Arvioitu lukuaika 4 min

Datatalous-debatissa soviteltiin ihmistä kuskin paikalle

EU:n tietosuoja-asetus GDPR ajettiin läpi pelottelemalla. Nyt olisi aika katsoa, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.

Kuva: Sari Gustafsson

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Auton kaltaista monimutkaista teknologista kokonaisuutta olisi vaikea ajaa, jos siihen ei olisi kehitetty ihmislähtöistä käyttöliittymää, johon kuuluu esimerkiksi ratti. Tällaisessa ratittomassa tilanteessa olemme parhaillaan itseämme koskevien tietojen hallinnassa.

Auto-vertauskuvan esitti tammikuun 17. päivä pidetyssä Sitra Debatti -tilaisuudessa tutkijatohtori Jani Koskinen Turun yliopiston IT-etiikkatutkimusryhmästä. Hän totesi myös, että aidosti ihmislähtöisessä mallissa yksilö ei ole datan käytön suhteen sen enempää objekti kuin subjektikaan, vaan aktiivinen toimija. (Tallenne debatista löytyy edellä olevan linkin kautta.)

Tilaisuudessa esiteltiin neljässä maassa toteutettu kyselytutkimus, jossa aiheena olivat ihmisten näkemykset heitä koskevan datan käytöstä. Koskisen mukaan kaikkia kyselyvastauksia yhdisti erityisesti yksi arvo: autonomia eli kyky hallita itseä koskevien tietojen käyttöä ja omaa digitaalista elämää. Turun yliopiston ja Sitran yhteisessä hankkeessa pohditaan nimenomaan datatalouden arvoja.

”Jos muutumme ihmislähtöisiksi, joudumme kuulemaan, mitä ihmiset haluavat, ja se on ollut yksi tämän kyselyn tavoitteista. Jos saamme ihmislähtöisyyden implementoitua, se voi oikeasti mahdollistaa luottamuksen rakentamisen yritysten, yhteiskunnan ja ihmisten välille, ja se on tässä hankkeessa tavoitteena”, Koskinen sanoi puheenvuorossaan.

Oma päätösvalta tärkeää erityisesti suomalaisille

Kyselyyn vastanneista oma päätösvalta oli erityisen tärkeää juuri suomalaisille, joista 74 prosenttia piti sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kaikkien neljässä maassa vastanneiden kohdalla vastaava luku oli 59 prosenttia.

Kaikkineen erot maiden välillä olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan kaikkien vastaajien kesken eroja toki löytyi, ja vastaajista pystytään muun muassa hahmottelemaan erilaisia käyttäjäprofiileja, joista toiset olivat valveutuneempia ja aktiivisempia omien tietojensa käytön suhteen kuin toiset. Profiileista tilaisuudessa kertoi professori Minna Isomursu Kööpenhaminan IT-yliopistosta.

”Monet teknologian kehityshankkeet, joissa digitalisaatiota edistetään, pyrkivät juuri siihen, että ihmiset ottaisivat aktiivisempaa roolia elämässään”, Isomursu sanoi.

Mitäpä luulet, oletkohan itse tietoinen, epäluuloinen vai välinpitämätön itseäsi koskevan datan suhteen?

Debatoijat etsivät tasapainoa sääntelyn, vapauden ja reiluuden välille

Sitra Debatti ja siellä esitelty kyselytutkimus oli osa Sitran Reilu datatalous -projektia, jossa rakennetaan reilun ja sujuvan datatalouden perustuksia ja yhteisiä, Euroopan kattavia pelisääntöjä.

Ensimmäisenä debatoijaparina lavalla nähtiin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja Teknologiateollisuus ry:n juristi Jussi Mäkinen. He molemmat näkivät, että EU:n tietosuoja-asetus GDPR on jo vajaan vuoden voimassaoloaikanaan muuttanut niin ihmisten kuin yritysten elämää – toistaiseksi tosin enemmän pelottelun ja sanktioiden kuin mahdollisuuksien kautta.

Reijo Aarnion mukaan tietosuoja-asetus on jo näkynyt selvästi tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärässä. Toisaalta vasta harva ihminen tuntee omia dataoikeuksiaan. Osin tämä johtuu amerikkalaisten lakimiesten tyylillä laadituista, äärimmäisen runsassanaisista käyttöehtoteksteistä.

”Informaatiosta, jota kansalaisille annetaan, ei ota erkkikään tolkkua. Alustat, joilla ihmiset enimmäkseen toimivat, eivät ole suomalaisia, vaan tulevat GAFA-toimijoilta (neljä isoa teknologiayritystä: Google, Amazon, Facebook, Apple)”, Aarnio sanoi.

Mäkinen puolestaan muistutti GDPR:n suomalaistoimijoille tuomista suurista mahdollisuuksista.

”Meidän pitää nyt toiminnallistaa GDPR. Olemme käymistilassa, jossa yritykset ovat selvinneet ensimmäisestä shokista. Nyt tarvitsemme fiksuja, teknisesti toimivia ratkaisuja, jotka liikuttavat dataa ja pitävät sen datasubjektin tilanteen päällä”, Mäkinen sanoi.

Kenen säännöillä datatalouspeliä tulevaisuudessa pelataan?

Jälkimmäisessä debatoijaparissa pohdittiin sitä, kuka määrää vastedes pelisäännöt nopeasti kasvavassa datataloudessa ja digitaalisilla markkinoilla. Toistaiseksi tahdin ovat määränneet suuret yhdysvaltalaiset datajätit, joita debatissa edusti Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen. Hänen kanssa keskustelemassa oli Founder Pirkka Frosti Digital Living Internationalista.

Frosti kehotti painokkaasti suomalaisia ja eurooppalaisia toimijoita tarttumaan toimeen voivottelun sijaan.

”Meidän on täällä ihan turha haukkua Googlea ja Facebookia. Me kaikki käytämme niitä. Mitä me täällä itkemme? Voimme katsoa peiliin, ja miettiä, että miksi ihmeessä meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, jonka ottaisin eurooppalaisena ja suomalaisena käyttöön?” Frosti haastoi.

Hänen mukaansa on täysin loogista, että yhdysvaltalaisen lainsäädännön ja etiikka- ja moraalikäsitysten pohjalta toimivat yritykset toteuttavat omia ehtojaan, kun vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Yksi tilaisuudessa esitellyn kyselytutkimuksen tuloksista tehty johtopäätös oli, että kansalaisten luottamuksen puute on pullonkaula digipalvelujen kehittymiselle. Peräti 43 prosenttia vastanneista kertoi luottamuksen puutteen tavalla tai toisella estävän palvelujen käyttöä.

Googlen Antti Järvisen mielestä luottamusvaje on luonteeltaan väliaikaista.
”Yritykset kehittyvät, menevät eteenpäin ja rakentavat luottamusta kuluttajiin. Niillä ei ole muuta vaihtoehtoa, eikä pidäkään olla. Tämä on hirveän tervettä ja tervetullutta tämä keskustelu”, Järvinen sanoi.

#IHAN

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-projektissa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?