Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Kai Tirkkonen

Julkaistu 04.04.2019

Olemme energiakansalaisia – mitä se tarkoittaa?

Energian tuotanto ja kulutus muuttuvat – miten se näkyy kodeissamme?
Kirjoittaja
Projektitutkija, BCDC Energia, Oulun yliopisto

Energian tuotanto ja kulutus muuttuvat sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen vuoksi, että teknologian nopean kehittymisen myötä. Kodeissa tämä tarkoittaa sitä, että energiaa tuotetaan ja varastoidaan omiin tarpeisiin ja ehkä jopa myytäväksi muille. Toisaalta se tarkoittaa myös tietoisempaa energiankulutusta ja kulutuksen ohjaamista energian saatavuuden mukaan.

Syksyn 2018 aikana tein osittain Sitran rahoittamassa Iisisti energinen –hankkeessa haastatteluja kotien energianteknologian käytöstä sekä kotien arvoista, käytänteistä ja asenteista, jotka ohjaavat energiakäyttäytymistä.

Osa perheistä oli hankkinut käyttöönsä energiankulutuksen ohjausjärjestelmän hankkeen myötä. Keskusteluissa nousi esiin ihmisten halu kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoisiin kuluttamalla vähemmän ja puhtaampaa energiaa.

Mutta toisaalta moni suhtautuu kriittisesti tämänhetkisiin keinoihin. Ovatko esimerkiksi sähköauton akut ja aurinkopaneelit koko tuotantonsa osalta vähähiilisiä? Miksi puulla ei saisi lämmittää, mutta formula-autoilla rällätään niin että musta savu nousee? Voiko uusiutuvien energialähteiden energia mitenkään riittää vastaamaan kulutusta? Ovatko nykyiset ratkaisut vain väliaikaisia, ja olisiko parempi odottaa jotain kehittyneempää, edullisempaa ja tehokkaampaa?

Energiakansalaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia

Energiamurros on tapahtumassa nyt, ja muutoksen aikana moni asia voi vaikuttaa epäselvältä ja epävarmalta. Useissa kansainvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa energiastrategioissa painotetaan jokaisen kansalaisen osallistamista ja visioidaan aktiivisista ”energiakansalaisista”.

John McDermott kirjoitti vuonna 1969 teknologiaa koskevassa artikkelissaan seuraavasti: ”Technology in its concrete, empirical meaning refers fundamentally to systems of rationalized control over large groups of men, events, and machines by small groups of technically skilled men operating through organized hierarchy”. Jotta McDermottin edellä lainattu pessimistinen näkemys pienestä joukosta teknologiataitoisia ihmisiä suunnittelemassa ja ohjaamassa kaikkia ihmisiä koskevia energiateknologioita muuttuisi aidosti yhteisölliseksi ja osallistavaksi teknologiamurrokseksi, on ymmärrettävä mitä ihmiset oikeasti tekevät sekä millaisia rajoituksia ja toisaalta mahdollisuuksia tavallisen kodin arki avaa energiaan liittyville teknologisille ratkaisuille.

Ihmisiin tulee valaa itseluottamusta aluksi monimutkaisilta tuntuvissa energia-asioissa ja teknologioita pitää suunnitella yhdessä käyttäjien kanssa. Yhteiset hankkeet, kuten Iisisti energinen, madaltavat kynnystä kysellä teknologioista ja mahdollisuuksista säästää energiaa niiden avulla.

Jos olemme siis energiakansalaisia, emmekä pelkkiä energiankuluttajia, mitä se tarkoittaa?

Energiakansalaiset ovat aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla ja energiapolitiikassa, ja ovat tietoisia tekojensa ja elintapojensa vaikutuksesta energiankulutukseen. Energiakansalaisilla on oikeus ottaa kantaa energiapäätöksiin ja turvattuun energiansaantiin, ja toisaalta heillä on vastuu energiankulutuksestaan ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Energiakansalaiset voivat tuottaa energiaa itse, ja osallistua energiayhteisöihin. Energiakansalaiselle kuuluu myös sen pohtiminen, mitä energiakansalaisuus tarkoittaa. Siihen ei vielä ole valmiita vastauksia.

Mikä muuttuu varmasti?

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan suurin osa maailman sähköstä tuotetaan edelleen fossiilista energianlähteistä, mutta uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa nopeasti.

Uusiutuva energia on kuitenkin sääriippuvaista, ja siksi sillä tuotettavan sähkön saatavuus vaihtelee myöskin sään mukaan. Mitä enemmän uusiutuvaa energiaa, sitä enemmän on vaihtelevuutta sähkön saatavuudessa ja hinnassa.

Satunnaisia katkoksia lukuun ottamatta olemme tottuneet siihen, että sähköä on tarjolla aina kun sitä tarvitsemme. Näin on varmaan jatkossakin, mutta sähkö tulee olemaan huippukulutuksen ja vähäisen tarjonnan aikoina hyvin kallista.

Koska sähkön tarjonta ei ole täysin säädeltävissä kysynnän mukaan, etsitään keinoja tehdä sähkönkysyntää joustavammaksi. Tehtaat voivat laittaa koneet kiinni, mutta mitä se tarkoittaa kodeissa? Ruoanlaittoa aamuyöllä jolloin sähkö on edullista?

