Julkaistu 26.01.2018

Elektroniikkajätteen kierrätys uudistuu kiertotalouden ehdoilla

Jo yhdessä yössä voi syntyä tyhjästä kiinnostavia liikeideoita, todisti kesäkuussa järjestetty kiertotaloushaaste Night of Circular Solutions. Voittajatiimi sai tapahtumasta sykäyksen projektille, jossa pohditaan, miten kehitysmaihin heivattava elektroniikkajäte saataisiin kestävästi ja turvallisesti kiertoon.
Kirjoittaja
markkinointijohtaja, Helsinki Think Company
Pauliina Suominen on yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Companyn markkinointijohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt esimerkiksi digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelijana ja toimittajana aikakausi- ja sanomalehdissä, viimeksi päätoimittajana Aalto-yliopiston ylioppilaslehti Ainossa. Häntä kiinnostavat erityisesti perinteisen ja uuden median muuttuvat roolit sekä niiden mahdollisuudet yhteisöjen rakentamisessa.

Elektroniikan nopealla kehityksellä on varjopuolensa, joista suurimpia on siitä syntyvä ympäristöä kuormittava elektroniikkajäte. Niin kutsutun e-jätteen tarkkaa määrää maailmassa on vaikea arvioida, mutta se on varmaa, että e-jätteen puutteellinen kierrätys kehitysmaissa on valtava ongelma.

Suomestakin kuljetetaan vuosittain arviolta kymmeniä tuhansia tonneja käytettyä elektroniikkaa kehitysmaihin, joissa jätteen purku ja kierrätys ovat usein alkeellisella tasolla. Kun e-jätettä ei pureta asianmukaisesti, siitä vapautuu terveydelle ja luonnolle hyvin haitallisia yhdisteitä.

Tähän ongelmaan tarttui kesäkuun yössä Azadeh Rostami, joka osallistui Sitran yhdessä Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisön Helsinki Think Companyn kanssa järjestämään Night of Circular Solutions -haasteeseen.

World Circular Economy Forumin virallisen sivutapahtuman tarkoituksena oli kokeilla, millaisia kiertotaloudesta ammentavia ratkaisuja syntyy, kun pääosin toisilleen tuntemattomista korkeakouluopiskelijoista ja tutkijoista koostuvat tiimit heittäytyvät ratkaisemaan neljää isoa kestävyyshaastetta iltakuudesta aamukuuteen. Metodeina olivat yhteiskehittäminen ja nopeat kokeilut, haasteina vaihtoehtoiset proteiininlähteet, puhtaan veden kierto, kierrätys kehitysmaissa sekä opiskelijoiden joustavat asumisratkaisut. Yön aikana tiimit osallistuivat työpajoihin ja saivat sparrausta huippumentoreilta.

Intensiivinen yö huipentui aamuviideltä pidettyyn pitch-finaaliin, jossa Rostamin tiimi vei haasteen voiton ideallaan. Sittemmin idea jalostui tutkimusprojektiksi, jota Rostami vetää nyt yhdessä tutkijakollega Fiseha Tesfayen kanssa.

Tavoitteena on toteuttaa kehittyvien maiden olosuhteisiin istuva e-jätteen palautusjärjestelmä.

Ensimmäinen askel on rakentaa testausta varten helppokäyttöinen elektroninen alusta kuluttajien ja luotettavien uudelleenkäyttäjien välille. Alustalla kuluttajat voisivat ilmoittaa yhteystietonsa ja tiedot elinkaarensa lopun saavuttaneesta elektroniikkaromusta sellaisille paikallisille toimijoille, jotka kierrättävät arvometalleja oikeaoppisesti ja käyttävät laitteita uudelleen kuormittamatta ympäristöä.

Idean ansiosta syntynyt läpinäkyvyys olisi hyvin tervetullutta, koska tällä hetkellä e-jätteen dumppaus kehitysmaihin tapahtuu lähes aina laittomasti, kertoo Eettisen kaupan puolesta ry:n Kaukainen kaatopaikka -selvitys vuodelta 2013. Nyt transaktioista ei välttämättä kirjaudu mitään tietoa minnekään, kun toiminta tapahtuu harmaan talouden piirissä.

Tulevaisuudessa kuluttajan ja uudelleenkäyttäjän kohtaaminen voisi tapahtua esimerkiksi puhelinapplikaation avulla.

Olipa käytetty tekniikka mikä hyvänsä, sen tärkein tehtävä on muuttaa nykyiset toimintatavat ja asenteet kehitysmaissa niin, ettei esimerkiksi lyijypitoista elektroniikkajätettä enää polteta tai upoteta lähivesistöön.

Järjestelmää testataan ensin Iranissa, ja jatkossa Tesfayen ja Rostamin tarkoituksena on luoda maailmanlaajuisesti toimiva ratkaisumalli.

”Jotta tämä onnistuu, tarvitsemme vielä lisää tutkimusta aiheen ympäriltä ja tueksemme järjestöjä, jotka ovat valmiita auttamaan projektissa”, Tesfaye kertoo.

Uusille kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on kehitysmaissa huutava tarve, koska kiertotalousajattelu ei ole vielä kunnolla rantautunut niihin. Toisaalta Suomessa ja muissa länsimaissa on vastuullisuusongelma siinä, että käytettyä elektroniikkaa lähetetään nyt pois silmistä ja mielistä alueille, joissa se myrkyttää ympäristöä. Voittajat ovat kuitenkin toiveikkaita sen suhteen, että vanhat käytännöt korvataan paremmilla.

”Tärkein oivallus kiertotalouden yöstä oli se, miten paljon Suomi ja EU edistävät kiertotaloutta ja sijoittavat siihen, ei vain EU:ssa vaan myös kehitysmaissa. Ympäri maailman on valtavasti innokkaita, luovia ja ahkeria ihmisiä valmiina jakamaan ideansa kiertotaloudesta”, Rostami sanoo.

Night of Circular Solutions -haaste oli yksi World Circular Economy Forumin sivutapahtumista vuonna 2017. Lisää inspiroivia kiertotalousratkaisuja esitellään ja ideoidaan lokakuussa Japanissa, jossa järjestetään World Circular Economy Forum 2018.

Mistä on kyse?