Yliasiamies Jyrki Kataiselle Chydenius-palkinto demokratian edistämisestä

Kokkolan kaupungin myöntämän Anders Chydenius -palkinnon perusteluissa todetaan Jyrki Kataisen kohdalla hänen toimineen valtiovarainministerinä, pääministerinä ja Euroopan komission varapuheenjohtajana eurooppalaisten sisämarkkinoiden ja euroalueen vakauden puolesta sekä puolustaneen demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta osana EU:n arvoperustaa.

Lisäksi palkintoperusteluissa viitataan Kataisen hallituksen demokratiaa edistäneisiin politiikkatoimiin, kuten ensimmäisiä laatuaan olleisiin kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan ja valtioneuvoston demokratiapoliittiseen selontekoon.

”Sitran yliasiamiehenä hän on linjannut kansanvaltaisen järjestelmän puolustamisen kuuluvan tulevaisuustalon keskeisiin tehtäviin ja osallistunut julkiseen keskusteluun mm. demokraattisesta keskustelukulttuurista”, perusteluissa todetaan.

Lämpimät onnittelut Chydenius-palkinnosta. Siihen liittyen ja juuri vietetyn itsenäisyyspäivän hengessä: Mitä demokratia sinulle merkitsee?
”Sanat kuten yhdenvertaisuus, yksilönvapaus, turvallisuus ja järjestys tulevat ensimmäisenä mieleen. Kaikkia näitä demokratia mahdollistaa. On suuri kunnia ja ilo saada ottaa vastaan Anders Chydenius -palkinto. Erityiseksi sen tekee se, että palkinto myönnetään demokratian eteen tehdystä työstä. Demokratiaan kuuluvat mm: oikeusvaltio, ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet, sanan -ja tiedonvälityksen vapaus. Yllätykseksemme monia näitä perusarvoja haastetaan tänä päivänä. Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää korostaa myös vastuullisen kansalaisen merkitystä. Siksi demokratian eteen on tehtävä jatkuvasti työtä.”

Palkintoperusteluissa viitataan tekemääsi työhön päättäjänä niin ministerinä kuin EU-komissaarina. Lisäksi olet ollut luottamustehtävissä kunnallisella tasolla ja kansanedustajana. Miten eri tavoilla kansanvalta on näyttäytynyt ja ollut läsnä näissä erilaisissa tehtävissä?
”Kansanvalta on tuntunut ja näkynyt eri tavoilla mutta on ollut myös paljon yhteneväisyyksiä. Suomessa olen ollut mukana sekä kunnallisessa että valtakunnallisessa politiikassa, ja molemmissa suora yhteys kansalaisiin on ollut minulle todella tärkeä. Toreilla ja kauppakeskuksissa käydyt keskustelut, myös muulloin kuin vaalien alla, ovat olleet tärkeitä ja konkretisoivat demokratiaa tosi hyvin.

Olen toiminut niin, että silloin kun politiikassa oli kaikkein vaikeimmat tilanteet, ja julkisuudessa annettiin eniten kritiikkiä, sitä enemmän olin kansalaisten keskuudessa. Se oli minulle tärkeää, mutta luulen että sillä oli merkitystä myös ihmisille, jotka tulivat kritisoimaan tai kannustamaan.

Toinen aiempien tehtävien kautta avautunut näkökulma demokratiaan on, että kun vaikkapa finanssikriisi iski päälle, oli olemassa järjestys, jossa asioita ratkottiin eikä mielivallalle ollut tilaa. Oli järjestys sille, miten asioita valmisteltiin, millaisia rooleja eri toimijoilla oli ja niin edespäin. On helpompi olla kriisissä, kun on tiedossa, miten se vallan näkökulmasta menee. Se antaa myös mahdollisuuden olla turvallisesti eri mieltä, kun kaikkia sitoo samat säännöt. Tässä tietysti myös journalistinen tiedonvälitys on oleellinen osa. Vaikeita päätöksiä on hirveän paljon vaikeampi tehdä, jos joutuu samalla taistelemaan valeuutisia vastaan.

