archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Asiakaskin hyötyy, kun arvokas työ tunnistetaan

Miksi sosiaali- ja terveyspalveluita ylipäätään pitäisi tuotteistaa? Siksi, että muuten meillä ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea esimerkiksi sote-palveluissa tehdään.

Kirjoittaja

Eija Peltonen

johtava hoitaja, Kysteri-liikelaitos

Julkaistu

Kaikille pienten lasten perheille vuosittainen neuvolakäynti ei riitä, vaan he tarvitsevat myös sosiaalipalvelujen ammattilaisten apua. Nykyisin avunsaanti voi kuitenkin olla kiinni siitä, kuinka aktiivisesti perhe osaa ja jaksaa hakea apua sekä etenkin siitä, miten yhtenäiset heidän asuinalueensa sote-palveluiden toimintatavat ovat.  Keskitettyä asiakaslähtöistä palveluohjausta todellakin kaivataan.  Sen taustaksi tarvitaan palvelujen tarkennettua muotoilua.

Sote-palvelujen vaikuttavuus perustuu usein asiakasryhmien ja heidän palveluntarpeensa tunnistamiseen sekä siihen, kuinka ehjän ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden palvelut asiakkaalle muodostavat.

Niin sanotut palvelupaketit ovat yksi keino muodostaa nykyistä ehjempi ja valtakunnallisesti yhtenäisempi käsitys erilaisista palvelukokonaisuuksista. Palvelupaketit ovat ennen kaikkea sote-palvelujen rahoituksen ja raportoinnin välineet palvelujen tuottajan ja järjestäjän välille. Jahka palvelut on tuotteistettu ja tehty näin vertailtaviksi ja läpinäkyviksi, palvelupaketit voivat mahdollistaa myös nykyistä tehokkaamman palveluohjauksen, sillä paketeissa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi.

Miksi sosiaali- ja terveyspalveluita ylipäätään pitäisi tuotteistaa? Siksi, että muuten meillä ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea esimerkiksi sote – palveluissa tehdään. Ilman tätä näkyvyyttä emme myöskään voi vertailla eri puolilla maata tarjottavia palveluita toisiinsa ja kehittää yhteistuumin parhaita käytäntöjä.

Alun neuvola-esimerkkiin tämä liittyy niin, että ellei sosiaalipalveluja avata kokonaisuuksista osiin, palveluohjaajan tai neuvolatyöntekijän on vaikea tunnistaa perheen tarkennettua palveluntarvetta. Sote – palvelujen tuotteistaminen olisi yksi keino tehdä ammattilaisten työtä näkyväksi ja tunnetuksi ja sitä kautta myös arvostetummaksi.

Palvelupaketti vaatii jämäkkää tietoa 

Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Ylä-Savon sote-kuntayhtymä ja perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteri ovat mukana Sitran vetämissä palvelupakettien pilottihankkeissa lasten ja nuorten palvelujen palvelupaketin osalta. Jo tähänastisen työn perusteella voi sanoa, että palvelupaketin ansiosta palveluohjausta voidaan jäntevöittää. Toinen, yhtälailla tärkeä havainto on, että palvelujen avaaminen tuotetasolle asti vaatii paljon valmistelutyötä. Tuotteistamalla ammattilaisten työ saadaan näkyväksi ja se motivoi heitä.

Työpäivän kontaktien sisällön ja vaativuuden tunnistaminen motivoi työntekijää huimasti enemmän kuin vain tieto siitä, että päivän mittaan on kertynyt tietty määrä epämääräisesti määriteltyjä suoritteita. Tämä on myös askel siihen, että palvelujen ”lopputuote” on nimenomaan hoidettu asiakas tai potilas, ei yksittäinen suorite.  Terveydenhuollossa suoritteiden mittaamisella on pidemmät perinteet kuin sosiaalipalveluissa, joissa tältä osin tarvitaan selvennystä.

Palvelupakettien kehittäminen on aivan välttämätöntä tulevaisuuden näkökulmasta. Millään muulla keinolla emme saa soten kaltaisen ”pehmeän alan” kustannuksia selville, emmekä siis myöskään tiedä, minkä rahasumman tarvitsemme yksittäisen palvelukokonaisuuden tuottamiseen. Palvelupaketti-kokonaisuudet vaativat palvelujen tuottajilta jämäkkää tietoa, eli juuri sitä kunnon dataa, mitä palvelujen uudistamiseen tarvitaan.

Sote-sektorillakin olisi aika saada johtajan pöydälle reaaliaikainen tieto esimerkiksi siitä, minkälaisia palveluja olemme pystyneet tarjoamaan ja mitä se on maksanut.

Järjestelmän ja sen kustannusten läpinäkyvyys on välttämättömyys nyt tekeillä olevan sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa. Nykysuunnitelmien mukaan palvelujen järjestäjä saa tietyn summan rahaa valtiolta, jolla se sitten ”tilaa” palvelun tuottajilta. Tällöin sekä järjestäjä että tuottajat tarvitsevat täsmällisen tiedon siitä, mitä mikäkin maksaa.

Palvelupakettimalli pitää sisällään myös laajemman ajattelutavan muutoksen. Kun palvelut on nykyistä paremmin määritelty ja nykyistä paremmin vertailtavissa keskenään, saadaan uutta pohjaa myös organisaatioiden palvelulupauksille, palvelumuotoilulle ja jo aiemmin mainitulle palveluohjaukselle.

Kaiken tämän lopputuloksena asiakas saa juuri hänelle oikeita palveluita oikeaan aikaan – esimerkiksi neuvolapalvelujen lisäksi viipymättä ennakoivaa perhevalmennusta, jos sellaiselle on tarvetta.

Kirjoitus on osa Huomisen sote -blogisarjaa, jossa tutustutaan palvelupakettien pilottihankkeisiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), Pohjois-Karjalan alueella (Siun Sote), Pohjois-Savon alueella (Kuopio, PSSHP, Kysteri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Varsinais-Suomessa, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, Tampereella, Porvoossa ja Turussa. Lisätietoa palvelupakettien pilottihankkeista löydät täältä.

Mistä on kyse?