Pariisin matkaopas – ilmastopolitiikan askelmerkit

Kansainväliset ja kansalliset politiikkavalinnat vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Globaali ilmastosopimus on tärkeä ja neuvotteluiden välissä tapahtuu paljon: yritykset, kaupungit ja sijoittajat kilvoittelevat edelläkävijyydestä tulevaisuuden vähähiilisten ratkaisujen löytämisessä. 

Kokoamme tähän artikkeliin erityisesti bisneksen näkökulmasta uutisia, blogeja ja videoita, jotka kertovat merkittävimmistä sitoumuksista, lupauksista, avauksista ja tavoitteista matkalla kohti Pariisin ilmastoneuvotteluita joulukuussa 2015.

Pariisin ilmastoneuvottelujen tavoitteena on solmia globaalisti kattava sopimus ilmastopäästöjen vähentämiseksi vuoden 2020 jälkeen. Ympäristoministeriö vastaa Suomen neuvotteluista ja uutisoi virallisista sitoumuksista ja kokouksista. Löydät lisää tietoa monesta näkökulmasta alla olevien linkkien takaa.

Keskustelussa nyt

Energiatehokkuus ylivoimaisesti paras keino pysäyttää ilmastonmuutos. (4.12.2015)

Suuryritykset lobbaavat Pariisin ilmastosopimuksen puolesta. Avoimessa kirjeessä 78 suuryrityksen toimitusjohtajat vaativat valtioilta kunnianhimoista ilmastosopimusta ja hintaa päästöille. (24.11.2015)

Iso-Britannia on ainoana G7-maana lisäämässä dramaattisesti tukia fossiilisille polttoaineille. (12.11.2015)

Professori John Schellnhuber: Mikään ei pysty kilpailemaan uusiutuvan energian kanssa, mikäli Pariisin ilmastoneuvotteluihin annetut sitoumukset toteutetaan. (9.11.2015)

Kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset ympäri maailmaa ovat vakuuttuneita päästöjen vähentämisen tarpeellisuudesta. Suuripäästöisimpien maiden kansalaiset ovat kuitenkin vähiten huolissaan ilmastonmuutoksesta. (5.11.2015)

Ilmastotieteen kärkinimi Petteri Taalas uskoo uuteen ilmastosopimukseen. (3.11.2015)

Suomalainen Ilmastolupaus-kampanja laajenee YK:n pilotiksi. (2.11.2015)

Vuodettu jätteiden ilmastovaikutusten raportti kertoo, että ilmastonmuutoksen hillintästrategiat pitäisi keskittyä vähentämään tekstiili- ja alumiinijätteen määrää. (26.10.2015)

Ilmastonmuutos heikentää turvallisuutta, koska se pahentaa pakolaiskriisiä. (26.8.2015)

EU:n ilmastokomissaari varoitti, että Pariisin ilmastoneuvottelut laahaavat pahasti jäljessä tavoitteista. (20.8.2015)

Islamijohtajat tekivät rohkean avauksen ja julistivat ilmastonmuutos-symposiumissaan nopeaa ja täydellistä irtautumista fossiilisista polttoaineista. Symposium kohdisti kannanottonsa 1,6 biljoonalle muslimille ympäri maailmaa. (18.8.2015)

Helsingin energiayhtiön Helenin hallitus esittää kaupungille energiaratkaisuksi hajautettua mallia. Ehdotuksessa päästötavoitteisiin päästään biopolttoaineiden lisäämisellä, sekä erilaisia lämmöntuotantotapoja, kuten lämpöpumppuja, maalämpöä ja aurinkolämpöä hyödyntämällä. Helsingin kaupunki tekee aiheesta päätöksen loppuvuodesta. (17.6.2015)

Ilmarinen vähentää hiiliriskiään kartoittamalla osakesalkkunsa. Ilmarisella ei ole sijoituksia yhteenkään yhtiöön, jonka liiketoiminta liittyisi kokonaan kivihiileen. ”Hiilijalanjäljen kartoittaminen on ensimmäinen askel kohti sitä, että myös ilmastoriskit voidaan arvioida ja niitä voidaan tulevaisuudessa paremmin hallita”, sanoo Ilmarisen arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusanen. (17.6.2015)

Suuri joukko maailman vaikutusvaltaisimpia yrityksiä ja sijoittajia on kannustanut G7-huippukokouksen osallistujia tähtäämään vahvoihin ja etupainotteisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomesta vetoomuksen allekirjoitti Climate Leadership Council (CLC). (8.6.)

