Kilpailussa 15 tiimiä kilpailee parhaimmasta ratkaisuideasta tähän osaamisen haasteeseen. Palkintona on miljoona euroa ratkaisun kehittämiseen.
Aihe on laaja ja vaikeasti hahmotettavissa yhdeltä istumalta. Miksi osaamisen tunnistaminen on ylipäätään ongelma?
Haaste.io ja Skillhive nostavat osaamisen tunnistamisen ongelmassa esiin koulun ja työpaikat.
– Yksi olennainen pointti osaamisen tunnistamisen ongelmassa on peruskoulu. Siellä tulee esiin kohtuullisen kapea osa lahjakkuudesta ja se on perinteisesti kehittänyt vain tietynlaista osaamista. Meillä on kaikilla paljon koulun ulkopuolista osaamista, mikä jää tällä hetkellä piiloon. Me haluamme tuoda sen näkyväksi ja auttaa myös nuoria hoksaamaan se lahjakkuuteensa, joka ei aina tule esille koulussa, Haaste.io-tiimin Ville Laitila havainnollistaa.
– Osaaminen on organisoitu hölmösti työpaikoilla. Osaaminen on lokeroitu organisaatioiden sisällä kankeilla byrokraattisilla tavoilla ja sitä yritetään hallinnoida ja kontrolloida. Nyt sitä osaamista ei saada liikkeelle ja näkyviin. Hallinnolliset syyt estävät sen, että osaaminen ei jakaannu, yhteistyötä ei tapahdu ja ongelmat ei ratkea. Näen, että se tapa, millä työtä organisoidaan tällä hetkellä, on ongelmallinen. Se on ollut tehokas, mutta tänä päivänä se ei enää riitä, Skillhive-tiimin Janne Ruohisto taas kertoo.
Teknologian vauhti vaikuttaa
Useat tiimit nostivat esille valtavan vauhdin millä yhteiskunta kulkee tällä hetkellä eteenpäin. Se vaikuttaa väistämättä osaamiseen, sen tunnistamiseen ja siten hyödyntämiseen.
– Yhteiskunta menee eteenpäin hirvittävän nopeasti teknologisesti. Meillä ei ole tunnistettu vielä kykyjä tai taitoja mitä tarvitaan nyky-yhteiskunnassa. Se, miten näitä taitoja ja osaamista saadaan aikaiseksi, on hirvittävän pitkä sykli yliopistojen ja muiden koulujen läpi, joten ne taidot eivät ole enää relevantteja, mitä sieltä saadaan. Sen takia meidän pitäisi luoda huomattavasti nopeampi tapa tunnistaa kykyjä ja tunnistaa mitä kyvyt itse asiassa ovat ja mihin ne ovat menneet? Millä tavalla kykyjä ja osaamista hankitaan ja millä tavalla minä voin niihin osallistua? LifeLearn-tiimin Jussi Hurmola pohtii.
– Meillä usein ajatellaan, että tietyllä taustalla ihmiset poikkeuksellisen usein sijoittuu tiettyihin tehtäviin työelämässä. Minua kiinnostaisi tietää, onko asiaa mahdollista ajatella toisin? Toinen asia on myös se, että jos me emme ymmärrä toisten ihmisten ajatuksia ja tarkoitusperiä, niin myös siinä vaiheessa osaamista ei uskalleta tuoda esiin. Tulevaisuudessa tarvitaan hyvin erilaisia osaajia. Tarpeet muuttuvat jatkuvasti ja nopeammin ja nopeammin. Sen takia se oppimaan oppiminen ja erilaisten osaamisten tunnistaminen ja uusien osaamisten luominen on todella tärkeää, Empatiakoneen Ulla Heikkinen nostaa esille.
Mentorist.it-tiimin Noora Holmström heittää haasteen: Entä jos ihmiset eivät itsekään tiedä, mitä he osaavat?
– On ihan vääränlaistakin osaamista, joka on väärässä paikassa tällä hetkellä. Ei aina välttämättä osata sanoa, millaista osaamista tarvitaan ja missä. Nuorilta taas kuulee, että on välillä vähän toisinpäinkin, että on epärealistisia kuvitelmia omasta osaamisesta. Osaamisen tunnistamisen ongelmassa on monia eri sävyjä, Holmström kertoo.
Osaamista ratkottu tähän asti teknisesti
Osaamisen tunnistaminen erityisryhmän sisällä tuo ylimääräisen haasteen. Kehitysvammainen ja Ura-avain tiimin jäsen Sami Helteellä on tästä omakohtaista kokemusta.
– Kehitysvammaisilla ei useinkaan ole mitään yhteyksiä yrityksiin. Minäkin olen kaksi ammattia opiskellut, mutta en ole kertaakaan päässyt niitä töitä tekemään. Linkitys kehitysvammaisten ja yrityksen välillä on mielestäni yksi pahimmista osaamisen tunnistamisen ongelmista, Helle sanoo.
Sinä osaat! Tytöt ja Teknologia -tiimin Eija Leinonen näkee, että osaamisen tunnistamisen ongelmaa on ratkottu tähän mennessä kovin teknisesti.
– Olemme hyvin koulutusorientoitunut yhteiskunta, jossa osaamista mitataan tutkintotodistuksilla ja työkokemuksella. Lippusta ja lappusta pitää olla siellä sun täällä. Se on vaikuttanut suomalaisten toimintamalleihin ja ajatuksiin, eikä meillä ole toistaiseksi ollut sitä tapaa, että me tunnistetaan, mistä se ihminen on oikeasti kiinnostunut ja mitä hän oikeasti osaa. Osaamisen mittaaminen on hurjan hankalaa, koska me puhumme niin paljon mitattavista asioista ja niitäkin voi mitata niin monella eri tavalla.
Johanna Lehtola / Mediahub & Sitra
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.