Arvioitu lukuaika 2 min

Mitä yhteistä on kouluterveydenhoitajalla ja metsäteollisuuden kilpailukyvyllä?

Kuva: Samuli Laita

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Raskaan teollisuuden kilpailukyvyn takaaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, työllisyyden kasvattaminen. Siinä muutamia uutisista tuttuja aiheita, jotka monelle tuntuvat helposti etäisiltä. Mitäs jos tehtäisiin niistä tuttuja juttuja, sellaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia, joista haluamme unelmoida?

Nokian kännyköiden ja Angry Birdsien viitoittamalla tiellä Suomi voi yllättää asialla, jota ei ole totuttu pitämään mediaseksikkäänä: Tehdään Suomesta kansakunta, joka on aivan täpinöissään vaikeiden asioiden ratkaisemisesta aivan uudella tavalla. Tuo uusi tapa on kiertotalous, joka tarjoaa ratkaisuja niihin visaisiin kysymyksiin, jonka kanssa nyt koko maailma painiskelee. Miten löydämme toimintamalleja, joissa talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin?

Vaikka kiertotalous vaikuttaa yhä luontevalta termiltä kahvipöytä- ja kylänraittikeskusteluissa kuin kvanttifysiikka, voi se lähivuosina pukea sinut, tarjota sinulle edullisia lounaita tai löytyä lähikaupan kalatiskistä. Kiertotalous on asia, joka kietoutuu arkeemme alkaen kaivosten toiminnasta ja päätyen materiaalien elinkaarten päässä ohjaamaan raaka-aineita ja arvoa jälleen uusiin kiertoihin. Siinä välissä se on läsnä kaikessa, jota kosketamme ja käytämme. Kiertotalous vie meidät maailmaan, jossa kaikkea ei ole pakko omistaa itse, vaan kulutamme yhä enemmän palveluita, liisaamme ja vuokraamme asioita sekä annamme tarpeettomille tavaroille uuden elämän uusien tavaroiden raaka-aineina.

Kiertotaloudessa käyttämämme tuotteet on valmistettu muovien sijaan puupohjaisista materiaaleista: muovikassi onkin puukassi ja bussissa tartummekin puun ainesosista tehtyyn kahvaan. Uusi teknologia kauko-ohjattuine sahausilmalaivoineen mahdollistaa metsiemme biomassan lisäämisen samalla, kun kasvatamme korkean jalostusasteen tuotteisiin sopivia puita.

Kaikki tuo ei ole vielä arkipäivää, josta voisimme maailmalla intoilla, mutta olemme jo aloittaneet matkan. Meillä on aito mahdollisuus olla maailman ensimmäisiä kiertotaloudessa. Suomeen on juuri tehty maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta, jossa määritellään ne ensimmäiset askeleet, jotka vievät kohti kiertotaloutta. Tiekartta kurkistaa uudenlaiseen ajatteluun: mitäs jos esimerkiksi koulun keittiöt tilaisivatkin elintarvikkeensa lähiseudun viljelijöiltä – ja vieläpä etukäteen niin, että koulun väki voisi osallistua maatöihin? Koululla olisi oma kaurapeltonsa puuroa varten, omenatarha välipalojen saamiseksi ja perunapelto – noh, ehkä kumiperunoiden välttämiseksi. Ruokaa ei tarvitse rahdata kaukaa ja sen tuottaminen ravinteita kierrättäen tarjoaisi turvatun elannon viljelijöille. Kun syömme ”omilla” pelloilla kasvatettua ruokaa, emme raaski heittää sitä pois ja päästöjä aiheuttava ruokahävikki vähenee.

Koululla istuu myös se terveydenhoitaja, joka mittaa kiertotalouden tuomia hyötyjä: hyvinvointimme jatkuu, kun se perustuu kestäviin ratkaisuihin. Kiertotaloudessa luomme materiaaleille ja palveluille korkeaa arvoa, joka säilyy kierrossa pitkään. Emme tyydy Suomessa vain raaka-aineen tuottajan rooliin, vaan myymme maailmalle korkean osaamisen kiertotalousratkaisuja. Meillä on jatkossakin varaa maksaa hyvästä terveydenhuollosta.

Pääsy maailmanmestariksi kiertotaloudessa vaatii useita harjoituksia ja monella alalla. Tärkeää on nyt, että valitsemme suuntamme oikein: edelläkävijöiden kärkeen pääsemiseen meillä on aikaa vain 5-10 vuotta. Mikä on sinun harjoituksesi yhteiseen päämäärään pääsemiseksi? Otatko mallia partiolaisilta, jotka teettivät ylijäämäkankaista maailman ensimmäiset kiertotaloushuivit, vai laitatko mieluummin raskaan teollisuuden sivuvirrat poikimaan uusia, korkean lisäarvon tuotteita?

 

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme