Jokaisesta energian tuottaja

Punainen Nissan Leaf lähti liikkeelle huomaamatta. Käynnistysääntä ei kuulunut, koska kyseessä on sähköauto.

Auto on Jyrki Jussilan energiajärjestelmän avain. Käyttämällä aurinkopaneeleilla katollaan tuottamaansa sähköä ajamiseen Jussila säästää vuosittaisesta ajon määrästä riippuen 1500­–3000 euroa, joka muuten valuisi huoltoasemalle.

“Säästö olisi jopa kaksinkertainen, jos polttoaineiden tuottamiseen maksetut tuet ja niiden niiden aiheuttamat terveyshaitat huomioitaisiin hinnoissa”, Jussila lisää.

Jussila on tamperelainen diplomi-­insinööri, joka on tuottanut osan omasta sähköstään jo lähes kymmenen vuotta. Nykyisin kodin sähköstä kolmasosa on itse tuotettua. Seuraavaksi Jussila aikoo nostaa osuuden puoleen. Tämä onnistuu, sillä aurinkopaneelit vievät katon pinta­-alasta vain pienen osan ja energian varastointi on järjestetty.

Jussila on energian pientuotannon edelläkävijä, vaikka sitä ei välttämättä heti huomaisi. Punatiilinen omakotitalo, ja sen sähkölaitteet ovat täysin tavallisia. Neljätoista aurinkopaneelia sulautuvat hyvin katon tummiin sävyihin. Jussila näyttää tulevaisuuden suunnan. Jatkossa yhä useammat meistä tuottavat itse energian, jolla lämmittävät kotinsa, liikkuvat ja käyttävät viihde-elektroniikkaa.

Suomi lähtee takamatkalta

Viime vuonna suomalaiset sitoutuivat yhdessä 174 maan kanssa Pariisissa merkittäviin hiilidioksidipäästövähennyksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Jotta saavutamme tavoitteet, meidän täytyy keksiä uusia tapoja tuottaa energiaa nykyistä pienemmillä päästöillä. Toistaiseksi monet maat ovat Suomea pidemmällä tässä kehityksessä.

Saksan Energiewende on malliesimerkki. Kesäkuukausina Saksa tuottaa jo hetkittäin koko sähköntarpeensa uusiutuvalla energialla. Tanska tuotti vuonna 2014 jo 40 prosenttia sähköstään tuulivoimalla.

Yhdysvalloissa, Saksassa ja Tanskassa nopea kehitys on pohjannut kansalaisten aktiivisuuteen tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien hankkimisessa. Ruohonjuuritason aktiivisuus yhdessä teknologisen kehityksen kanssa ovat muuttaneet päästömääriä nopeasti. Nyt Suomi tarvitsee samanlaista kansanliikettä energiavallankumouksen toteuttamiseksi.

Tuotanto pitää hajauttaa

Suomi on tähän asti tuottanut energiansa keskitetysti harvalukuisissa voimaloissa. Keskitetty tuotanto on ollut mahdollista, koska fossiiliset polttoaineet sisältävät paljon energiaa kokoonsa nähden.

Esimerkiksi kilosta kivihiiltä saa saman verran energiaa kuin viidestä kilosta halkoja. Lisäksi hiilikilo mahtuu kymmenesosaan halkojen viemästä tilasta.

Vähän tilaa vaativan polttoaineen kuljettaminen ja varastointi on ollut helppoa.

Keskitettyä tuotantoa on kuitenkin mahdotonta sovittaa yhteen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä tiiviit polttoaineet ovat myös saastuttavia. Ympäristön kannalta kestävät tavat tuottaa energiaa vievät selvästi enemmän tilaa.

Energian kulutuksen kattaminen keskitetysti uusiutuvilla edellyttäisi kokonaisten kaupunkien kokoisia aurinkofarmeja tai tuulipuistoja. Siksi energian tuotanto kannattaa hajauttaa talojen katoille ja asuinalueiden sekaan.

Sähköä säästä riippumatta

Jotta meistä kaikista voi tulla energiantuottajia, pitää ratkaista ongelma, jota asiantuntijat kutsuvat ajoittaisuudeksi.

Se tarkoittaa sitä, että Suomessa on suuren osan vuodesta pimeää, eikä tuulikaan ole aina riittävän voimakasta. Sähköä täytyy silti tuottaa jatkuvasti.

Tämä ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, sanoo ympäristö­- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto­-yliopistolta.

“Aurinko tuottaa eniten energiaa kevään ja syksyn välillä. Tuuli puolestaan tuottaa parhaiten syksystä alkukevääseen. Ne siis pitkälti täydentävät toisiaan. Bioenergialla ja vesivoimalla on tärkeä rooli tuotannon tasaamisessa.”

Taloustieteen professori Rauli Svento Oulun yliopistosta muistuttaa, että Pohjoismaissa voi mainiosti käyttää vesivoimaa kysynnän tasaamiseen tuotannon huippujen ja laskujen välillä.

Tasaamisen tarvetta voidaan ennakoida esimerkiksi käyttämällä Energiasää­sovellusta, jonka Sventon johtama BCDC Energia ­tutkimushanke on kehittänyt.

“Ajoittaisuuden ongelmaa voi ratkaista rakentamalla nopeasti käynnistettävää tuotantoa tai lisäämällä kulutusjoustoa. Uusia toimintatapoja tarvitaan, mutta ne löydetään kyllä”, Svento vakuuttaa.

