Sata yhteiskunnan ilmastotekoa

Ilmastokriisin ratkaisemisella on kova kiire, ja Suomenkin pitää vähentää päästöjä paljon kaavailtua nopeammin. Tämä on onneksi mahdollista.

Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Päästöjen ripeä vähentäminen eri aloilla ja tasoilla edellyttää määrätietoisia toimia.

Jokaisella meistä on vastuu ja mahdollisuus vähentää päästöjä. Sitra julkaisi kesällä 2017 sata arjen ilmastotekoa tukemaan ihmisiä ilmastoa säästävien pienten valintojen tekemisessä. Niihin pohjautuvan suunnitelman oman hiilijalanjälkesi pienentämisestä voit tehdä Sitoumus2050-palvelussa.

Suurin vastuu on kuitenkin siellä, missä on suurin valta vaikuttaa päästöihin. Siksi tarvitsemme yhteiskunnalta isoja ilmastotekoja. Kokosimme päättäjille sadan kohdan luettelon erilaisista mahdollisista keinoista päästöjen vähentämiseksi. Listaus perustuu asiantuntijoidemme näkemyksiin ja tekemiimme selvityksiin.

Miten luetteloa kannattaa lukea?

Tämä luettelo sisältää laajan kirjon mahdollisia ilmastotekoja jaoteltuna seitsemään luokkaan. Yhteiskunnan teoksi on tässä yhteydessä määritelty kansallinen ohjauskeino tai muu politiikkatoimi, jolla voidaan vauhdittaa päästöjen vähentämistä tai hiilen sitomista.

Eri teoilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Osa luetelluista keinoista toisi valtiolle lisää tuloja, osa taas lisäisi menoja. Jotkin toimet parantaisivat pienituloisten asemaa, toiset saattaisivat heikentää sitä – ilman tasapainottavia ratkaisuja esimerkiksi tulonsiirtojen tai verotuksen puolella.

Monet teot vaikuttavat samoihin toimijoihin ja päästöihin, ja teot ovat osin päällekkäisiä. Vaikka eri keinoista voikin kannattaa koota toisiaan täydentävä paketti, ei niitä kaikkia ole tarkoitettu toteutettavaksi yhtä aikaa. Yksi hyvä konsti on usein parempi kuin pussillinen keskinkertaisia.

Keinoja voi myös toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi veron taso voi olla alhainen, korkea tai jotain siltä väliltä.

Luettelo pyrkii havainnollistamaan sitä, miten laaja kirjo erilaisia mahdollisia ilmastotekoja Suomen päättäjillä on käytettävissään – niin haluttaessa.

Se ei siis ole Sitran ehdotus toteutettavista toimenpiteistä.

Alta löydät luettelon sadasta yhteiskunnan ilmastoteosta luokiteltuna seitsemään koriin. Tutustu niihin ja vinkkaa mielestäsi parhaat ilmastoteot yhteiskunnan päättäjille!

Ilmastotyön perusta

Kunnianhimoiset tavoitteet, selvät suunnitelmat ja riittävä hinta päästöille muodostavat tukevan perustan ilmastotyölle.

1. Tiukemmat päästötavoitteet

Kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta voisi päivittää Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi.

2. Vahvempi ilmastolaki

Ilmastotyön puitteet määrittävää ilmastolakia voisi vahvistaa ottamalla mallia esimerkiksi Isosta-Britanniasta.

3. Tulevien sukupolvien oikeudet perustuslakiin

Tulevien sukupolvien oikeudet perustuslaissa voisivat vahvistaa päättäjien velvollisuutta puuttua myös ilmastokriisiin.

4. Ilmastotyö EU-puheenjohtajuuskauden kärkeen

Suomi voisi hyödyntää puheenjohtajuuskauden vuonna 2019 täysimääräisesti EU:n ilmastotyön vahvistamiseen esimerkiksi unionin pitkän aikavälin ilmastostrategian kautta.