EK:n Mikael Ohlström blogaa loppukirin tarpeesta: jotta Pariisin ilmastosopimus saisi lainvoiman, sen tulee kattaa vähintään 80 % globaalipäästöistä. Toistaiseksi päästösitoumuksia ovat antaneet EU:n lisäksi vain 9 maata. (22.5.2015)

Ilmastonmuutoksen torjuminen on hyväksi taloudelle, sanovat yritysjohtajat. He haluavat Pariisin ilmastokokoukselta kovia toimia ja vaativat päästöjä nollaan. (21.5.2015)

Valmistautumista Pariisiin

EU perustaa tutkimusjärjestelmän tarkastelemaan, miten päästövähennykset toteutuvat eri maissa. Päämaja sijoitetaan Suomeen. (23.11.2015)

Kiina haluaa Pariisin neuvottelujen johtavan laillisesti sitovaan sopimukseen. (19.11.2015)

YK:n kooste päättäjille (Summary for Policymakers – SPM) tunnistaa hyviä käytäntöjä, aloitteita ja toimenpiteitä, joita skaalaamalla ja monistamalla voitaisiin toteuttaa merkittäviä päästövähennyksiä 2020 mennessä. (19.11.2015)

Pikaopas ilmastoneuvottelujen jargoniin ja lyhenteisiin. (11.11.2015)

WRI: Maailman kymmenestä eniten saastuttavasta maasta kahdeksan odotetaan tuplaavan uusiutuvan energian kapasiteettinsa seuraavien 15 vuoden aikana. (9.11.2015)

Ilmastorahoitus on avain sopimukseen Pariisissa. (5.11.2015)

Sprintti tarpeen päästödiilin aikaansaamiseksi. (23.10.2015)

EU:n ympäristöministerit linjasivat perjantaina 18.9. pääviestit Pariisin ilmastokokoukseen. Sopimukselta vaaditaan kunnianhimoa ja kattavuutta sekä pitkän aikavälin tavoitteita. (17.9.2015)

Kofi Annan ja ”vanhimpien” joukko (the Elders) vetosi maailman johtajiin kompastuskivien ja hidasteiden poistamiseksi ilmastoneuvottelujen tieltä. (4.9.2015)

Kansainvälinen kestävän kehityksen instituutti ISDN raportoi ilmastoneuvottelujen etenemisestä jatkuvasti. Lue kooste Bonnin neuvottelujen kohokohdista. (4.9.2015)

Ilmastoneuvottelut jatkuvat Bonnissa. (28.8.2015)

Saksa ja Brasilia ovat yhdistäneet voimansa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. (21.8.2015)

“This is not a problem for another generation. Not anymore. This is a problem now.“ USA:n Presidentti Barack Obaman Earth Day –puhe käsitteli ilmastonmuutosta, sen aiheuttamia haasteita sekä ratkaisukeinoja: ”You make sure our communities are prepared for climate change. And that’s an economic imperative.” (22.4.2015)

Yli puolet suomalaisista haluaa ilmastonmuutoksen uuteen hallitusohjelmaan, selviää Ilmastobarometrista 2015. Yli 80% vastaajien mielestä kansainvälinen ilmastosopimus pitäisi solmia pikaisesti. Valtaosa on sitä mieltä, että Suomen kannattaa vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi kehittää uusia ratkaisuja ja osaamista sekä ottaa edelläkävijänä käyttöön päästöjä vähentäviä teknologioita, ja uskovat tämän myös parantavan kilpailukykyä ja luovan työpaikkoja. (16.4.2015)

Suuri osa ilmastonmuutosta hillitsevistä innovaatioista kehitetään ja otetaan käyttöön kaupungeissa ja yhteisöissä, joten paikallistasolla on merkittävä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Suomen ympäristökeskuksen videolla politiikan tutkija professori Andrew Jordania kertoo ilmastonmuutoksen paikallistason innovaatioista, rooleista ja mahdollisuuksista näkökulmanaan hallinto.

