Kahdenvälisestä tiedonvälityksestä kohti yhteen toimivuutta

Viimeaikaiset tietovuodot ja urkinnat ovat lisänneet epäluuloja internetissä liikuteltavan tiedon salassa pysymistä kohtaan. Seurauksena voi olla luottamuksen mureneminen, joka saattaa vähentää kansalaisia ja yrityksiä toimimasta verkossa tai lisäämästä siellä palveluitaan ja asiointiaan.

Uudenlaiset tiedonvälitystavat haastavat aikaisemman ajatuksen siitä, kenellä on oikeus käyttää mitäkin tietovarantoja. Esimerkiksi kansalaisille on tarjottava mahdollisuus omien tietojensa tarkistamiseen, niiden käytön seuraamiseen ja hyödyntämiseen sähköisissä palveluissa.

Haasteeseen on herätty. Valtiovarainministeriössä suunnitellaan parhaillaan uudenlaista tiedonvälityskonseptia, niin sanottua palveluväylää. Sen tavoitteena on, että tieto on mahdollisimman laajasti ja helposti kansalaisten, yritysten ja julkisen hallinnon palvelujen käytettävissä.

Nykyisin Suomessa julkisten organisaatioiden ja yritystenkin väliset yhteydet ja tiedonvälitys perustuvat hyvin erilaisiin, usein tiettyä tehtävää varten tehtyihin ratkaisuihin. Esimerkiksi samaa tietoa päätöksentekoon tarvitsevat organisaatiot ovat joutuneet tekemään erillisiä, päällekkäisiä ratkaisuja. Tämän takia samaa tietoa on tallennettu moniin eri rekistereihin.

Nyt tiedonvälitys perustuu usein internet-verkkoon eikä erikseen rakennettuun kahdenväliseen yhteyteen tai sisäiseen verkkoon. Internetissä välitettävä tieto on suojattu ja tietoturva on tältä osin varmistettu. Kahdenvälisellä tiedonsiirrolla on lisäksi katsottu voitavan taata tiedon luottamuksellisuus ja saatavuus, kun tietoja on saanut käyttöönsä vain niihin oikeutettu organisaatio tai henkilö.

Palveluväylän avulla voidaan välttää päällekkäisyyksiä, koska se mahdollistaa tiedon tallentamisen kertaalleen ja sen käytön alkuperäisestä tietovarannosta. Tieto on saatavilla standardoitujen ja avoimien rajapintojen yli tietoa tarvitseville ja siihen oikeutetuille tahoille. Tiedot ovat käytettävissä eri tietovarantojen välillä salattuina internetin kautta. Tätä varten on olemassa salausalgoritmeja ja menetelmiä kuten SSL-suojausmenetelmä. Salauksella varmistetaan, että vaikka ulkopuolinen saisi viestin haltuunsa, salausta ei kyetä aukaisemaan. Tiedon käytön luottamuksellisuus edellyttää myös käyttäjien vahvaa tunnistautumista. Palveluväylän ulkopuolelle voidaan jättää esimerkiksi valtion turvallisuuteen liittyviä tietoja, jotka ovat käytettävissä vain sisäisen, erikseen rakennetun verkon välityksellä.

Jokainen organisaatio pitää yllä omia, itsenäisiä paikallisjärjestelmiään ja huolehtii tarvittavasta palvelutasosta ja siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat käytettävissä, huomioiden tietojen käyttöön liittyvät rajoitukset. Tiedon käytöstä kerätään lokitiedot, joiden perustella pystytään todistamaan tiedon tarkoituksenmukainen ja oikeutettu käyttö.

Virossa vastaava väylä on ollut käytössä jo vuodesta 2001 alkaen. Sikäläisen X-väylän kautta on saatavana noin 2 000 eri palvelua. Kansalaisportaalissa käyttäjä näkee itseään koskevat tiedot sekä lokitiedot niiden käytöstä. Kaikilta osapuolilta edellytetään vahvaa tunnistautumista henkilökortin tai mobiilivarmenteen avulla.

Kolumni on julkaistu Tietosuoja-lehdessä 3/2013.