5. Vaikuttaminen EU-tavoitteiden tiukentamiseksi

Suomi voisi vaikuttaa EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästösitoumusten tiukentamiseksi, niin että ne vastaisivat Pariisin sopimuksen tavoitteita

6. Päästökaupan vahvistaminen

Suomi voisi pyrkiä vahvistamaan EU:n päästökauppaa tehokkaana tapana ohjata vähentämään päästöjä esimerkiksi poistamalla päästöoikeuksia markkinoilta.

7. Lattiahinta päästöoikeuksille

Suomessa kansallisesti tai Pohjoismaissa yhteisesti asetettu vähimmäishinta päästökaupassa vauhdittaisi siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

8. Päästöoikeuksien osto

Suomi voisi ostaa päästöoikeuksia itselleen EU:n päästökaupassa ja mitätöidä ne, jos markkinavakausvaranto alkaa palauttaa päästöoikeuksia markkinoille.

9. Päästökerroin biomassalle

Biomassan elinkaaripäästöjen huomioon ottaminen kannustaisi valitsemaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja energiantuotannossa.

10. Toimialakohtaiset tiekartat

Reittiä kohti hiilineutraaliutta hahmottelevat tiekartat auttaisivat suuntaamaan investointeja ja tunnistamaan muutoksen mahdollisuuksia kullakin toimialalla.

11. Talousarvion ilmastopisteytys

Valtion talousarvion määrärahojen ja verojen ilmastovaikutukset voisi arvioida ja pisteyttää päättäjien valintojen tukemiseksi.

12. Kestävän hyvinvoinnin mittarit

Bruttokansantuotteen rinnalle tai sijaan voisi nostaa myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottavia mittareita.

Lait ja normit

Lait, luvitus ja velvoitteet määrittävät ilmastotyön puitteet ja varmistavat haluttujen tavoitteiden toteutumisen.

13. Kivihiilikiellon aikaistaminen

Vuodelle 2029 säädetyn takarajan aikaistaminen vauhdittaisi siirtymää kivihiilestä vähäpäästöiseen energiaan.

14. Kielto turpeen energiakäytölle

Turpeen energiakäytön kieltäminen tai rajoittaminen vähentäisi energiantuotannon päästöjä merkittävästi.

15. Takaraja fossiiliselle energialle

Fossiiliselle energialle yleensä tai eri polttoaineille erikseen voisi määritellä takarajat kivihiilen tapaan.

16. Päästöraja voimaloille

Enimmäisraja voimaloiden hiilidioksidipäästöille tuotettua energiayksikköä kohti kannustaisi korvaamaan runsaspäästöisiä polttoaineita vähäpäästöisillä.

17. Pienydinvoimaloiden luvituksen virtaviivaistaminen

Pienten ja modulaaristen ydinvoimaloiden luvituksen nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen saattaisi helpottaa niiden käyttöönottoa.

18. Ilmastopäästöt ympäristölupien ehtoihin

Voimaloita ja tehtaita säätelevillä ympäristöluvilla voitaisiin rajoittaa myös ilmastopäästöjä.

19. Taloyhtiöiden aurinkosähkön helpottaminen

Aurinkosähkön jakamisen mahdollistaminen osakkaiden kesken tekisi aurinkopaneeleista taloyhtiöille houkuttelevampia investointeja.

20. Polttomoottoriautojen myyntikielto

Takaraja uusien, pelkästään fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynnille vauhdittaisi siirtymää päästöttömään liikenteeseen.

21. Yksi joukkoliikennelippu kaikille

Velvoittamalla joukkoliikennepalvelujen tarjoajat liittymään yhtenäiseen lippujärjestelmään voisi samalla lipulla kulkea kaikilla linjoilla koko maassa.

22. Biopolttoainevelvoite laivoille ja lentokoneille

Velvoitteen sisällyttää polttoaineisiin kestäviä biopolttoaineita voisi laajentaa koskemaan tieliikenteen lisäksi vesi- ja lentoliikennettä.

