Julkaistu 03.06.2008

Sitra muutti suomalaisen keliakia-osaamisen vientituotteeksi

Gluteenittomia tuotteita ostavien asiakkaiden maailmanmarkkinat ovat erittäin suuret.

Länsimaiden väestöstä 1-2 prosenttia on keliaakikoita, jotka eivät voi syödä gluteenia sisältäviä viljatuotteita. Gluteenittomia tuotteita ostavien asiakkaiden maailmanmarkkinat ovat siis erittäin suuret. Sitra kokosi syksyllä 2007 yhteen keliakiaa ymmärtävien yritysten, tutkijoiden ja Keliakialiiton verkoston, joka lähti yhteisvoimin viemään keliaakikoille sopivia tuotteita maailmalle. Suomalaisten gluteenittomien tuotteiden paletti ulottui diagnostiikasta leivonnaisiin ja olutjuomiin saakka. 

– Lähdimme mukaan hankkeeseen heti kutsun saatuamme. Kaikki Laitilan Kukko-oluet kun ovat portteria lukuun ottamatta gluteenittomia. Meidän gluteenittomat oluemme ovat täysmallasoluita. Kotimaisten ja kansainvälisten kilpailijoiden vastaavissa tuotteissa täysmallasta on sen sijaan jouduttu korvamaan oluen makuun vaikuttavilla hirssillä ja tattarilla, kertoo Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tuotepäällikkö Niko Hurskainen. Laitilan tehtaalla oluiden gluteenittomuus ei ole ollut tietoisena tavoitteena vaan gluteenittomuus paljastui valmistajille itselleenkin suurena yllätyksenä vuonna 2005.  

Sitran kokoaman keliakia-miniklusterin suurimpina ansioina Hurskainen pitää suomalaisten keliakia-yritysten ja asiantuntijoiden keskinäistä verkostoitumista sekä Laitilan tehtaan saamia suoria yhteyksiä suuriin brittiläisiin kauppa- ja pubiketjuihin. Britti-yhteydet luotiin tammikuussa 2008 Suomen Iso-Britannian suurlähettilään residenssissä Lontoossa järjestetyssä suomalaisten keliakia-alan yritysten ja brittiläisten ostajien verkostoitumis- ja tuote-esittelytapahtumassa.

Mukana tilaisuudessa olivat Laitilan lisäksi myös Ani Biotech Oy, Dammenberg, Innofoods, Laitila Brewery, Oy Moilas GF Ltd, Raisio Oyj, Oy Sinebrychoff Ab, Keliakialiitto sekä Tampereen Yliopiston keliakiatutkimusyksikkö. Noin sadan hengen tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Finpro. Sitrassa keliakia-miniklusterin vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Markku Mikola. 

Savukala vaihtui limonadiin  

Kukko-oluiden gluteenittomuus on Suomen suurimmalle pienpanimolle selvä kilpailuetu. Samalla se on kuitenkin paradoksaalisesti myös lievä imagohaitta. Osa kuluttajista kun saattaa luulla, että Laitilan oluesta puuttuu gluteenittomuuden myötä jotain olennaista.

– Todellisuudessa meidän oluestamme ei puutu yhtään mitään, sillä siinä ei ole valmistustapamme ansiosta ollut alunperinkään yhtään gluteenia. Gluteeni ei siis ole mikään mauste, joka vaikuttaisi jotenkin oluen makuun. Kilpailijoidemme valmistusprosesseissa ohrasta kuitenkin jää gluteenia olueen ja se aiheuttaa oireita keliaakikoille, kertoo sekä panimomestarin että vientimyyjän tutkinnon itselleen hankkinut Hurskainen.  

Vanhan ajan limonadeilla markkinoille vuonna 1995 tullut Laitilan Virvoitusjuomatehdas valmistaa oluiden lisäksi myös siidereitä ja lonkeroita. Aivan alunperin vuonna 1995 yrityksen perustajien ajatuksena oli kuitenkin viedä suomalaista savukalaa Keski-Eurooppaan. Etelä-Saksassa tuotenäytteitä kuljettanut pakettiauto ajoi kuitenkin kolarin ja kalat pahenivat tien poskeen nopeasti.

– Silloin yrityksen neljä perustajajäsentä päättivät, että jotain kaloja paremmin säilyvää tuotetta yrityksen olisi syytä valmistaa. Yrityksen sivutoiminimenä säilyi kuitenkin aivan viime vuosiin saakka alkuperäisestä liikeideasta kummunnut Fisutta Oy. Ilman fisuja on Laitilassa valmistettu juomia nyt jo 12 vuotta, kertoo Laitilan tehtaan palveluksessa vuoden 2007 kesäkuusta lähtien työskennellyt Hurskainen. Yrityksellä on Laitilassa töissä 29 henkilöä ja Helsingin myyntikonttorissa kuusi henkeä.  

Kustannussäästöjä ja kasvua vientiin  

Omien tuotemerkkien lisäksi Laitilan Virvoitusjuomatehdas valmistaa siidereitä ja lonkeroita myös monilla muilla tuotemerkeillä. Tällaisia private label -tuotteita ovat esimerkiksi kauppaketjujen omat tuotemerkit.

– Laitilan liikeidea ei ole kilpailla suoraan tuotteidensa hinnoilla, sillä määristä tai hinnoista kilpailtaessa suuret panimot ovat vahvemmilla. Pienemmille asiakasryhmille valmistetut premium-luokan oluet ja pienempien tuotantosarjojen erikoistuotteet ovat meidän vahvuutemme. Eräs tällainen meille tärkeä kapeampi asiakasryhmä ovat juuri oluesta pitävät keliaakikot, sanoo Hurskainen.  

Sitran kannalta hankkeessa on ollut kiinnostavaa erikokoisten ja eri aloilla toimivien yritysten ja organisaatioiden yhteistyön syventäminen. Sitran ERA-ohjelman johtajan Anu Harkin mukaan keliakia-yritysverkoston suurimmat edut ovat kustannussäästöt ja osaamisen yhdistäminen.

– Hanke on jo nyt reilun vuoden toimittuaan lisännyt suomalaisen erikoisruokavalio-osaamisen tunnettuutta maailmalla merkittävästi sekä tehostanut verkostoon osallistuvien yritysten vientitoimintoja, toteaa Harkki.  

Mistä on kyse?