Julkaistu 21.11.2017

Sitra: poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton julkisoikeudellinen rahasto

Sitran oikeudellinen asema on herättänyt keskustelua 50-vuotiaan rahaston juhlavuonna. Rahaston työ on välillisen julkishallinnon tehtävän hoitamista, joka liittyy yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittäviin, laajoihin ja yleishyödyllisiin hankkeisiin. Julkisuuslain mukainen toiminta tuo avoimuutta rahan käyttöön näissä hankkeissa. Pääomansa tuotoilla Sitra edistää yhteiskunnan uusiutumista ja tuottaa riskialttiita kokeiluja nopeasti jatkossakin.
Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Sitran oikeudellinen asema ja erityisesti rahaston suhde julkisuuslakiin on herättänyt viime aikoina keskustelua. Pontimena keskustelulle on ollut yhteiskunnassamme voimistunut avoimuuden vaatimus, joka on positiivinen asia. Taustalla on myös konkreettinen eduskunnan oikeusasiamiehelle taannoin tehty kantelu Sitran verkkosivujen puutteellisuudesta ruotsinkielisen sisällön osalta.

Eduskunnan oikeusasiamies on kesäkuussa 2016 antanut ratkaisun kielellisiä velvoitteita koskevaan kanteluun. Oikeusasiamies ei nähnyt tarvetta erillisiin toimenpiteisiin, sillä Sitran verkkosivut olivat jo uudistumassa ruotsinkielisen sisällön osalta.

Päätöksensä perusteluissa EOA kirjasi kuitenkin kielikysymystä laveammin myös rahaston oikeudellisen aseman raameja. Laillisuusvalvoja lähetti ratkaisunsa Sitran hallintoneuvostolle tiedoksi, ja pyysi oikeusministeriötä ja valtiovarainministeriötä arvioimaan, tulisiko Sitraa koskevaa lakia täydentää hallinnon yleislakien soveltuvuutta koskien.

Ministeriöissä tehtyjen arvioiden perusteella käynnistyi selvitys koskien sitä, missä laajuudessa ja miten ajallisesti soveltuen hallinnon yleislait säädetään soveltumaan Sitraan. Selvitystyö tähän liittyen on valmistunut, mutta lainsäädäntöprosessi on vielä kesken.

Julkisuusperiaatteen noudattamisesta julkisuuslain mukaiseen toimintaan

Sitra on aina pyrkinyt toimimaan avoimesti ja julkisuusperiaatteen mukaisesti. Selvitystyön tulosten perusteella Sitra on päättänyt siirtyä hallinnon yleislakien mukaiseen toimintaan. Tällainen muutos on organisaatiolle haasteellinen. Varsinkin kuin Sitran toiminta ei koskaan ole ollut perinteistä määrämuotoista virastotyöskentelyä.

Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jos laissa ei erikseen toisin säädetä. Kun Sitra ei tähän asti ole pitänyt itseään viranomaisena, ei sen asiakirjahallintoa ole järjestetty kuten viranomaisten.

Myös eduskunnan oikeusasiamies toteaa: ”Sitra ei varsinaisesti ole hallinnon yleislaeissa tarkoitettu valtion viranomainen.”

EOA:n päätöksen mukaan mukaan Sitraa voidaan pitää erityislaatuisena oikeushenkilönä, joka ei ainakaan täysin luontevasti tai yksiselitteisesti mahdu minkään hallinnon yleislakien soveltamissäännösten toimijoiden määritelmiin. Sitra ei kuulu valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Päätöksen mukaan Sitra on hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin rinnastettavissa oleva, välillisen julkisen hallinnon tehtäviä hoitava, itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto.

Näin ollen esimerkiksi nimikirjalaki ei sovellu Sitraan, koska Sitran henkilöstö ei ole palvelussuhteessa valtioon. Nimikirjalakiin sisältyvät julkisuussäännökset eivät täten tule sovellettaviksi Sitran henkilöstöön.