Yksi maailman merkittävimmistä ilmastovaikuttajista Jeremy Oppenheim vieraili Sitrassa. Hänen mukaansa seuraavien 15 vuoden aikana tehtävät päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä niin maailmantalouden kuin ilmastonkin kannalta. Suomella on mahdollisuus voittajien joukkoon, mutta tähänastisten näyttöjen perusteella tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. (4.3.2015)

EU-komissio on tänään julkaissut tiedonannon osana EU:n valmistautumista Pariisin ilmastokokoukseen. Tiedonanto sisältää ehdotuksen EU:n omasta panoksesta uuteen ilmastosopimukseen sekä kuvauksen EU:n omien politiikkatoimien synergioista. Yhteisistä linjauksista päätetään 6.maaliskuuta EU:n ympäristöministerien kokouksessa. (25.2.2015)

Pariisin ilmastosopimuksen neuvotteluteksti syntyi Genevessä (13.2.2015)

EU:n kysymys-vastaus -patteristo Pariisin ilmastoneuvotteluihin liittyvän keskustelun tueksi (12.2.2015)

Muutoksen aikaansaaminen riittävän nopeasti saattaa tarkoittaa sitä, että jonkun pitää saada rikastua ilmastonmuutoksen hillinnällä. Pidimme siitä tai emme, raha tulee olemaan Pariisin neuvotteluissa teknisiä ratkaisuja tärkeämpi keskustelun aihe, Guardianin artikkelissa pohditaan. (6.2.2015)
Liman ilmastoneuvotteluiden satoa

Seitsemän keskeistä kehitysaskelta, jotka Limassa saatiin aikaan. (14.12.2014)

YK:n ilmastokokous pääsi yksimielisyyteen siitä, miten ilmastosovun rakentamista jatketaan. Polku ei kuitenkaan ole aivan selvä. Maiden tulee nyt paitsi asettaa omat päästövähennystavoitteensa myös rahoittaa puhdasta kehitystä. (14.12.2014)

YM:n ilmastoblogista voi seurata virallisten YK:n ilmastoneuvotteluiden edistymistä sekä lukea muista kansainvälisistä ja alueellisista ponnisteluista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt ylläpitävät yhteistä sivustoa, joka kokoaa järjestöjen tekemän työn ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Löydät sivustolta sekä ilmastokokousten tuoreet blogit että historiakatsauksen järjestöjen näkökulmasta.

Yli vuorokauden yliajalle venyneissä Liman ilmastoneuvotteluissa päästiin sunnuntaiaamuna sopuun päätösasiakirjasta. Noin 190 valtiota hyväksyi luonnoksen uudesta ilmastosopimuksesta. Luonnoksen pohjalta aletaan valmistella varsinaista sopimusta, joka on määrä solmia Pariisin ilmastokokouksessa vuoden päästä. (13.12.2014)

Kahtiajako kehitysmaihin ja teollisuusmaihin puhuttaa Limassa. Edistyksellisten kehitysmaiden Ailac-järjestö on valmis kompromisseihin, mutta kehitysmaaryhmään kuuluvat öljyvaltiot vaativat teollisuusmailta korvauksia. (9.12.2014)

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii yksityisen sektorin sijoituksia puhtaaseen energiaan ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yritykset osoittavat, että vähähiilisiin teknologioihin sijoittaminen voi tuottaa rahaa. (8.12.2014)

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen antoi vahvan viestin Liman kokoukseen: ”Tarvitsemme ilmastoherätystä, jotta yritykset pystyvät hyödyntämään puhtaan teknologian kasvavat vientimarkkinat.” (28.11.2014)

Liman ilmastokokous alkoi 1.12.2014 Perussa. Suomen delegaatio pitää tärkeänä, ettei liian monia asioita jätetä auki Pariisin kokouksen kynnyksellä, vaan etsitään keskeisiin kysymyksiin vastauksia jo nyt. EU:n, Kiinan ja USA:n syksyn mittaan julkistamat päästövähennystavoitteet luovat hyvän pohjan neuvotteluille. (28.11.2014) 

Kioton protokollan neuvotteluista on kulunut 17 vuotta. Seuraavan sukupolven kansainvälinen ilmastosopimus (2.0) neuvotellaan Pariisissa 2015. Mutta mitä kaikkea onkaan pelissä Limassa ja mistä tietää, onko kokous menestys vai ei? (27.11.2014)

USA:n ja Kiinan ilmastosopimus ja Vihreä ilmastorahasto antoivat hyvän lähtölaukauksen Liman ilmastokokoukseen. Mutta mitkä viisi asiaa pitää tapahtua kokouksessa, ettei vauhti hyydy? World Resources Institute listasi ne. (26.11.2014)
Mitä muuta on tapahtunut tähän mennessä?

