sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hollolan kunnan sivistyspalvelut ja peruspalvelukeskus Oiva järjestivät 8.10.2012 Ylikartanon päiväkodissa perhekahvilan osana LATU-hanketta. Hollolaiset perheet kutsuttiin keskustelemaan kahvikupposen ääreen kunnan lapsiperheille tarjoamista palveluista ja niiden kehittämisestä. Perhekahvilan työskentelyyn osallistui viranhaltijoita ja työntekijöitä koulusta, päivähoidosta, neuvolasta ja perhetyöstä.
Kahdessa pienryhmässä perheet ja työntekijät keskustelivat yhdessä mm. seuraavista kysymyksistä: mihin kunnan palveluihin perheemme on tyytyväinen, mitkä muutokset kunnan palveluissa helpottaisivat perheemme arkea, miten toivoisimme, että meidät perheenä otetaan mukaan tarvitsemamme avun suunnitteluun, kuinka perheemme toiveet on otettu huomioon lapsiperheiden palveluja käyttäessämme ja miten muissa lapsiperheissä ratkaistaan arjen haasteita.
Perhekahvilan osallistujakunta oli naisvoittoista sekä työntekijöiden että perheiden osalta. Tilaisuuden ajaksi oli järjestetty lapsiparkki, jotta lastenhoidon järjestäminen ei olisi muodostunut perhekahvilaan osallistumisen esteeksi. Lapsiparkissa puuhailikin illan aikana puolenkymmentä iloista leikkijää.
Mistä perhekahvilassa keskusteltiin? Yleisesti osallistujat olivat tyytyväisiä perheiden palveluihin kuten neuvolaan, päivähoitoon ja esiopetukseen. Samoin terveysaseman henkilökunta koettiin ammattitaitoiseksi. Ehkäisevä perhetyö koettiin hyvänä, mutta ehkäisevästä perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta perheillä ei ole tarpeeksi tietoa.
Kotipalvelun resurssisidonnaisuus koettiin myös ongelmana, tarve on suurempi kuin tarjonta. Neuvoloiden palveluista keskusteltiin paljon perhekahvilassa. Perheiden kannalta koettiin hyvänä se, että terveydenhoitaja ei vaihdu äitiysneuvolasta lastenneuvolan palveluihin siirryttäessä. Lisäksi käytiin keskustelua siitä, kohtaako neuvolapalvelut isien tarpeet ja millainen on isän rooli neuvolapalveluissa. Asuinympäristöllä todettiin olevan tärkeä merkitys lapsiperheen arjessa.
Lapsiperheiden asuinympäristöjä pitäisi osallistujien mielestä kehittää, esimerkiksi uusilla asuinalueilla tulisi olla turvallisia, monipuolisia leikkipaikkoja. Kylien palveluista oltiin huolissaan; palvelut ovat usein kaukana kylistä ja palveluihin kulkeminen edellyttää usein kahta autoa lapsiperheessä.
Keskeiseksi kehittämiskohteeksi perhekahvilaan osallistujat nostivat tiedottamisen lapsiperheille suunnatuista palveluista. Todettiin, että palveluvalikoima on laaja, mutta kaikki eivät saa tietoa tarjolla olevista palveluista. Palvelun tuottajien kotisivuja toivottiin uudistettavan selkeämpään muotoon. Kotisivut koettiin organisaatiokeskeisiksi. Lisäksi työntekijöiden tulisi antaa tarpeeksi tietoa saatavilla olevista palveluista. Keskustelun aikana syntyi idea uusille kuntalaisille jaettavasta infopaketista, jossa kerrottaisiin kunnan palveluista. Illan aikana kehiteltiin myös yhdessä ajatus matalan kynnyksen yleisötilaisuudesta perheille. Lapsiperheiden palveluiden käyttöön liittyy monien lomakkeiden täyttämistä, kahvilaan osallistujat heittivätkin ilmaan kysymyksen, pitääkö kaikilla palveluiden tuottamiseen osallistuvilla tahoilla olla omat lomakkeensa vai voisiko lomakkeita yhdistää.
Miten perhekahvilan ideoita viedään eteenpäin, jotta kaikki ei jää vain puheeksi? Perhekahvilan ryhmäkeskusteluissa esille nousseet kaikki kehittämisideat kirjattiin ja niitä viedään eteenpäin joko LATU-hankkeen kehittämisaihioina tai osana muuta lapsiperheiden palveluiden kehittämistä.
Perhekahvilaan osallistuneet vanhemmat kokivat tilaisuuden mielekkäänä ja tämä ensimmäinen perhekahvila tulee saamaan jatkoa keväällä 2013. Silloin perheet ja työntekijät voivat yhdessä arvioida, kuinka kehittämistyötä on saatu vietyä eteenpäin. Erityistä kiitosta sai se, että viranhaltijat/työntekijät ja vanhemmat keskustelivat samoissa pienryhmissä. Perhekahvilaan osallistuneet vanhemmat kokivat, että saivat aidosti osallistua keskusteluun. Yhteisesti todettiin, että tilaisuudesta tiedottaminen oli jäänyt liian vähäiseksi ja tämä oli verottanut osallistumisaktiivisuutta.
Artikkelin kirjoittaja:
Tarja Rautsiala, kehittämiskoordinaattori, peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos