Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 23.05.2016

Ennakointia työuralle, osaamisen kehittämistä kaikille

Mitä työn murros tarkoittaa minun, sinun, yksittäisen työssäkäyvän ihmisen näkökulmasta?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Milma Arola
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Milma Arola on työelämän uudistumisen, organisaatioiden kehittämisen ja yhdessä oppimisen asiantuntija. Milma työskentelee Osaamisen aika -avainalueella, jossa rakennetaan elinikäisen oppimisen Suomea.

Tällaista on tulevaisuuden työ – lue asiantuntijan kuusi vinkkiä” (Yle, Kotimaa 4.8.2015)
Teknologia mullistaa ammatteja – mistä löytyvät tulevaisuuden työt?” (HS 27.2.2016)
Tulevaisuuden työ on vaikeaa, mutta se pitää aivot vireänä” (Kotimaa, 3.4.2016)
Mitä työelämässä pitää osata? Nyt käynnistyy 4 miljoonan euron selvitys” (Talouselämä 10.5.2016)

Ammatit muuttuvat, työnkuvat muuttuvat, työn tekemisen tavat muuttuvat ja ihmisen ja koneen välinen työnjako muuttuu. Muutoksessa ei ole sinänsä mitään ihmeellistä – tuskin kenenkään työ on täysin samanlaista nyt kuin vaikkapa viisi, kymmenen tai viisitoista vuotta sitten. Se, että muutoksesta kirjoitetaan ja keskustellaan, on tärkeää. Muutostrendien havaitseminen ja niiden merkityksen pohtiminen avaavat ikkunoita tulevaisuuteen ja auttavat suuntaamaan siinä ja sinne.

Teknologinen murros vaikuttaa työelämään monin tavoin. Kun prosessit siirtyvät digitaaliseen muotoon, monet työt ja työvaiheet ovat automatisoitavissa. Rutiininomainen työ vähenee ja toisaalta myös vaativaa tiedon analysointia voidaan tehdä digitaalisesti. Näin ihmisen tekemän työn osuus ja luonne muuttuvat. On ennakoitu, että ajattelua, ongelmanratkaisua, ideointia, oppimista ja sosiaalisia taitoja vaativan osuus työ kasvaa. Myös esimerkiksi digitaalinen jakamistalous tuo uudenlaisia työn tekemisen ja organisoitumisen muotoja, sillä uuden ajan yritykset eivät välttämättä työllistä suoraan suurta määrää ihmisiä. Työtä saatetaan tehdä jatkossa enemmän verkostoissa. Jos teknologian muutoksen rinnalla tarkastellaan vielä globalisaation vaikutuksia työn markkinoihin ja työhön, saadaan monipuolisempi kuva työn skenaarioista.

Mitä tämä tarkoittaa minun, sinun, yksittäisen työssäkäyvän ihmisen näkökulmasta? Ajatusleikkiä oman työn tulevaisuudesta voi käydä vaikka yhdessä kollegoiden tai ystävien kanssa. Ajatusten herättäjinä toimivat hyvin Sitran koostamat megatrendit, jotka valottavat yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Miten trendit vaikuttavat minun alaani, yritykseeni, työpaikkaani tai omiin tehtäviini? Mihin suuntaan työni ja urani muuttuu ja mihin haluaisin sen muuttuvan?  

Mitä Suomalaiset ajattelevat työn tulevaisuudesta?

Usein paljon puhututtaa kysymys, riittääkö työtä murrosten myötä kaikille. Sitran laatiman selvityksen mukaan 70 % suomalaisista uskoo työttömyyden lisääntyvän. Toisaalta suomalaiset suhtautuvat positiivisesti oman työnsä jatkuvuuteen: lähes yhtä suuri joukko uskoo, ettei oma työ tule katoamaan. Kukaan tuskin ajattelee maailman ja työn pysyvän muuttumattomana. Kysyimmekin suomalaisilta myös, millaisia ominaisuuksia he uskovat tulevaisuuden työelämässä työn saannin ja työelämässä pysymisen kannalta tarvittavan. Vastausten kärkeen nousi osaaminen: 85 % suomalaisista oli sitä mieltä, että osaamisen ajan tasalla pitäminen on yksi merkittävimmistä tulevaisuuden ominaisuuksista.

