Arvioitu lukuaika 3 min

Energiakäänne – hintaparadoksi vie kohti sähkömarkkinaremonttia

Kuva: EEX

Julkaistu

Sunnuntaina 16.6. Saksan sähköpörssissä oli ostajan markkinat. Sähköä ei saanut ainoastaan halvalla tai ilmaiseksi, vaan kaupantekijäisiksi mukaan irtosi myös riihikuivaa rahaa. Koko päivän keskiarvohinta sähkölle Leipzigin EEX-pörssissä oli selvästi pakkasen puolella. Aurinkoisena ja tuulisena sunnuntai-iltapäivänä, jolloin sähköntuotanto uusiutuvilla energiamuodoilla oli huipussaan ja yleinen kysyntä vähäistä, megawattitunnin hinta kävi hetkellisesti jopa kaksisataa euroa miinuksella.

Kun tarjonta ylittää kysynnän eikä tuotetta voi varastoida, on seuraus taloustieteen oppikirjojen mukaan täysin looginen: negatiivinen hinta, jonka myyjä maksaa ostajalle saadakseen sähkölleen ottajan. Tosielämässä asetelma tuntuu silti vähintäänkin erikoiselta. Etenkin maassa, jossa samaan aikaan puhutaan kiivaasti energiakäänteen kohtuuttoman korkeiksi nostamista sähkön kuluttajahinnoista.

Laskevat pörssihinnat ja nousevat kuluttajahinnat ovat kuitenkin vain saman mitalin kaksi eri puolta. Saksan energiakäänteen ylpeydenaiheesta, uusiutuvien energiamuotojen syöttötariffin vuonna 2000 luoneesta EEG-laista (Erneuerbare-Energien-Gesetz) on kovaa vauhtia tulossa oman menestyksensä uhri. Järjestelmässä uusiutuvan energian tuottajille 20 vuodeksi taattavien syöttötariffien kerrannaisvaikutukset kasvattavat jatkuvasti kokonaispottia, jonka maksumiehinä ovat saksalaiset sähkönkuluttajat. Kerran vuodessa määriteltävä, seuraavan kalenterivuoden hinta- ja tuotantoennusteeseen perustuva kilowattituntikohtainen EEG-lisä näkyy kaikkien kuluttajien sähkölaskuissa. Vuodeksi 2013 tämä lisä, joka tarvitaan kattamaan keskimääräisen syöttötariffitason ja pörssihinnan välinen erotus, nousi lähes 50 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Yli viiteen senttiin kilowattitunnilta kohonnut EEG-lisä muodostaa nyt lähes viidesosan sähkön kuluttajahinnasta, joka on Saksassa Euroopan korkeimpia: hieman yli 28 senttiä kilowattitunnilta.

Nykymenon jatkuessa paineet EEG-lisän nostamiseen ovat kovat jatkossakin. Nykyisillä sähkömarkkinoilla sähköntuottajat kilpailevat keskenään marginaalikustannuksiin ja megawattitunteihin perustuvassa ns. energy only -järjestelmässä, jossa kallein kunakin vuorokauden tuntina tarvittava tuotantomuoto määrittää kaikkien tuottajien sähköstään saaman hinnan. Aurinko- ja tuulivoima, joiden pääomakustannukset katetaan markkinoiden ulkopuolisella syöttötariffilla, toimivat käytännössä ilman polttoainekustannuksia ja ovat energy only -markkinoilla aina halvin vaihtoehto. Ne syrjäyttävät siis marginaalikustannuksiltaan kalliimpia fossiilisia energiamuotoja kysyntäkäyrän ulkopuolelle ja painavat samalla pörssihintaa alas. Toisin sanoen, mitä enemmän uusiutuvilla tuotettua sähköä markkinoilla on, sitä matalampi on sähkön pörssihinta. Pörssihinnan laskiessa ennalta asetettujen syöttötariffien ja markkinahinnan erotus kasvaa, ja sitä suuremmaksi paisuu EEG-lisällä rahoitettava kokonaissumma. Ja kun EEG-lisä tämän myötä taas todennäköisesti ensi vuodellekin nousee, saa uusiutuvien energiamuotojen kustannuksia kritisoiva keskustelu lisää vettä myllyynsä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, ettei markkinahinnan putoaminen tavallisesti heijastu kuluttajahintoihin yhtä suoraan.

Negatiivisetkaan sähkönhinnat eivät välttämättä tarkoita, että markkinoilla olisi pelkkää uusiutuvaa sähköä. Vanhoille ja joustamattomille ydin-, hiili- ja kaasuvoimaloille on taloudellisesti kannattavaa pitää hetkellisesti yllä myös tappiollista tuotantoa, jos vaihtoehtona on vielä kalliimmaksi tuleva tuotannon hidas keskeyttäminen ja uudelleen käynnistäminen. Saksa tarvitsisikin kipeästi moderneja, nopeammin hintasignaaleihin reagoivia kaasuvoimaloita tasaamaan uusiutuvien energiamuotojen tuotannon ailahteluja. Ongelmana kuitenkin on, ettei niihin investoiminen nykyisellä markkinarakenteella ole millään muotoa kannattavaa. Jos modernin kaasuvoimalan tulevaisuuden ennusteena on uusiutuvien energiamuotojen jäljiltä vaikkapa vain tuhat tuotantotuntia vuodessa (8 760 tunnissa) ja pörssihinta on alati laskeva, ei investoinnista mitenkään saa pelkillä myydyillä megawattitunneilla edes omiaan pois.

Kesäkuun puolivälin kaltaiset tilanteet ovat toistaiseksi olleet vasta yksittäistapauksia. Aurinko- ja tuulivoimakapasiteetin jatkuvasti kasvaessa negatiivisiin hintoihin törmätään kuitenkin jatkossa yhä useammin, ellei koko sähkömarkkinoiden toimintaperiaatetta perusteellisesti remontoida. Sähkömarkkinoiden ja uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmän uudistamisen onkin syytä olla syyskuun liittopäivävaalien jälkeen tehtävässään aloittavan Saksan uuden hallituksen tehtävälistan kärjessä.

Konkreettisia askelmerkkejä tälle reformille ei puolueiden vaaliohjelmista vielä löydy, mutta kilpailevia malleja kehitellään saksalaisissa ministeriöissä, ajatushautomoissa ja konsulttitaloissa pää sauhuten. Sekä uusiutuvien energiamuotojen että vähäpäästöisempien fossiilisten polttoaineiden tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä luoda markkinarakenne, jossa sekä kysynnän että tuotannon joustavuudellakin on arvonsa. Muussa tapauksessa huomio keskittyy jatkossa entistä enemmän EEG-lisän hintoja nostavaan vaikutukseen, joka jättää julkisessa keskustelussa pörssihinnan putoamisen täysin varjoonsa. Ilman ripeitä toimia vaakalaudalla voisi jatkossa olla myös koko energiakäänteen kansansuosio, joka Saksassa on toistaiseksi yhä erittäin vahva.

Lue aiheesta lisää:

Petri Hakkaraisen työpaperi Kalevi Sorsa -säätiön sivuilla

Energiakäänne-blogisarjan muut kirjoitukset (löydettävissä sivun oikeasta reunasta Suosittelemme-osiosta tai hakemistosta)

Teema

Uudistumiskyky

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat arkemme vauhdilla. Siksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja käyttämiemme palvelujen tulee uudistua. Tähän tarvitsemme uudenlaisia, luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, yhteisiä, tietoon perustuvia tavoitteita ja ihmisten osallisuuden vahvistamista. Uudistumiskyky-teema työskentelee näiden tavoitteiden puolesta.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?