Kestävä talouspolitiikka – prosessi puuttuu

Talouspolitiikan avainkohtia ovat kehysriihet ja hallitusohjelmat (HO). Niissä kestävän kehityksen vaatimus jää heikoille. Se pitäisi saada osaksi talouspolitiikan instituutioita ja prosessia.

Kehysriihessä haetaan nopeita toimia talouskasvun ja/tai budjetin vahvistamiseksi HO:n ja politiikan sanelemissa rajoissa. Pitkäjänteinen ja asiantuntemusta hyödyntävä valmistelutyö on vähäistä, etujärjestöjä ja elinkeinoelämää edustavien selvitysmiesten pikaraportit sitäkin tavallisempia.

Silloinkin, kun systemaattista valmistelutyötä on tehty, on työn hyödyntäminen usein vähäistä. Satakomitean työn jyräsivät etujärjestöt, Hetemäen verotyöryhmän raportti pölyttyy hyllyillä, kuntauudistuksessa asiantuntemus on heikoilla.     

Suomen ongelmana on kyvyttömyys organisoida pitkäjänteistä valmistelutyötä ja yhdistää sitä poliittiseen prosessiin. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi voisi olla herättää komitealaitos henkiin.

Julkisen talouden kestävyyden osalta kaivattaisiin pysyvää komiteaa, joka arvioisi kestävyysvajeen suuruutta sekä hahmottaisi strategiaa ja keinoja sen pienentämiseksi (vrt. esim. Ruotsin ”finanspolitiska rådet”). Talouden asiantuntijoiden lisäksi komiteaan voisi kuulua kokeneita poliitikkoja. Komitea tilaisi selvityksiä ja laatisi vuosittaisen raportin, joka tarjoaisi aineksia julkiseen keskusteluun ja myös hallitusohjelman laatimiseen.   

Ympäristöpuolella on jäsenneltyä asiantuntijoiden valmistelutyötä (esim. ilmastopaneeli), mutta ympäristönäkökohtien integrointi talouspolitiikkaan vaatisi valmistelutyön laajentamista. Myös sosiaalisten kysymysten kohdalla voisi toivoa organisoitua ja tiiviimpää sosiaali- ja taloustutkijoiden vuorovaikutusta.

Suomessa ei ole pulaa asiantuntijoista tai tutkimus- ja selvitystyöstä, mutta sen hyödyntäminen yhteiskuntapolitiikan valmistelussa on puutteellista. Valtion sektoritutkimuslaitosten uudistaminen tarjoaisi osaltaan mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi.    

Lue myös blogisarjan ensimmäinen ja toinen osa Kohti kestävää talouspolitiikkaa – miksi? sekä Mikä kestävän talouspolitiikan strategia?