Viime aikoina Sitralle on osoitettu aikaisempaa enemmän tietopyyntöjä. Näin siitäkin huolimatta, että jaamme paljon tietoa toiminnastamme jatkuvasti. Vastaamme mielihyvin myös kaikkiin toimintaamme ja sen tuloksia koskeviin kyselyihin ja haastattelupyyntöihin. Poliittisen tilanteen tai yksittäisten yritysten asioiden kommentointiin emme riippumattomana toimijana lähde.

Laajat, usein vuosia taaksepäin taannehtivat tietopyynnöt ovat työläitä. Ne ovat usein aikaa vieviä mille tahansa julkiselle toimijalle. Sitralle tietopyynnöt ovat erityisen työläitä, sillä kaikkia asiakirjoja ei ole esimerkiksi ennalta luokiteltu tai ylipäätään laadittu julkisuuslain lähtökohdista.

Käytännössä Sitran valmiudet esimerkiksi julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen käsittelyyn säädetyissä määräajoissa ovat aika ajoin puutteelliset muun muassa asiakirjahallintoon ja tietojärjestelmiin liittyvistä syistä. Viranomaisen on aina tietopyyntöön vastattaessa käytävä asiakirjat läpi ja salattava julkisuuslain edellyttämät salassa pidettävät tiedot.

Hallinnon yleislakien soveltaminen tulee luonnollisesti vaatimaan organisaatiolta uudenlaisia toimintatapoja ja myös uudenlaista osaamista. Valmistelut tältä osin on jo aloitettu, mutta selvää on, että muutokset eivät tapahdu yön yli.

Siirtymää toteuttamaan on perustettu projektiorganisaatio, jota ohjaa ohjausryhmä. Vastuullisen johdon tehtävä on huolehtia siitä, että muutos tapahtuu hallitusti.

Riippumattoman instituution toimintavapaus on tuloksellisen tulevaisuustyön edellytys

Rahaston riippumattomuutta poliittisista suhdanteista on kautta aikojen pidetty omistajamme eli eduskunnan taholta äärimmäisen tärkeänä. Sitran pitkälle tulevaisuuteen katsovaa ja Suomen suuntaa kartoittavaa työtä pidetään myös arvossa, mikä näkyy muun muassa valiokuntakuulemisten määrässä.

Sitra oli vuonna 1967 eduskunnan lahja itsenäiselle Suomelle. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen päätös tehtiin yksimielisesti. Suomi sai rahaston, jonka tehtäväksi annettiin parempi huominen.

Yksi asia vuosikymmenten aikana on muuttunut. Poliittisesti riippumattomasta Sitrasta on kasvanut myös aidosti taloudellisesti riippumaton.

Tämä artikkeli aloittaa Sitran toimintatapoja käsittelevän artikkelisarjan. Tavoitteena on jakaa avoimesti tulevaisuusorganisaation toimintatapojen uudistamiseen liittyvää tietoa sekä saada ideoita ja palautetta toiminnan kehittämiseen.

Muutos hallinnon yleislakeja noudattavaksi organisaatioksi on perusteltu. Se lisää avoimuutta julkisen rahan käytössä.

Kun julkisuuslaki säädettiin, annettiin organisaatioille voimaantulosäännöksellä noin kolmen vuoden ajaksi pidemmät vastausajat tietopyyntöihin vastattaessa (2 vko -> 1 kk ja 1kk -> 2kk) sekä siirtymäsäännöksellä viiden vuoden aika toteuttaa hyvän tiedonhallintatavan edellyttämä asianhallintajärjestelmä (diaari) sekä suojata tietojärjestelmät ja huolehtia tietojen suojaa, eheyttä ja laatua turvaavat toimenpiteet lain mukaisina. Sitran osalta lainsäädäntöratkaisut ovat vielä kesken.

 

Mistä on kyse?