archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Meidän tekoäly suunnittelee teidän äitien ruuat

Voiko älykäs järjestelmä tehdä puolestamme nokkelia ja kestäviä valintoja? Kyllä voi, kirjoittaa Global Impact Challenge Finland 2017 -kilpailun voittaja Lauri Reuter.

Kirjoittaja

Julkaistu

Eilen tuijotin taas marketin hyllyä väsyneenä ja nälkäisenä pitkäksi venyneen päivän jälkeen. Melkein itketti. Tee siinä sitten vastuullisia valintoja! Ostin nuudeleita. Marketissa valinnanvapaus konkretisoituu harvoin hyviksi valinnoiksi, koska on helpompi ostaa sitä samaa juustoa kuin ennenkin. Monen ongelman ydin on siinä, että tottumukset ovat usein huonoja.

Algoritmi tuntee makuni paremmin kuin minä itse.

Teininä kysyttiin mitä musiikkia kuuntelet, ja lueteltiin bändejä. Tavallaan määrittelin itseni Apulanta-lokeroon. Nyt annan tyytyväisenä Spotify:n valita, enkä enää edes teeskentele tietäväni artistia. Algoritmi tuntee makuni paremmin kuin minä itse. Levy-yhtiöiden ja -kauppojen ansaintamallit romuttuivat, kun musiikin kulutus digitalisoitui, mutta muuten maailma näyttää kovin samanlaiselta. Kun sama digitalisoituminen tapahtuu ruokaketjussa, muutos näkyy ja tuntuu.

Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,5 maapalloa

Yksi kolmesta Sitran viime vuonna listaamasta megatrendistä on nopeasti kehittyvät teknologiat. Viime vuosien suurimmat kaupalliset menestykset ovat perustuneet juuri digitalisoitumiseen. Ensin hävisivät fyysiset valokuvat, elokuvat ja musiikki. Digitaalisen tuotteen monistaminen ei maksa mitään. Nyt maksan tuotteen sijaan Spotifyn ja Netflixin palveluista. Liikkumista, majoitusta ja tavaroita ei ole yhtä helppo muuttaa biteiksi. Uber, Airbnb ja Amazon ovat kuitenkin digitalisoineet niiden jakelukanavat. Itse tuote on edelleen fyysinen asia, mutta palvelualustat yhdistävät tuotteen ja asiakkaan toisiinsa ketterällä tavalla. Airbnb ei ole investoinut yhdenkään hotellin rakentamiseen. Se liittää uuden majoittajan tarjontaansa ilman kuluja.

Ruoka on materiaalien ja energian rinnalla yksi suurimmista ongelmista.

Toinen megatrendi on syvenevä kestävyyskriisi. Ihmiskunta kuluttaa 1,5 maapallon edestä resursseja ja jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Viljelysmaa ja muut luonnonvarat eivät yksikertaisesti riitä. Ruoka on materiaalien ja energian rinnalla yksi suurimmista ongelmista. On löydettävä nopeasti konkreettisia keinoja irtikytkeä resurssien ylikulutus talouskasvusta ja hyvinvoinnista. Uudet teknologiat mahdollistavat paljon, mutta yksin ne eivät riitä. Kulutustottumukset ratkaisevat ja loppujen lopuksi kyse on siitä, millaisia valintoja juuri minä päivittäin teen.

Kahden ketjun maassa asiakasrekistereihin on kerääntynyt poikkeuksellisen arvokasta tietoa

Entä ruoka? VTT:n julkaisema Elintarviketalous 4.0 tiekartta antaa kirkkaan kuvan ruuan digitaalisesta tulevaisuudesta. Elintarvikeketjun raskas logistiikka ja ruokaan liittyvät voimakkaat tunteet ja pinttyneet tavat ovat hidastaneet digitalisaatiota, mutta uusi aika on väistämättä edessä. Ruokaketjun digitalisoituessa palvelun tarjoaja yhdistää tuottajan kuluttajaan ja sivuuttaa täysin monia nykyisiä toimijoita. Airbnb nakertaa hotellien liiketoimintaa. Seuraavaksi tulee markettien ja tukkujen vuoro, elleivät ne tee itse aloitetta.