23. Lentolippuihin päästölisä

Lentolippujen myyjät voitaisiin velvoittaa tarjoamaan asiakkaille päästökompensaatiota tai sisällyttämään se lippujen hintoihin.

24. Päästötiedot lentomainoksiin

Lento- ja matkayhtiöt voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan päästöt matkojen mainoksissa.

25. Tiukemmat tehokkuustasot korjausrakentamiseen

Energiatehokkuusvelvoitteita voitaisiin tiukentaa nykyisten rakennusten peruskorjauksissa ja muissa isoissa remonteissa.

26. Raja uusien rakennusten hiilijalanjäljelle

Enimmäisraja uudisrakennusten hiilijalanjäljelle auttaisi vähentämään rakentamisen ja rakennusmateriaalien päästöjä.

27. Velvoite eheyttää yhdyskuntarakennetta

Kaavoituksesta vastaaville kunnille voitaisiin asettaa sitova velvoite edistää vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta.

28. Vähäpäästöisten hankintojen edistäminen

Hankintalakia voitaisiin vahvistaa asettamalla sitova velvoite suosia julkisissa hankinnoissa elinkaarivaikutuksiltaan vähäpäästöisiä ratkaisuja.

29. Kunnille ilmastosuunnitelmat

Kunnat voisi velvoittaa laatimaan yksin tai yhdessä ilmastosuunnitelmat, jotka sisältävät riittävät päästötavoitteet ja -toimet.

30. Kasvisvaihtoehto julkiseen ruokailuun

Julkisesti rahoitetussa ruokailussa voisi velvoittaa tarjoamaan vähäpäästöisiä kasvisvaihtoehtoja.

31. Kielto heittää ruokaa roskiin

Yrityksille voitaisiin asettaa velvoite jakaa syömäkelpoinen ruoka eteenpäin jätteeksi heittämisen sijaan.

32. Ilmastovelvoitteet sijoituksiin

Eläkerahastot voitaisiin velvoittaa raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjälki ja vetäytymään fossiilisijoituksista.

33. Tuotteiden päästöseloste

Arviot elinkaaripäästöistä voitaisiin velvoittaa sisällyttämään tuoteselosteisiin.

34. Varoitusmerkit runsaspäästöisiin tuotteisiin

Eniten ilmastoa kuormittaviin tuotteisiin voitaisiin velvoittaa sisällyttämään varoitusmerkit.

35. Raivauskielto turvemailla

Turvemaille voitaisiin asettaa uusien peltojen raivauskielto maaperästä vapautuvien päästöjen vähentämiseksi.

36. Avohakkuukielto valtion mailla

Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen valtion omistamilla mailla voisi auttaa kasvattamaan metsien hiilinieluja ja -varastoja.

37. Metsähallitukselle nielutavoite

Metsähallitukselle voitaisiin asettaa yhdeksi tulostavoitteeksi hiilinielujen kasvattaminen valtion mailla.

Taloudelliset kannustimet

Taloudellinen tuki auttaa ihmisiä ja yrityksiä tekemään ilmaston kannalta kestäviä investointeja ja valintoja.

38. Korotettu kotitalousvähennys

Kotitalousvähennystä voitaisiin korottaa energiaremonteissa ja uusiutuvan energian asennuksissa.

39. Energia-avustuksen lisääminen

Taloyhtiöiden energiaremontteihin myönnettävän määrärahan kasvattaminen vauhdittaisi rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

40. Uusiutuvahuutokaupan laajentaminen

Uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailuttamista huutokaupalla voisi jatkaa ja laajentaa.

41. Uusiutuvien investointituen kasvattaminen

Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukea voisi kasvattaa.

42. Uusiutuvien pientuotannon netotus

Nettolaskutus eli oikeus saada täysi hyvitys verkkoon myydystä ylimääräisestä sähköstä tekisi uusiutuvan energian pientuotannosta kodeille ja maatiloille houkuttelevampaa.

43. Lähiasukkaille etuosto-oikeus tuulihankkeisiin

Tanskan mallin mukainen etuosto-oikeus tuulivoimahankkeista lähiasukkaille lisäisi tuulivoiman hyväksyttävyyttä ja vähentäisi paikallista vastustusta.

44. Tehokkuuskauppa yrityksille

Tehokkuusparannuksia kuvaavien valkoisten sertifikaattien kauppa voisi edistää elinkeinoelämän energiatehokkuuden parantamista.

45. Romutuspalkkion laajentaminen

Runsaspäästöisten autojen romutuspalkkion jatkaminen ja laajentaminen auttaisi uudistamaan autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

46. Tuki latausverkon rakentamiseen

Taloudellinen tuki vauhdittaisi kattavan sähköautojen latauspisteverkon rakentamista.

47. Sähköpyörien hankintatuki

Avustus madaltaisi kynnystä hankkia sähköpyörä.

48. Ratarahoituksen lisääminen

Uusia ratahankkeita ja nykyisten rautateiden kunnossapitoa voisi edistää lisäämällä rahoitusta.

49. Joukkoliikennerahoituksen lisääminen

Joukkoliikenteen palvelujen oston lisääminen parantaisi yhteyksiä ja vuorotarjontaa.

50. Kävelyn ja pyöräilyn rahoitus

Rahoitusta kuntien kävely- ja pyöräilyhankkeille voitaisiin kasvattaa.

51. Lentokenttämaksujen päästöporrastus

Lentoyhtiöiltä kentällä perittävät liikennemaksut voisi porrastaa ilmastopäästöjen mukaan.

52. Laivojen maksujen päästöporrastus

Laivojen väylä- ja satamamaksut voisi porrastaa ilmastopäästöjen perusteella.

53. Maa- ja metsätalouden tukien ilmastokohdennus

Nykyisiä maa- ja metsätalouden tukia voisi kohdentaa päästöjä vähentäviin ja sitoviin ratkaisuihin.

54. Ilmastoehdot Makera-tuille

Maatilatalouden kehittämisrahaston eli Makeran tuille voisi asettaa myöntöperusteeksi ilmastoehtoja.

55. Metsitystuen lisääminen

Tuen lisääminen voisi jouduttaa peltojen ja joutomaiden metsittämistä.

56. Peltonieluista korvaus

Maanomistajille voitaisiin maksaa korvausta peltojen hiilivarastoa kasvattavista ekosysteemipalveluista.

57. Metsänomistajille nielukannustin

Metsänomistajille voitaisiin maksaa tukea metsänielujen kasvattamisesta.

58. Ilmastotuki kunnille

Kilpailutettu tuki kuntien ilmastohankkeille varmistaisi suurimman hyödyn pienimmällä satsauksella.

59. Ilmastonäkökulma kuntien valtionosuuksiin

Kuntien valtionosuuksien porrastaminen ilmastotoimien perusteella kannustaisi vahvistamaan paikallista ilmastotyötä.

60. Vihreät joukkovelkakirjalainat

Valtio voisi laskea liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja keräämään rahoitusta ilmastohankkeille.

61. Vihreä investointipankki

Valtion perustama vihreä investointipankki voisi rahoittaa ilmastoinvestointeja.

Haitallisten tukien karsiminen

Ilmastolle haitallisten tukien leikkaaminen tai ohjaaminen uudelleen vähentäisi kannustimia tuottaa päästöjä – ja säästäisi veronmaksajien rahoja.

62. Päästökauppakompensaation uudelleen kohdentaminen

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiosta voisi ohjata veroeuroja teollisuuden uudistamiseen.

63. Energiaveronpalautuksen uudelleen suuntaaminen’

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen voisi kohdentaa energiatehokkuusinvestointeihin.