Vaati itse työ tulevaisuudessa mitä taitoja hyvänsä, uuden oppiminen, oman osaamisen ylläpitäminen ja uudistumiskyky ovat väistämättä kaikkien tarvitsemia ominaisuuksia. Ei vain siksi, että työtehtävät muuttuvat, vaan myös siksi, että erilaiset uravaihdokset saattavat tulevaisuudessa olla entistä yleisempiä. Koska muutostahti on toisilla aloilla kiivas, tärkeä henkinen pääoma ja samalla paras työsuhdeturva on oma osaaminen.  Me suomalaiset tunnumme tietävän sen.

Miten omaa osaamista sitten voi pitää ajan tasalla?              

Liikkeelle voi lähteä vaikka oman työn tulevaisuuden ennakoinnista. Miltä työni tulevaisuus näyttää? Mitä mahdollisia suuntia työni tai urani tulevaisuudessa näen? Millaista osaamista minulla on nyt, millaista tarvitsisin tai haluaisin tulevaisuudessa?

Joskus osaamisen kehittäminen tarkoittaa kouluttautumista. Se voi olla osaamisen rikastamista, syventämistä tai täydentämistä tai kokonaan uudelle alalle kouluttautumista. Suomessa on kattava aikuiskoulutusjärjestelmä, ja onneksi monipuolisia väyliä osallistua siihen. Arvostan suuresti myös vapaata sivistystyötä. Koulutuksella ei aina tarvitse ja pidäkään olla uraan tai ammattiin liittyvää tavoitetta. Kiinnostavien asioiden oppiminen ja sisäisesti motivoitunut tekeminen lisäävät hyvinvointia ja onnellisuutta. Lisäksi saimme vastikään lukea, että aikuiskoulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä aina takaisin.

Koulutus on kuitenkin vain yksi tapa osaamisen ajan tasalla pitämiseen, enkä usko, että ainoana keinona riittäväkään. Ammattitaito kehittyy ja osaaminen syvenee jatkuvasti työtä tehdessä. Jokaisella tulisikin olla omassa työssään mahdollisuus tietoisesti kehittää osaamistaan. Kun kerran eräässä koulutuksessa listasimme osaamisen kehittämisen tapoja, saimme aikaiseksi kymmenien kohtien listan. Osaaminen voi kehittyä esimerkiksi uusiin tehtäviin ja vastuisiin tarttumalla, muita perehdyttämällä tai opettamalla, tehtävästä toiseen vaihtamalla, kokeneemman konkarin kanssa sparrailemalla ja tietenkin tekemällä, kokeilemalla ja mokailemalla. Keinot ovat monet ja eri tilanteeseen sopii erilaiset tavat oppia. Soisin, että jokaisella työssä olevalla olisi mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan – myös sen hetkistä työroolia laajemmin ja omaa työn tulevaisuuttaan ennakoiden.

Osaaminen kehittyy tietysti myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Perhe-elämä ja ihmissuhteet mahdollistavat sen, mutta myös harrastusten parissa sekä vapaaehtoistyössä oma henkinen pääoma ja osaaminen karttuvat. Hyvä esimerkki on Suomen partion RoihuAkatemia, joka tekee pioneerityötä vapaayhteisötyössä hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja yhdistämiseksi opintoihin ja työelämään. Partio kehittää osallistujien osaamista ja valmiuksia hyvin monipuolisesti ja RoihuAkatemian konsepti tekee tästä vapaaehtoistyönä hankitusta osaamisesta näkyvää sekä oppijalle itselleen että oppilaitoksille ja työelämälle.

Yksi tulevaisuuden valmiuksista piilee suomalaistenkin mielestä juuri tässä, oman osaamisen ajan tasalla pitämisessä. Toinen merkittävä taito, tutkimuksemme vastausten perusteella toiseksi tärkein, on oman osaamisen tunnistaminen. Jos pysähdymme miettimään osaamistamme, uskon, että meistä jokainen hämmästyy siitä kaikesta mitä osaakaan. Teepä itsellesi osaamisjana. Kirjoita siihen kaikki elämän alueesi aikajanalle harrastuksista työelämän rooleihin ja koulutuksiin. Millaista osaamista olet niissä kartuttanut? Uskon, että aanelonen ei riitä. Eikä kolmonenkaan.

Työelämän kuntotestin mukaan kirjoittaja on työelämän aktiivinen uudistuja, jonka kannattaisi vielä kehittää verkostoitumistaitojaan.

Mistä on kyse?