Julkaistu 19.02.2018

Kansanmurhaajienkin kanssa voi käydä dialogia

Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtajan Tuija Talvitien mukaan pelot ja mokaaminen ovat normaali osa vuorovaikutusta.
Kirjoittaja
Taneli Heikka, FT, on viestinnän tutkija, yrittäjä ja toimittaja. Hän suunnittelee ja toteuttaa dialogisia prosesseja ja niihin liittyvää viestintää. Kuva: Peter Forsgård.

Harkitsetko avoimempaa vuoropuhelua omassa organisaatiossasi, mutta pikkaisen jännittää? Entä jos mokaat tai provosoidut, kun se hankala tyyppi tulee paikalle?

Tuija Talvitiellä on Sinulle viesti. Hän on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtaja, joka fasilitoi työkseen dialogia esimerkiksi kansanmurhasta ja terrorismista epäiltyjen kanssa.

”Se on intensiivistä ja pelottavaa. Puhumme ihmisten kanssa, jotka ovat ehkä tappaneet 500 000 ihmistä. Mutta loppupeleissä hekin ovat ihmisiä. Me teemme työtä niiden kanssa, joiden kanssa pitää.”

CMI tunnetaan presidentti Martti Ahtisaaren perustamana järjestönä, joka ratkoo konflikteja maailman kriisipesäkkeissä. Se järjestää vuosittain yli 175 dialogi- ja työpajatapaamista – epävirallisia dialogiprosesseja, joilla täydennetään valtioiden välisiä neuvotteluja.

Yllättäen CMI:n osaamiselleen on kysyntää – Suomessa.

Pari vuotta sitten Talvitielle alkoi tulla puheluja kotimaasta. Konfliktinratkaisijoita pyydetään kertomaan, miten dialogia käydään ja miten sillä voi ratkoa tulehtuneita ristiriitoja Suomessa.

”Kyllä se alussa yllätti. Se kertoo, että Suomessa kaikki eivät koe, että heillä menee hyvin. Ja samalla se kertoo, miten vahva työkalu dialogi on.”

CMI puhuu nykyään sen puolesta, että dialogi olisi lukutaitoon verrattava taito, joka opitaan peruskoulussa. Jokaisella koulun päättävällä lapsella olisi konfliktin ratkaisueväät taskussaan.

Mitä oppeja kansainvälisestä konfliktinratkaisusta voi tuoda kotimaahan? Talvitiellä on nippu ohjeita, joilla pääsee alkuun. Jos et seurustele kansanmurhaajien kanssa, kokeile näitä taloyhtiön vuosikokouksessa.

1. Kuuntele tunteita

”Ihmisten kokemukset konfliktista ovat hyvin tärkeitä. Menetykset, luopumiset, traumat ja epäluulot ovat hyvin ihmiskeskeisiä. Mennään pieleen, kun lähdetään liikkeelle prosesseista ja rakenteista.”

2. Tuo mukaan kriisistä selvinneitä

”Konfliktissa ihmiset kokevat, että he ovat ainoita, jotka ovat kokeneet tämän. Joskus tuomme dialogiproseseihin ihmisiä, jotka ovat itse olleet osapuoli konfliktissa ja kokeneet siinä transformaation. Ihmiset ymmärtävät, että he eivät ole ainoita joille on näin käynyt, vaan melkein kaikille käy joskus niin.”

3. Juhli pieniä askeleita

”Kun luottamusta rakennetaan, kuluu aikaa, ja voi tuntua, että mitään ei saavuteta. Silloin kannattaa juhlistaa pieniäkin voittoja. Näin ihmisillä pysyy usko siihen, että tässä mennään eteenpäin ja lopulta käy hyvin.”

 4. Varmista tiedonkulku päättäjille

”Pitää olla paikka, jonne dialogin tulokset menevät eteenpäin, että prosessi ei jää vain pienen piirin keskusteluksi. Kannattaa huolehtia, että tieto menee päättäjille.”

5. Resursoi pitkä prosessi

”Dialogi ei ole koskaan lyhytaikaista. Se täytyy tajuta, että yksi dialogi ei johda yhtään mihinkään. Se voi olla alku. Me olemme tehneet useissa tapauksissa töitä monta vuotta luottamuksen rakentamisen kanssa. Se on välttämätöntä, jos kyse on ihmisistä jotka eivät luota toisiinsa eivätkä ehkä koskaan puhuneet keskenään. Siitä saattaa sitten lähteäkin jotain.”

6. Mokaaminen on ok

 ”Hyvin avoin ihmisyys puree. Jos teet virheen, voit aina pyytää anteeksi. Jos ihmiset ovat hassun näköisiä, voit kysyä, että sanoinko mä jotain hassua. Avoin perääntyminen ja anteeksipyytäminen on ok.”

Mutta entä ne pelot? Talvitie purkaa niitä oman tiimin kanssa keskustellen. Hänen neuvonsa niille, jotka haluavat tehdä dialogiloikan Suomessa:

”Pelot ovat ihan normaaleja. Pitää punnita, estävätkö minun henkilökohtaiset pelkoni sen, että rupea hartiavoimin tekemään töitä tämän maan hyväksi.”

Lisää oppeja dialogista

Näin homma toimii.

Tästä työkaluja

Näillä suunnittelu käyntiin.

Mistä on kyse?