archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Yhteiskunnallinen muutosagentti ei pelkää haukkuja

2010-luvulla ennakointi ja megatrendityö niittävät mainetta. Sähköisestä palveluväylästä on rakentumassa digitaalisen yhteiskunnan perusta, ja Sitra vauhdittaa terveysteknologiasta kasvualaa. Rahoittajasta on kehittynyt erilaisia projekteja toteuttava monipuolinen yhteiskunnallinen kirittäjä ja vaikuttaja, aito tulevaisuustalo.

Kirjoittajat

Sari Tuori

Päällikkö, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Ensin Sitra oli tuotekehitysrahoittaja. Sitä seurasi aiempaa kansainvälisempi kausi, jolloin pääomasijoitusmarkkinat tuotiin ja luotiin Suomeen. Tämän jälkeen Sitrassa on otettu yhä vahvempaa roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tulevaisuusorganisaationa. Ohjelmat muuttuivat 2014 kestävää hyvinvointia edistäviksi avainalueiksi, joiden fokus on laajoja ohjelmia tarkempi ja kesto lyhyempi. Koko ajan on koulutettu, koko ajan on vaikutettu – vain vaikuttamisen tapa on yhteiskunnan muutoksen myötä muuttunut.

Mutta millainen sitten on Mikko Kososen Sitra?

Sitra on systeemisen muutoksen agentti – yhteiskunnallinen muutosagentti, sanoisi Kosonen. Valintansa jälkeen juuri muutos ja uudistumiskyky ovat olleet teemoja, joista nykyinen yliasiamies on puhunut mediassa ja eri foorumeilla.

Suomi on pyörinyt liian pitkään samojen asioiden parissa, mutta nyt asioiden on muututtava. Tämä oli Kososen viesti jo nimitystä seuranneessa Helsingin Sanomien lehtijutussa. Siksi tarvitaan uusia toimintatapoja sekä yhteen hiileen puhaltamista. Dynaamisuutta. Rakenteiden haastamista ja niiden muuttamista. Sitä, että vastaisuudessa suomalaista yhteiskuntaa tehdään enenevässä määrin yhdessä ”poikkileikaten”.

”Mikko on oikeassa siinä siilojen purkamisessa”, sanoo entinen asiamies Kari Tolvanen. Julkisen sektorin haasteet eivät ratkea yritysjohdon keinoin ja opein. On opittava tekemään ennakkoluulottomammin yhdessä.

Sitran olemassaolo perustuu taloudelliseen riippumattomuuteen budjettirahoituksesta ja kykyyn toimia moniarvoisesti, riippumatta poliittisista suhdanteista. ”On uskallettava ottaa riskiä julkisen ja yksityisen sektorin puolesta, jotta tulevaisuuden kehitysvaihtoehdot tulevat aidosti testattua”, Kosonen sanoo.

Tulevaisuustalo onkin ahkera ja nopea kokeilija. Vuosien varrella hyvin erilaiset tahot ovat olleet valmiita heittäytymään yhteiskunnalliseen kokeiluun vaikkapa hävikkiruoan, nuorten syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tai sote-palvelupakettien saralla.

Esimerkit ovat monet ja uusista kokeiluista kuin myös isommista hankkeista Sitra viestii kasvaneella tempolla. Syytkin ovat ilmeiset. Kokeilukulttuurista on tulossa valtavirtaa ja kestävän hyvinvoinnin vision myötä Sitran sidosryhmät ovat yhä laajemmat. Aiemmasta eliittileimasta on muisto vain, kun tulevaisuustalo avaa hankekumppaneineen työtään ja sen tuloksia erilaisilla forumeilla aina hackathoneista markkinakohtaamisiin tai kansainvälisiin suurkonferensseihin.

Paljon on myös opittu, Kosonen sanoo. Mitä enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen suuntaan Sitra on mennyt, sitä lähemmäs politiikan teon ydintä – ja poliittisia rasitteita – se on tullut. Valinta on vaatinut puolueettoman ja riippumattoman organisaation mainetta ylpeänä kantaneelta rahastolta aikamoista taiteilua.

Eikä uudesta Sitrasta kaikissa tilanteissa ole tykättykään. Matkan varrella välejä on tulehtunut esimerkiksi ministeriöiden suuntaan, sitten niitä on taas korjattu.

”Oppina meille on ollut se, ettei yhteiskunnallista muutosta tehdä yksin, eikä ulkopuolelta.”

”Sitra ei voi mennä viisastelemaan ja kertomaan, mitä ja miten pitää tehdä”, Kosonen sanoo. ”Pitää olla nöyrä ja kuunnella.”

Uusi asema yhteiskunnallisen työn keskiössä on aiheuttanut syytöksiä politikoinnista suunnasta jos toisesta. Välillä kimpussa on ollut AY-liike, välillä perussuomalaiset, välillä kokoomus tai elinkeinoelämä. Milloin Sitra on cleantechin edistämisen vuoksi leimattu ideologisesti liian vihreäksi, milloin taas julkisten palvelujen yksityistäjäksi tai työnantajien asialla olevaksi oikeiston tai hallituksen käsikassaraksi.

Kosonen on puhunut toistuvasti maailman muutostahdista ja länsimaisia yhteiskuntia ravisuttavasta murroksesta. Kansakuntien – ja yksilöiden – menestyksen mittariksi on nousemassa niiden kykyä uudistua. Puhe elinikäisestä oppimisesta ei ole tyhjää eikä turhaa. Tämä on laajalti jaettu näkemys, joka tuli osoitetuksi mm. Sitran Ratkaisu100 -haastekilpailun yhteydessä. Kilpailussa osaamiseen liittyvä haaste tuli yleisöäänestyksen jälkeen valituksi koko kilpailun teemaksi.

”Riippumattomuus on todella tärkeää. Vilpittömästi voin sanoa, että kyllä tässä suomalaisten hyväksi on yritetty asioita tehdä ja ajaa monipuolisempaa yhteiskuntaa, sitä ettei kukaan pääse toisen kustannuksella tekemään. Kun kesällä 2016 syytettiin politikoinnista ja istuin televisiossa kommentoimassa väitteitä, tuli sattumalta mieleen, että kun lähtökohtana on muutoksen tekeminen, niin mehän olemme onnistuneet. Aina joku vastustaa, mutta jos se olisi aina sama taho, todennäköisyys sille, että olisi ajauduttu jonkin yhden tietyn asian ajajaksi, olisi suuri. Se, jos tasapuolisesti haukutaan, on vain hyvä.”

Yhteiskunnan uudistumisen edellytyksenä on joskus vaativatkin rakenteelliset uudistukset. Sitä ei pidä pelätä, eikä ongelmiin pidä jäädä vellomaan. Sitran työ rakentuu kestävän hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimimiseen nyt ja tulevaisuudessa siten, että maailman kantokyvyn rajat eivät olisi koetuksella. Tarttumalla rohkeasti mahdollisuuksiin ja rakentamalla luottamusta uudistuksissa päästään eteenpäin. Nuo mahdollisuudet kurkistelevat megatrendeissä ja uusissa yhteistyötavoissa.

Tässä artikkelissa käytetyt lähteet.

Mistä on kyse?