64. Turpeen verotuki pois

Energiaturpeen alennetun verokannan sijaan tukea voisi ohjata voimalaitosten uudistamiseen.

65. Alennettu sähkövero harkintaan

Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alemman verokannan voisi kytkeä yrityksille asetettaviin energiatehokkuusvelvoitteisiin.

66. Maatilojen energiaverotuki pois

Maa- ja puutarhatalouden energiaverotuen voisi kohdentaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan fossiilisen tuontiöljyn sijaan.

67. Työkoneiden öljyn verotuki harkintaan

Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn sijaan alemmalla verokannalla voisi tukea työkoneiden sähköistämistä.

68. Dieselin alennettu verokanta pois

Dieselin käyttöä voisi verottaa samalla tavalla kuin muita polttoaineita.

69. Ylikompensoiva kilometrikorvaus pois

Kilometrikorvaus voisi olla todellisten ajokustannusten suuruinen, ettei se palkitsisi autolla ajamisesta.

70. Työmatkavähennys tasapuolisemmaksi

Työmatkakulujen verovähennys voisi kohdella eri kulkumuotoja tasapuolisemmin.

71. Pysäköintietu harkittavaksi

Työpaikan pysäköintiedun sijaan alemmalla verotuksella voisi tukea kestävää työmatkaliikkumista.

72. Vesiliikenteen verotuki pois

Kotimaan vesiliikenteen polttoaineverotuen poistaminen voisi kannustaa tehostamaan polttoaineiden käyttöä.

73. Lentämisen verotuen uudistaminen

Saastuttavinta liikkumistapaa voisi verottaa enemmän ja poistaa kotimaan lentoliikenteen polttoaineiden verottomuuden.

74. Kuljetustuen alentaminen

Syrjäisten alueiden kuljetustuen voisi kohdentaa vähäpäästöisiin kuljetuksiin.

75. Koulumaitotuen poistaminen

Koulumaitotuen voisi ohjata lisäämään ilmastoa vähemmän kuormittavan ruuan käyttöä kouluissa.

76. Kaivosteollisuuden budjettituki pois

Kaivosteollisuuden budjettituesta säästyvillä varoilla voisi rahoittaa kiertotalouteen siirtymistä.

Verotus

Verotuksella voidaan kannustaa yrityksiä ja ihmisiä ilmastoa säästäviin ratkaisuihin runsaspäästöisten sijaan.

77. Ekologinen verouudistus

Ekologisessa verouudistuksessa verotetaan enemmän päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vastaavasti vähemmän työtä ja yrittämistä.

78. Ekoverot indeksiin

Ympäristö- ja energiaverojen sitominen indeksiin takaisi sen, että ne eivät menetä tehoaan automaattisesti inflaation myötä.

79. Päästöpainotus polttoaineveroihin

Polttoaineiden valmisteverojen päästökomponenttia korottamalla ohjattaisiin siirtymään vähäpäästöisiin polttoaineisiin.

80. Päästöporrastuksen vahvistaminen autoiluveroissa

Auto- ja ajoneuvoverojen päästöporrastuksen vahvistaminen kannustaisi valitsemaan vähäpäästöisiä autoja.

81. Nollapäästöisille autoille nollaverot

Päästöttömät autot voisi vapauttaa määräajaksi kokonaan auto- ja ajoneuvoveroista.

82. Työsuhdesähköautojen alennettu verotusarvo

Verotusarvon alentaminen työsuhdesähköautoille kannustaisi työnantajia suosimaan sähköautoja.

83. Päästöporrastetut tiemaksut

Tienkäyttömaksuilla voidaan yleensäkin hillitä autoilun päästöjä, mutta maksun porrastaminen auton päästöjen mukaan lisäisi kannustinta valita vähäpäästöisiä autoja.

84. Junaliikenteen verotuksen keventäminen

Rataveron ja -maksun poistaminen tai alentaminen parantaisi junaliikenteen kilpailukykyä.