Ensimmäiset merkit muutoksesta näkyvät jo: S-ryhmä avaa vapaaehtoisten asiakkaiden ostosdatan tutkijoille. Tavoite on, että kuluttaja hyötyy itse omasta datastaan kulutusta ohjaavien yksilöllisten palveluiden kautta. Omia ostoksia voisi siis verrata vaikka ravitsemussuosituksiin. Kahden ketjun maassa asiakasrekistereihin on kerääntynyt poikkeuksellisen arvokasta tietoa, jota saadaan nyt vähitellen käyttöön. Verkossa tilattavat kauppakassit ovat ujo askel eteenpäin, mutta ne eivät vielä ole valmiita palvelualustoja. Ne ovat tavallaan verkkokauppa, josta voit tilata sen Apulannan levyn – kotiovelle. Ne ovat välivaihe.

Kuvitellaan ruuan Spotify

Hypätään vuosi pari ajassa eteenpäin ja kuvitellaan Ruuan Spotify, täydellinen palvelualusta, joka toimittaa minulle kaikki kuukauden ruuat. Kerron palvelulle paljonko haluan käyttää ruokaan rahaa, milloin haluan itse valmistaa ruuan, millaisia arvoja noudan, mistä pidän ja mistä en. Määrittelen myös kuinka paljon vapautta annan palvelulle ruokalistani suunnittelussa. Lue käyttäjäehdot ja hyväksy. Tekoäly (AI) pureskelee dataa ja palvelu toimittaa ruuat jääkaappiini tai toimistolle automaattisesti. Se huomioi satokaudet ja suosii lähiruokaa, tekee tutkitusti kestäviä valintoja ja pitää huolta terveydestäni, asetusten rajoissa toki.

Tekoäly pureskelee dataa ja palvelu toimittaa ruuat jääkaappiini tai toimistolle automaattisesti.

Voin seurata jatkuvasti ruokani ympäristövaikutuksia. Jos naapuri kehuu somessa pienemmällä jalanjäljellä, voin näppärästi muuttaa ympäristöasetuksia ja olla vähän parempi ihminen. Tammikuulle tilaan kevyemmin kaloreita.

Älykäs järjestelmä tekee puolestani nokkelia ja kestäviä valintoja

Mitä tästä sitten seuraa? Ensinnäkin, ruuan jakelija voi keskittyä tuotantoketjun hallinnoinnin sijaan kysynnän hallinnointiin. Sesongissa olevat omenat toimitetaan kaikille, jotka ovat tilanneet ”hedelmiä”.

Banaanin tilannut saa banaanin. Kun menekkiä voidaan ohjata, ei tarvita valtavia varastoja, eikä leipähyllyn tarvitse olla täysi vain näön vuoksi. Hävikin määrä pienenee merkittävästi! Toiseksi, älykäs järjestelmä tekee puolestani nokkelia ja kestäviä valintoja, joita itse en muistaisi tai osaisi tehdä. Se myös oppii tuntemaan makuni paremmin kuin oma äitini ja tarjoaa listalle myös ruokia, joiden olemassaolosta en edes tiennyt. Ei enää väsyneitä kyyneleitä hyllyjen välissä!

Läpinäkyvyys on avain. Siirrän vastuun valinnoista palveluntarjoajalle, joka taas on vastuussa kaikille asiakkailleen. Toisaalta ulkoistan valintoja, toisaalta taas valta keskittyisi entistä enemmän kaupan sijaan minulle. Jos Ruuan Spotify viilaa linssiin, vaihdan siihen toiseen. Ruoka palveluna ei toki ole helppo konsepti toteuttaa. Se on kuitenkin varmaa, että ensimmäinen joka siinä onnistuu, tulee lohkaisemaan valtavan osan markkinoista. Kestävyyskriisi on sekä valtava globaali haaste, että valtava mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle.

Global Impact Challenge Finland 2017 -kilpailun voittaja Lauri Reuter työskentelee VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Tulevan kesän hän viettää Yhdysvaltain Piilaaksossa Singularity Universityssä, jossa maailman idearikkaimmat aivot pureutuvat aikamme suurimpiin globaaleihin haasteisiin.

Mistä on kyse?