Kulutusjoustoissa kuluttajat tasaavat sähkönkulutusta ja tuotantoa esimerkiksi välttämällä pyykinpesua niinä aikoina, kun muut käyttävän paljon sähköä. Tiedon parhaista ajoista sähkön käytölle voi jo tilata oman puhelimen tai tietokoneen kautta. Kuluttaja voi myös halutessaan antaa laitteen itse tehdä nämä päätökset. Lisäksi sähköautojen akut voi kytkeä parkkipaikoilla sähköverkkoon ja tasata tuotannon vaihtelevuutta sitä kautta.

“Tarvittava tekniikka älykkäiden kulutusjoustojen käyttöön on jo olemassa. Kuluttajille suunnattuja palveluja on alkanut vihdoin tulla markkinoille. Nyt on tärkeää innostaa kuluttajia ottamaan niitä käyttöön”, kertoo aurinkoenergian kehittämishanke FinSolarin projektinvetäjä Karoliina Auvinen Aalto-­­yliopistosta.

Tähän innostamiseen Ratkaisu 100 ­-kilpailu etsii nyt työkaluja.

Kansa liikkeelle

Kilpailun energia-­haasteessa etsitään ratkaisua, jolla suomalaiset saadaan tuottamaan itse energiansa. Miten mahdollisimman moni innostuisi asennuttamaan aurinkopaneelin tai lämpöpumpun taloonsa tai hankkimaan oman osuuden tuulivoimalasta?

Energiateknologia kehittyy kiihkeää vauhtia. Viime vuosina on nähty ensimmäiset tulostettavat aurinkopaneelit ja paperia ohuemmat aurinkokennot. Sähköautojen kantomatkan kehitys on ollut vauhdikasta. Teknologiset ratkaisut puhtaaseen energiajärjestelmään ovat siis olemassa.

Nyt niille pitäisi vain luoda kansanliike. Sellaisia on ollut ennenkin.

Kun sähkön käyttö yleistyi Suomessa 1900-­luvun alussa, kansalaiset ajoivat muutosta ja perustivat maahamme satoja kylä-­ ja korttelikohtaisia tuotantoyhtiöitä ja voimaloita. Sähkön helppo saatavuus ja halpa hinta auttoivat Suomea kehittymään takapajuisesta raaka-ainetuottajasta älyteknologian kärkimaaksi.

Tuoreempi esimerkki on suomalaisten into asennuttaa ilmalämpöpumppuja, joka on EU-maiden kärkeä.

Suuret energiayritykset ovat Suomessa olleet hitaita omaksumaan uusia liiketoimintamalleja. Hajautettu tuotanto taas on nähty “puuhasteluna”. Nyt on aika vakuuttaa yksilöt, yritykset ja julkinen sektori siitä, että kyseessä on virhekäsitys.

Suomalaiset voivat itse laittaa pallon vierimään. Yritykset voivat lisätä vauhtia luomalla osallisuudesta palkitsevia liiketoimintamalleja. Innostamalla yhä useampia kansalaisia energian omistajuuteen, yritykset myös luovat markkinat tuotteilleen. Kun riittävän moni tuottaa yksin tai yhdessä itse sähkönsä, myös kunnat ja valtiovalta lähtevät todennäköisemmin helpottamaan muutosta.

Karoliina Auvinen toivoo ohjaavaa politiikkaa energiavallankumouksen taustavoimaksi:

“Aktiivisella ja monipuolisella julkisella ohjauksella saadaan aikaan paljon liikettä energia­-alalle ja uutta työtä Suomeen.”

Puskaradio vai energian Spotify?

Kun Jyrki Jussila hankki ensimmäisen aurinkopaneelinsa yhdeksän vuotta sitten, alueen energiayhtiö ei tiennyt, miten tilanteessa olisi kuulunut toimia. Lupakäytännöt, laitteiston asentaminen ja laskutussopimukset tuottaja­kuluttajan kanssa olivat yrityksille uutta.

Enää näin ei ole. Jos Hervannan asukas haluaa nykyisin kotiinsa aurinkopaneelin, hän saa täytettäväkseen lomakkeen, joka rakennettiin Jussilan kokemusten pohjalta.

Jussilan sähkökaapista roikkuu irtonaisia johtoja.

“Paneelien ostamisen yhteydessä asennettiin laatikko sähköntuotannon seuraamiseen. En kuitenkaan ole vielä viitsinyt sitä kytkeä.”

Tuntikohtaiselle seuraamiselle ei ole ollut tarvetta, sillä kannattavuus on käynyt selväksi tarkoista luvuista riippumatta. Sijoitus aurinkopaneeleihin on tuottanut heti 10 prosentin vakaan vuosituoton.

Jussila on saanut tuttaviaan innostumaan sähköntuotannosta esittelemällä kannattavuuslaskelmia. Kolme samantyyppistä sähköautolle tarkoitettua aurinkojärjestelmää on viimeistelyä vailla valmiita. Myös Jussilan veli hankki sähköauton.

”Suurin osa veljen auton käytöstä on 80 kilometrin työmatkoja. Niihin kantama riittää helposti, ja auto säästää reilusti rahaa.”

Energiamurros etenee puskaradion kautta askel askeleelta. Onko se kuitenkaan tarpeeksi?

Tämä Ratkaisu 100 ­-kilpailun haaste lähtee siitä, että ei.

Ilmastonmuutoksen estämisellä on kiire. On aika keksiä energiamurroksen Spotify, jonka avulla kaikki löytävät itselleen mieluisan tavan osallistua.

Haaste: Energiavallankumous! Kehitä yhteisöjen voimaa hyödyntävä ratkaisu, joka saa suomalaiset ryhtymään energian tuottajiksi.

Teksti: Esa Tiusanen

Kuvat: Vilja Pursiainen