SYKE on kytkenyt kehittämänsä laskentamallin Max-Planck-Instituutin ilmastomalliin. Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia. (2.9.2015)

Uusi Ulkopolitiikan instituutin tutkimus käsittelee hiilidioksidin talteenoton (CCS) roolia EU:n ilmastopolitiikassa. Lyhyen aikavälin haasteina ovat rahoituksen lisäksi poliittisen konsensuksen löytyminen päästökauppajärjestelmän piirissä olevien päästölupien merkittävästä vähentämisestä. Mahdollisuudet 2020-2050 ovat taas muualla kuin perinteisessä energiantuotannossa; lupaavia sovelluksia on mineralisaatiossa ja bioenergiassa.  (15.4.2015)

Vihreä ilmastorahasto toivoo joukkorahoituksesta uutta piristysruisketta kehitysmaiden ilmastoprojektien rahoittamiselle. (11.3.2015) 

Eduskunta hyväksyi ilmastolain. Kyseessä on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. (6.3.2015)

Hiiliriski puhuttaa ja liikuttaa sijoittajaa: ”Hiiliriski tulee todella voimalla sijoitusmaailman tietoisuuteen” Mika Leskinen, OP-ryhmä; ”Onhan tämä todella suuri trendi, ja sen merkitys tulee vain kasvamaan” Tiina Landau, Ilmarinen. (18.2.2015)

Hiiliriski koskee myös piensijoittajaa, tavallisen sijoittajan pitää herätä hiilikuplaan pian. (18.2.2015)

Nordea luopuu kivihiilisijoituksistaan: ”Nyt voidaan jo puhua siitä, että sijoittajat alkavat pikkuhiljaa ohjata sijoituksiaan hiilestä vaihtoehtoisiin energianlähteisiin”, sanoo Nordean Antti Savilaakso (28.1.2015)

Maailman talousfoorumi kokoontui jälleen Davosissa 21.-24. tammikuuta 2015. Voit seurata siellä käytyjä keskusteluja verkosta videoiden, uutisten ja blogausten avulla. (21.1.2015)

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen blogissaan Kiertotalous lyhentää ilmastovelkaa: ” – rohkenen väittää, että kiertotalouden mahdollisuuksista ja ilmastonmuutoksen aktiivisesta torjumisesta vallitsee nyt harvinaisen vahva konsensus Suomessa sekä poliitikkojen, yritysjohtajien ja kansalaisten keskuudessa.” (16.1.2015)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti ilmastonmuutoksen haasteet ja mahdollisuudet esiin uudenvuodenpuheessaan: ”Olemme torjumassa ilmastonmuutosta ja sen toteuttamisessa kehitämme myös taloudellista toimeliaisuutta. Molempiin on syytä panostaa.” (1.1.2015)

Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut sähköisen työkalun, joka tekee ilmastonmuutoksen ymmärtämisestä entistä helpompaa ja hauskempaa. Sanoman perillemenoa tehostaa 11 pohjoismaista stand up -koomikkoa. (27.11.2014)

Suomi sijoittui kahdeksanneksi, kun 130 maata vertailtiin energiapolitiikan onnistumisessa päästöjen vähenemisen ja maltillisen energian hintakehityksen ansiosta. Maailman energianeuvosto (World Energy Council, WEC) arvioi energiapolitiikkaa mm. toimitusvarmuuden, energian saatavuuden ja hinnan sekä ympäristövaikutusten kannalta. Suurimmat haasteet ovat WEC:n mielestä poliittiset riskit ja sääntely-ympäristön poukkoilevuus. (26.11.2014)

USA ja Kiina tekivät historiallisen sopimuksen ilmastotavoitteistaan: USA vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 26–28 % vuoteen 2025 mennessä, ja Kiina pysäyttää kasvihuonekaasupäästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä (11.11.2014)

Vihreään ilmastorahastoon kerätään vuosina 2015–2018 yhteensä 9,3 mrd. USD, josta Suomen osuus on 80 miljoonaa euroa. Tavoitteena on tukea tasapuolisesti kehitysmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Kehitysministeri Sirpa Paateron mukaan vihreä ilmastorahasto on tärkeä keino osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, koska se edistää vähähiilistä taloutta ja kestävää kehitystä kehitysmaissa sekä hyödyntää tehokkaasti päästökaupasta saatavia tuloja. (20.11.2014)

EU-maat sopivat vähintään 40% päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä (24.10.2014)

Pääministeri Alexander Stubb: ”Suomi on tyytyväinen EU:n maiden päästöneuvotteluiden tuloksiin.” (24.10.2014) http://yle.fi/uutiset/stubb_yksikaan_maa_ei_voi_enaa_lisata_paastojaan/7548730