85. Päästöperusteinen lentovero

Lentolippuvero auttaisi hillitsemään lentoliikenteen kasvua ja päästöporrastettuna myös valitsemaan vähemmän kuormittavia lentoja.

86. Markkinahintaan perustuva sähkövero

Sähkön kulloisenkin markkinahinnan mukaan määräytyvä vero edistäisi kysyntäjoustoa eli kulutuksen ajoittamista talouden ja ilmaston kannalta parempiin ajankohtiin.

87. Hukkalämpövero

Vero voimaloiden ja teollisuuden hukkalämmölle auttaisi välttämään energiahävikkiä ja hyödyntämään lämpöä esimerkiksi kiinteistöjen lämmittämisessä.

88. Tehokkuusporrastettu kiinteistövero

Kiinteistöveron voisi porrastaa rakennuksen energiatehokkuuden mukaan.

89. Elintarvikkeiden päästövero

Eniten ilmastoa kuormittaville elintarvikkeille voitaisiin asettaa päästövero.

90. Päästöperusteinen ruuan arvonlisävero

Runsaspäästöiset eläinkunnan tuotteet voitaisiin nostaa korkeampaan arvonlisäverokantaan muun ruuan säilyessä alemmassa.

91. Eri arvonlisäverot tavaroille ja palveluille

Korkeampi arvonlisäverokanta tavaroille ja alempi palveluille ohjaisi valitsemaan vähemmän luonnonvaroja kuluttavia ja enemmän työllistäviä palveluita.

Koulutus, tutkimus ja kehitys

Koulutus ja tutkimus vahvistavat hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa tarvittavaa osaamista ja uusien ratkaisujen kehittämistä.

92. Ilmasto-osaamisen vahvistaminen

Ilmastoasioiden vahvistaminen opetussuunnitelmissa kaikilla koulutustasoilla auttaisi tulevia osaajia paremmin vastaamaan ilmastokriisiin.

93. Ilmastoratkaisujen t&k-rahoituksen lisääminen

Tutkimus-, kehitys- ja kokeilurahoituksen kasvattaminen ja kohdentaminen ilmastoratkaisuihin auttaisi tuomaan markkinoille uusia ratkaisuja ja luomaan elinkeinoja.

94. Päästöjen sidonnan rahoitusohjelma

Rahoitusohjelma päästöjä sitoville koehankkeille, kuten bioenergialle yhdistettynä hiilen talteenottoon, valmistaisi yhteiskuntaa siirtymään nettona negatiivisiin päästöihin.

95. Teollisuuden ilmastoinnovaatiotuki

Tuki teollisuuden radikaaleille ilmastoinnovaatioille auttaisi vähentämään päästöjä erityisen hankalilla aloilla, kuten metallinjalostuksessa.

96. Reilun siirtymän tuki

Tuki murroksesta kärsivien alojen työntekijöiden uudelleen kouluttautumiseen ja uusien työpaikkojen hakemiseen helpottaisi siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja vähentäisi vastustusta.

Kansainvälinen yhteistyö

Tukemalla kansainvälistä ilmastoyhteistyötä Suomi voi auttaa vähentämään päästöjä myös rajojemme ulkopuolella.

97. Kansainvälisen ilmastorahoituksen lisääminen

Rahoitusta päästöjen vähentämiseen ja ilmastovaikutuksiin sopeutumiseen köyhissä maissa voisi lisätä esimerkiksi ohjaamalla siihen osa päästökaupan tuotoista.

98. Kehitysrahoituksen ilmastokohdentaminen

Kehitysyhteistyön määrärahoja voisi kohdentaa selvemmin ilmastohankkeisiin, jotka samalla edistävät kehitystavoitteita.

99. Tuki kansainväliselle ilmastojärjestelmälle

Rahoituksen lisääminen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja Hallitustenväliselle ilmastopaneelille IPCC:lle vahvistaisi kansainvälisen ilmastotyön rakenteita.