archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Järki, tunne ja tiimi

Normipäivä: Isaacus Rothovius, Big Data, ekosysteemi, yhden luukun malli. Tarvitaan järkityyppejä vapauttamaan tieto siiloista.

Kirjoittaja

Julkaistu

Kehitteillä oleva Isaacus yhdistää tulevaisuudessa hyvinvoinnin tietovarannot ja niiden käyttäjät sujuvasti ja turvallisesti. Näin osallistetaan yksilöitä, edistetään hyvinvointia ja luodaan jatkuvasti oppiva hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemi. Isaacus-blogisarjassa asiantuntijat valottavat aihetta omasta näkökulmastaan.

Normipäivä; istun työpisteessäni ja viimeistelen seuraavaa Isaacus-esitystä. Katson vanhoja esityksiä ja Isaacus Rothoviuksen kuvaa. Näen kuvassa parrakkaan ja huolestuneen miehen, joka vaikuttaa vähän jäykältä, ehkä jopa tärkeilevältä. Toisaalta tuolta 1600-luvun merkkimiesten kuuluukin kuvissa näyttää, täytyy katsoa Wikipediasta. Sen mukaan Isaacus oli äkkipikainen mies, joka tarmokkaasti uudisti seurakuntakäytäntöjä ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Ruotsalainen järkimies, joka tunnepuuskassaan nimitti suomalaisia barbaareiksi ja skorpioneiksi.

Isaacus kykeni tekemään radikaaleja muutoksia, mutta eikö hän kyennyt yhteistyöhön? Oliko hän unohtanut ekosysteeminäkökulman ja jättänyt palkkaamatta projektipäällikön hiippakuntaa paimentamaan? Toimiko Isaacuksen motiivina introvertin matemaatikon tekemät laskelmat kirkollisverojen merkityksestä kruunun taloudelle vai muutoskonsultti, joka oli lähettänyt hänet matkaan kaukaiseen Suomeen? Olisiko johdon konsultin palkkaaminen vähentänyt pahansuopia puheita? Konsultti olisi kirkastanut “Leadership”- ja “Management”-termejä, ja sitouttanut papistoa uudistustyöhön. Isaacus vaati jokaista seurakuntaa pitämään huolta köyhistä – olivatko MyData-lukkarin puheet innostaneet tähän uudistukseen?

Korjaan ryhtiäni ja palaan tähän päivään. Mietin Sitran Isaacus-hankkeelle asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita ja esituotantohankkeiden roolia tulevan palveluoperaattorin tavoitteiden saavuttamisessa. Toisaalta haluamme virtaviivaistaa kansallisia tutkijapalveluiden prosesseja, ja toisaalta haluamme mahdollistaa kokonaan uudenlaisen tiedolla johtamisen tukemalla erikoissairaanhoidon tietoaltaiden kehitysprojekteja. Tieto pitää vapauttaa siiloista ja hitaasti päivittyvistä rekistereistä. Tiedolla johtamisen vallankumous on mahdollista tehdä tässä ja nyt. Voimme käynnistää uuden Big Data -innovaatioalustan kehittämisen ja loikata muiden Pohjoismaiden edelle tarttumalla teknologian mahdollisuuksiin sekä tukeutumalla edistykselliseen lainsäädäntöön ja kansalliseen yhteistyöhön.

Ekosysteemi ei synny sattumalta, ensin on kirkastettava ajatus. Tarvitaan myös yhteistä tavoitetta, systemaattista otetta ja omista hetkellisistä eduista tinkimistä suuremman päämäärän vuoksi. Ihmiset ratkaisevat onnistumisen. Tarvitaan järkityyppejä, jotka määrittelevät tavoitteet ja viilaavat lainsäädännön kuntoon.

Big data avaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen edellyttää todennäköisesti muutoksia sekä primääri- että sekundäärilainsäädäntöön. Algoritmit voivat auttaa kuntalaista hänen etsiessään sopivimpia palveluita. Ne helpottavat lääkärin työtä hänen hoitaessaan potilasta ja niiden avulla voidaan anonyymistä tiedosta, väestöpohjaisesti suunnitella palveluita ja kohdentaa niitä eniten tarvitseville.

Muutoksen toteuttamisessa tarvitaan projektipäälliköitä, jotka kykenevät kommunikoimaan eri tahojen kanssa. Toiminnan kehittäjien ja ICT-ammattilaisten pitää opetella dialogia ja heidän on myös säännöllisesti uskallettava käydä oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Tutkimuslaitoksen ammattilainen voi auttaa paitsi tutkijaa, myös palveluiden tuottajaa. Integroiduissa sosiaali-ja terveyspalveluissa tulee tukea paitsi yksilöä, myös perhettä. Pärjäämiskykyyn vaikuttaminen edellyttää perheen tilan kokonaisvaltaista ymmärtämistä. ”Perhe”-käsitettä vastaavan datan tuottaminen on haasteellista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajalle, mutta tuttua puuhaa tilastoviranomaiselle. Yhteistyömahdollisuuksia on loputtomasti. MyData-lukkarit ovat tervetulleita haastamaan luutuneita ajatuksia ja pitämään kurssin oikeana, vaikka ICT-ammattilaiset olisivatkin juuri nyt kiireisiä infrastruktuurin rakentamisen kanssa.

Suomessa on valtavasti osaamista, innostuneita ihmisiä, kokemusta ja uusia notkeita tyyppejä. Kyllä me pystymme, kun haluamme. Haaveilen yhden luukun näkymästä Suomen tietovarantoihin. Haaveilen palveluoperaattorista, joka toimii nopeasti ja luotettavasti. Joka tietää minkälaisia osaamisverkostoja Suomessa on, ja kykenee markkinoimaan niitä maailmalle. Joka toimii eettisesti kestävällä tavalla, huolehtii tietosuojasta ja yksilön oikeuksien toteutumisesta. Joka mahdollistaa tietoihin pohjautuvan, radikaalin muutoksen. Joka luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Aina välillä tulee kiusaus sanoa, ”on tätä ennenkin yritetty”. Tai jonkun idean epäonnistuttua tuhahtaa ”mitä minä sanoin, ei tästä mitään tule”. Tai salaa toivoa, ettei ainakaan tuo vieruskaveri keksi mitään fiksua. Onneksi näitä tilanteita tulee yhä harvemmin. Joku saattaa sanoa, että kyseessä on vain ICT-projekti. Olkoon niin, mutta näen, että tällä ICT-projektilla, voimat yhdistämällä, on mahdollista käynnistää pitkäkestoinen ajattelu- ja toimintatapamuutos.

1600-luvun hitaasti muuttuvassa maailmassa riitti yksi Isaacus. Tässä ajassa, kun digitaalisuus ja data ovat kaikkialla, ei yksi Isaacus kykene muutosta hallitsemaan. Ekosysteemissä tulee olla tilaa monenlaisille toimijoille, mitä useampi Isaacus ekosysteemiä rakentaa, sitä isomman uudistuksen saamme aikaan. Hankkeeseemme on suhtauduttu hienosti, ja toivon, että syksyn käynnistyessä löydämme lisää keinoja jatkuvalle yhteistyölle ja ajatustenvaihdolle. Radikaalin muutoksen tekeminen on vakavaa työtä, mutta otsa rypyssä on vaikea keksiä uutta. ICT:n kehittäminen on järkilaji, mutta ilman tunnetta ei synny innovaatioita.

#isaacus

Mistä on kyse?