Kolmas näkökulmani demokratiaan tulee komission ajoilta: Oli hieno huomata, että 500 miljoonan ihmisen yhteisö tekee kaikkia koskettavaa lainsäädäntöä demokraattisesti. Komission työssä oli muuten myös paljon samoja elementtejä kuin kotimaan politiikassa siinä mielessä, että kiersin jäsenmaita ja tapasin ihmisiä. Muistan esimerkiksi hyvin, miten romanialaismummo tuli puhumaan kanssani Bukarestissa.”

Millaisena näet pohjoismaiden aseman ja keskinäisen yhteistyön merkityksen nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa maailmassa?
”Uskon tosi vahvasti siihen, että Pohjoismainen malli on vakain malli epävakaassa maailmassa. Se on hyvin ainutlaatuinen kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan liitto, jossa yhdistyvät tasa-arvo, läpinäkyvyys ja kohtuullisuus, taloudellinen kilpailukyky, avoimuus globaaleille markkinoille ja hyvinvointiyhteiskunta. Se on tosi hyvä ja dynaaminen malli, jonka perussanoma on terve ja vastaansanomaton: meillä on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmisistä pidetään huoli, mutta joka rahoitetaan pitkälti vientituloilla ja siihen liittyen kilpailukyvyllä.”

Sanoit vastikään Ylen Ykkösaamussa Puolan ja Unkarin tilanteeseen ja EU:n elvytyspakettiin liittyen, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU-jäsenmaissa ei ole neuvottelukysymys. Miksi tässä asiassa ei mielestäsi ole varaa antaa periksi?
”Koko EU, esimerkiksi sisämarkkinoiden toiminta tai keskinäinen solidaarisuus, perustuu tietylle arvopohjalle, johon kuuluvat esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeudet ovat fundamentaalisia eikä niistä voi tehdä kompromisseja.

Nyt pohditaan, voiko eurooppalaisten veronmaksajien rahaa käyttää valtioissa, joissa joku näistä ei toimi tai näitä elementtejä aktiivisesti heikennetään. Vastaus: ei voida käyttää, koska jos nämä fundamentit kyseenalaistetaan, meiltä puuttuu syy tukea toisiamme. Jos oikeus ei toteudu, korruption riski on suuri, emmekä tiedä mihin rahoja käytetään. Tai jos sananvapaus ei toteudu, kansalaisten oikeudet ovat uhattuna.

EU on kompromissien mestari, mutta on olemassa asioita, jotka eivät ole suhteellisia.”

Sitran uudessa visiossa ”Suomi menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa”. Miten tämä kytkeytyy Sitran jo ennestään tekemään ja tulevaan demokratiatyöhön?
”Demokratia Suomessa on ollut vähän kuin happi, eli sen arvoa ei ehkä ole täysin tajuttu ennen kuin sen olemassaolo on joutunut kyseenalaistetuksi.

Jotta tulevaisuus voisi olla reilu, kestävä ja innostava, pitää luoda jotain uutta. Esimerkiksi kestävyys ja tunne reiluudesta on mahdollista vain, jos meillä on riittävä luottamus toisiimme ja siihen, että yhteiskunta toimii järjestäytyneesti, eikä tarvitse pelätä mielivaltaisiin toimintatapoihin liittyviä yllätyksiä.

Siksi demokratia kehittäminen on tärkeää, ja siksi Sitrassa on menossa hankkeita, joissa tehdään esimerkiksi demokratiakokeiluja eri kuntien kanssa tai kokeillaan, voidaanko kirjastot valjastaa turvallisen ja rakentavan kansalaiskeskustelun käymiseen. Lisäksi Sitralla on menossa ja on ollut aiemminkin hankkeita, joissa on pohdittu ja tuettu hallinnon uudistamista. Nämä kaikki pyrkivät uudistamaan demokratiaa ja rakentamaan sitä kautta luottamusta.

Demokratian tulevaisuutta ja Sitran tulevaa demokratiatyötä pohtiessa oleellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, että miten uusi teknologia voisi tukea demokratiaa? Miten voitaisiin välttyä uusien uhkakuvien toteutumiselta, liittyivätpä ne vaalien manipulaatioon tai muuhun kansanvaltaisten toimijoiden häirintään? Nämä ovat akuutteja huolia sekä meillä että maailmalla, ja näihin liittyy tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Siksi meidänkin pitää kantaa oma kortemme kekoon. Maailmalta on riittävästi esimerkkejä siitä, miten vakaatkin demokratiat ovat horjuneet.”