Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 22.01.2019

Datatalous-debatissa soviteltiin ihmistä kuskin paikalle

EU:n tietosuoja-asetus GDPR ajettiin läpi pelottelemalla. Nyt olisi aika katsoa, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Auton kaltaista monimutkaista teknologista kokonaisuutta olisi vaikea ajaa, jos siihen ei olisi kehitetty ihmislähtöistä käyttöliittymää, johon kuuluu esimerkiksi ratti. Tällaisessa ratittomassa tilanteessa olemme parhaillaan itseämme koskevien tietojen hallinnassa.

Auto-vertauskuvan esitti tammikuun 17. päivä pidetyssä Sitra Debatti -tilaisuudessa tutkijatohtori Jani Koskinen Turun yliopiston IT-etiikkatutkimusryhmästä. Hän totesi myös, että aidosti ihmislähtöisessä mallissa yksilö ei ole datan käytön suhteen sen enempää objekti kuin subjektikaan, vaan aktiivinen toimija. (Tallenne debatista löytyy edellä olevan linkin kautta.)

Tilaisuudessa esiteltiin neljässä maassa toteutettu kyselytutkimus, jossa aiheena olivat ihmisten näkemykset heitä koskevan datan käytöstä. Koskisen mukaan kaikkia kyselyvastauksia yhdisti erityisesti yksi arvo: autonomia eli kyky hallita itseä koskevien tietojen käyttöä ja omaa digitaalista elämää. Turun yliopiston ja Sitran yhteisessä hankkeessa pohditaan nimenomaan datatalouden arvoja.

”Jos muutumme ihmislähtöisiksi, joudumme kuulemaan, mitä ihmiset haluavat, ja se on ollut yksi tämän kyselyn tavoitteista. Jos saamme ihmislähtöisyyden implementoitua, se voi oikeasti mahdollistaa luottamuksen rakentamisen yritysten, yhteiskunnan ja ihmisten välille, ja se on tässä hankkeessa tavoitteena”, Koskinen sanoi puheenvuorossaan.

Oma päätösvalta tärkeää erityisesti suomalaisille

Kyselyyn vastanneista oma päätösvalta oli erityisen tärkeää juuri suomalaisille, joista 74 prosenttia piti sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kaikkien neljässä maassa vastanneiden kohdalla vastaava luku oli 59 prosenttia.

Kaikkineen erot maiden välillä olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan kaikkien vastaajien kesken eroja toki löytyi, ja vastaajista pystytään muun muassa hahmottelemaan erilaisia käyttäjäprofiileja, joista toiset olivat valveutuneempia ja aktiivisempia omien tietojensa käytön suhteen kuin toiset. Profiileista tilaisuudessa kertoi professori Minna Isomursu Kööpenhaminan IT-yliopistosta.

”Monet teknologian kehityshankkeet, joissa digitalisaatiota edistetään, pyrkivät juuri siihen, että ihmiset ottaisivat aktiivisempaa roolia elämässään”, Isomursu sanoi.

Mitäpä luulet, oletkohan itse tietoinen, epäluuloinen vai välinpitämätön itseäsi koskevan datan suhteen?

Debatoijat etsivät tasapainoa sääntelyn, vapauden ja reiluuden välille

Sitra Debatti ja siellä esitelty kyselytutkimus oli osa Sitran Reilu datatalous -projektia, jossa rakennetaan reilun ja sujuvan datatalouden perustuksia ja yhteisiä, Euroopan kattavia pelisääntöjä.

Ensimmäisenä debatoijaparina lavalla nähtiin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja Teknologiateollisuus ry:n juristi Jussi Mäkinen. He molemmat näkivät, että EU:n tietosuoja-asetus GDPR on jo vajaan vuoden voimassaoloaikanaan muuttanut niin ihmisten kuin yritysten elämää – toistaiseksi tosin enemmän pelottelun ja sanktioiden kuin mahdollisuuksien kautta.

Reijo Aarnion mukaan tietosuoja-asetus on jo näkynyt selvästi tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärässä. Toisaalta vasta harva ihminen tuntee omia dataoikeuksiaan. Osin tämä johtuu amerikkalaisten lakimiesten tyylillä laadituista, äärimmäisen runsassanaisista käyttöehtoteksteistä.

”Informaatiosta, jota kansalaisille annetaan, ei ota erkkikään tolkkua. Alustat, joilla ihmiset enimmäkseen toimivat, eivät ole suomalaisia, vaan tulevat GAFA-toimijoilta (neljä isoa teknologiayritystä: Google, Amazon, Facebook, Apple)”, Aarnio sanoi.

Mäkinen puolestaan muistutti GDPR:n suomalaistoimijoille tuomista suurista mahdollisuuksista.

”Meidän pitää nyt toiminnallistaa GDPR. Olemme käymistilassa, jossa yritykset ovat selvinneet ensimmäisestä shokista. Nyt tarvitsemme fiksuja, teknisesti toimivia ratkaisuja, jotka liikuttavat dataa ja pitävät sen datasubjektin tilanteen päällä”, Mäkinen sanoi.

Kenen säännöillä datatalouspeliä tulevaisuudessa pelataan?

Jälkimmäisessä debatoijaparissa pohdittiin sitä, kuka määrää vastedes pelisäännöt nopeasti kasvavassa datataloudessa ja digitaalisilla markkinoilla. Toistaiseksi tahdin ovat määränneet suuret yhdysvaltalaiset datajätit, joita debatissa edusti Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen. Hänen kanssa keskustelemassa oli Founder Pirkka Frosti Digital Living Internationalista.

Frosti kehotti painokkaasti suomalaisia ja eurooppalaisia toimijoita tarttumaan toimeen voivottelun sijaan.

”Meidän on täällä ihan turha haukkua Googlea ja Facebookia. Me kaikki käytämme niitä. Mitä me täällä itkemme? Voimme katsoa peiliin, ja miettiä, että miksi ihmeessä meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, jonka ottaisin eurooppalaisena ja suomalaisena käyttöön?” Frosti haastoi.

Hänen mukaansa on täysin loogista, että yhdysvaltalaisen lainsäädännön ja etiikka- ja moraalikäsitysten pohjalta toimivat yritykset toteuttavat omia ehtojaan, kun vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Yksi tilaisuudessa esitellyn kyselytutkimuksen tuloksista tehty johtopäätös oli, että kansalaisten luottamuksen puute on pullonkaula digipalvelujen kehittymiselle. Peräti 43 prosenttia vastanneista kertoi luottamuksen puutteen tavalla tai toisella estävän palvelujen käyttöä.

Googlen Antti Järvisen mielestä luottamusvaje on luonteeltaan väliaikaista.
”Yritykset kehittyvät, menevät eteenpäin ja rakentavat luottamusta kuluttajiin. Niillä ei ole muuta vaihtoehtoa, eikä pidäkään olla. Tämä on hirveän tervettä ja tervetullutta tämä keskustelu”, Järvinen sanoi.

Poiminnat

Debatissa sanottua

”Datataloudessakin pitäisi voida ymmärtää erilaiset käyttöehdot ilman että on lakimies ja voida nähdä, mihin tiedot menevät ja mitä niille tapahtuu, ilman että on it-asiantuntija. Meidän pitää ruveta tässä määrittelemään sellaista ihmislähtöistä tapaa toimia, että palvelut määritellään niin, että minä olen se ohjaaja siinä kuskin paikalla.”
Jani Koskinen, tutkijatohtori, Turun yliopisto

”Teen itse paljon terveystutkimusta, ja siinä digitaalista dataa käytetään usein siihen, että ihmiset ottaisivat aktiivisempaa roolia oman terveytensä edistämisessä eli eläisivät terveellisemmän ja ottaisivat selvää, mikä omassa elämässä on sellaista, joka johtaisi siihen, että terveys ja elämänlaatu voisivat olla parempia.”
Minna Isomursu, professori, Kööpenhaminan IT-yliopisto

”Kun saadaan data liikkumaan ja ihmiset luottamaan niihin järjestelyihin, että me tehdään toimivat tekniset ratkaisut ja pystytään viestimään niistä ymmärrettävästi, niin meillä on hirveän hyvä mahdollisuus kääntää tämä meidän menestykseksi.”
Jussi Mäkinen, juristi, Teknologiateollisuus

”GDPR ajettiin sisään suomalaiseen yhteiskuntaan pelon voimalla. Hallinnolliset sanktiot saivat organisaatiot liikkeelle, ei ne edut tai ne 510 miljoonaa potentiaalista kuluttajaa, ei luottamuksen rakentaminen, vaan pelko. Pelko myy aika hyvin, pelotellaan kuluttajia ja pelotellaan yrityksiä, mutta se on huono lähtökohta, meidän täytyy päästä irti siitä ja lähestyä positiivisesti tätä asiaa.”
Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu

”Meillä ei ole mitään muuta kuin meidän asiakkaiden ja kumppaneiden luottamus. Jos se otetaan pois, toiminta romahtaa.”
Antti Järvinen, maajohtaja, Google

”Saanko kysyä, kun täällä on tuo norsu tässä huoneessa, kun tuossa on tuo Google tuossa vieressä. Sano nyt Antti, kun olet suomalainen itse, mutta edustat jenkkifirmaa, niin miten itse näet asiat, kun joka aamu heräät?”
(Aiemmin oli käyty keskustelua siitä, miten yhdysvaltalaisyhtiöt sanelevat tällä hetkellä täysin pelin säännöt.)
Pirkka Frosti, Founder, Digital Living International

”Hauskaa, että alleviivasit juuri mielikuvaa, jota media on meistä ruokkinut. Olen juuri lukenut ihan arvostettujen toimittajien Yleltä ja Hesarista, tekemiä juttuja, joissa annetaan ymmärtää, että Google myisi henkilötietoja jollekin. Emme myy. Emme luovuta henkilötietoja mihinkään. Julkisuudessa on paljon vääriä tietoja siitä, miten me toimimme.”
Antti Järvinen, maajohtaja, Google, vastauksena Frostille

#IHAN

Mistä on kyse?