YK:n ilmastoneuvotteluiden työ kaipaa selkeyttä, tehostamista ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. Ulkopolitiikan instituutin työpaperi kertoo mm., mitä voimme oppia edellisistä ilmastokokouksista ja kuinka taitava puheenjohtaja voi tehostaa neuvotteluita ja mahdollistaa konsensuksen muodostumisen. (20.10.2014)

Kuinka Suomesta saadaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä? Työ- ja elinkeinoministeriön Energia- ja ilmastotiekartta toimii strategisen tason ohjeena kohti hiilineutraalia Suomea. (16.10.2014)

Hiilineutraali Suomi on haastava, mutta mahdollinen tavoite. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, erityisesti energiantuotannossa ja kulutuksessa, liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa. (16.10.2014)

Suomen ilmastopaneeli otti vahvasti kantaa YK:n syyskuussa pitämän ilmastohuippukokouksen alla ja vaati lisää vauhtia ilmastosopimuksen synnyttämiseen. (22.9.2014)

Maailmanpankin aloitteessa Price on Carbon todettiin, että on välttämätöntä asettaa hinta hiilidioksidipäästöille, jos haluamme kehittää kustannustehokkaita ja merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. (3.6.2014)

Jo 73 maata ja yli 1000 yritystä kannattaa Maailmanpankin aloitetta hinnasta hiilidioksidille. (22.9.2014)

EU-komissio vahvisti ilmastotavoitteensa: päästöjä vähennettävä 40 % vuoteen 2030 mennessä. (22.1.2014)

Onko ilmastoneuvotteluiden historia hukassa? Mitä tapahtui Kööpenhaminassa, Dohassa, Cancunissa, Durbanissa, Varsovassa ja Kiotossa? Täältä löydät YK:n ilmastoneuvotteluiden historian vuodesta 1979 tähän päivään.

Maailmanlaajuinen kärkiyritysten yhteenliittymä WBCSD (World Business Council for Sustainable Development) koosti Varsovassa 2013 käytyjen ilmastoneuvottelujen keskeiset viestit bisnesnäkökulmasta videolle.

Taustatietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta

Mitä presidentti Obama tekisi ilmastonmuutokselle? (11.11.2014)

Minkä takia kansainvälistä yhteistyötä ja ilmastosopimuksia tarvitaan? Entä miksi kasvihuonekaasut ovat niin vaikea pala neuvotteluissa? Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarjan Muuttuva ilmasto päätösjaksosta Kansainväliset sopimukset löytyy vastauksia näihin kysymyksiin, puhujina dosentti Kati Kulovesi ja VTT Antto Vihma, puheenjohtajana Teija Tiilikainen. (8.11.2014)

Syksyn 2014 aikana pidetyn luentosarjan kaikki jaksot löydät täältä: http://areena.yle.fi/tv/studia-generalia

Maailmantalouden tekijät -kampanja herättää eduskuntavaalien alla keskustelua siitä, miten kestävää taloutta edistävällä politiikalla voidaan suitsia eriarvoisuutta Suomessa ja maailmalla. Kepan koordinoiman kampanjan blogissa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii rohkeutta, kestävää talouspolitiikkaa ja nykyisten tapojemme mittavaa muuttamista. (17.11.2014)

Kaipaatko lisää tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta? Tutustu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportteihin.

Suomenkielellä IPCC-raporttien aineistot sekä paljon muuta tietoa ilmastonmuutoksesta, sen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta löydät ilmasto-oppaasta. http://ilmasto-opas.fi/fi/

Hallitus antoi 5.6.2014 eduskunnalle esityksen ilmastolaiksi (HE 82/2014). Eduskunta kävi esityksestä lähetekeskustelun 10.6.2014. Esityksen valiokuntakäsittely käydään eduskunnassa syksyllä 2014, ja lain vahvistaminen on edessä keväällä 2015. Lain valmistelun virallinen materiaali ja aikataulu löytyvät ympäristöministeriön sivuilta (5.6.2014)

Polttava kysymys on laajan järjestökoalition yhteinen kampanja ilmastolain sekä ryhdikkään ja järkevän ilmastopolitiikan puolesta. Kampanjan ja lain valmistelun kulusta sekä esimerkkejä muiden maiden ilmastolainsäädännöstä voi lukea kampanjan sivuilta. http://www.polttavakysymys.fi/

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. http://www.ilmastopaneeli.fi/