Kodeissa sähkön saatavuuden vaihteluun voi varautua kolmella tapaa: vähentämällä sähkönkulutusta, siirtämällä sähkönkulutusta ajankohtiin jolloin kysyntää on vähän suhteessa saatavuuteen ja hintakin on edullisin ja tuottamalla sähköä itse omaan käyttöön. Keinoja on monia, asumistavasta ja asukkaista riippuen. Esimerkiksi Motivalta saa hyviä neuvoja juuri omaan tilanteeseensa.

Lämmitystä säätämällä voi pienentää hiililjalanjälkeä

Lämmityskausi on loppumaisillaan, ja sähköllä lämmittävien sähkölaskut alkavat taas kutistua. Sähkölämmitys toimii kodeissa yleensä tasaisesti ympäri vuorokauden, vaikka asukkaat ovat päivisin töissä ja koulussa.

Lämmityksen voi kuitenkin automatisoida niin, että kodin eri tiloissa ja eri aikoina lämpötiloja voidaan laskea tai nostaa. Esimerkiksi päivisin useissa kodeissa lämpötilaa voisi laskea, ja nostaa taas hiukan ennen töistä paluuta.

Haastattelemani automaatiojärjestelmien käyttäjät olivat verraten tyytyväisiä järjestelmien toimintaan. Lämpötilat todella nousivat ja laskivat käyttäjien tekemän viikkoaikataulun mukaan. Asumismukavuus oli parantunut erityisesti kodeissa, joissa on hitaasti termostaatin säätöön reagoiva lattialämmitys. Termostaatteja ei tule säädeltyä päivittäin, jos pitää kiertää huoneesta toiseen, mutta yhdestä ohjaussovelluksesta se käy helposti, myös etänä.

Järjestelmän myötä ihmiset pohtivat laajemminkin asumisen ja toimien seurauksia energiankulutukseen. Eräs haastateltava sanoi, että järjestelmän käyttöönoton myötä varmasti itse järjestelmä vähentää energiankulutusta, mutta osa säästöstä voi tulla myös energiakäyttäytymisen muuttumisesta. Järjestelmät voivat lisäksi hyödyntää sähkön tuntiperusteista, niin sanottua spot- tai pörssisähköhintaa kohdistamalla aiempaa enemmän kulutusta alhaisen hinnan tunneille.

Spot-hinta vaihtelee sen mukaan, millainen on sähkön tuotannon ja kulutuksen ennuste seuraavalle vuorokaudelle. Ennuste perustuu paljolti sääennusteeseen ja tietoon tuotantokapasiteetista. Mitä kylmempi päivä on tulossa, sitä suurempaa kulutus tulee olemaan, ja toisaalta mitä tuulisempi päivä on tulossa, sitä enemmän on tuulivoimaa tarjolla. Sääennuste vaikuttaa siis sekä kulutukseen että sähköntuotantoon uusiutuvista energianlähteistä.

Energiankulutus perheen arjessa

Me ihmiset olemme pesänrakentajia. Kotimme on yksityistä tilaa, josta halutaan tehdä mukava ja turvallinen paikka. Emme kovin mielellämme päästä ketään neuvomaan, miten meidän pitää kotonamme elää.

Ohjeita ja opastusta tarvitaan, mutta niiden tulva voi aiheuttaa ihmisissä tunteen nimeltä ’reactance’, joka tulee sanoista ”react” (suom. reagoida) ja ”resistance” (suom. vastustus). Reactance on tunne tai reaktio, joka syntyy, kun ihminen kokee, että hänen vapauttaan pyritään kaventamaan, ja hänen valintojaan ja vaihtoehtojaan rajoittamaan. Reaktio voi aiheuttaa ahdistusta ja jopa vihamielisyyttä rajoittavaksi koettua tahoa kohtaan.

Haastattelemani perheet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat säästää energiaa myös ilmastosyistä. Mutta kodin mukavuudesta ei haluta tinkiä, ja perheen oma hyvinvointi on kaikkein tärkeintä. Sähköautoihin ja aurinkopaneeleihin on kyllä kiinnostusta, mutta niiden ajatellaan vielä olevan keskivertosuomalaisen ulottumattomissa. Myöskin akkujen ja paneelien hiilijalanjälki epäilyttää.

Mitä enemmän perheessä on jäseniä ja mitä kiireisempää arki on, sitä vähemmän arjen käytänteitä koetaan voitavan muuttaa. Kun pyykkiä ja tiskiä on paljon, ja ruokapöydässä monta syöjää, asiat tehdään silloin kun ne ”on pakko tehdä”, olipa sähkön hinta mikä tahansa.

Moni kokee syyllisyyttä, mutta myös hämmennystä sen suhteen, millä muutoksilla on oikeasti vaikutusta. Harva voi muuttaa asumistaan tai elämäntapaansa täysin. Aiempien päätösten kanssa on elettävä ja muutettava sitä mitä kohtuudella voi.

Kuten eräs haastateltava sanoi: ”Pyrimme olemaan ekologisia. Aikeena oli ostaa pieni asunto kaupungin keskustasta ja kulkea pyörällä töihin. Ihastuimme kuitenkin tähän isoon, vanhaan taloon. Se on liian iso meille, ja tunnemme nyt huonoa omaatuntoa siitä, että lämmitämme näin isoa taloa ja kuljemme töihin kahdella autolla. Haluamme näiden valintojen kanssa tehdä kaiken muun niin ekologisesti kuin mahdollista.”

Monien arkikäytänteiden seuraukset vaikuttavat etäisiltä ja abstrakteilta, ja energiankulutus on siitä hyvä esimerkki. Useille meistä sähkö ja lämpö vain tulevat pistorasioista ja pattereista. Sitten maksamme laskun, mutta konkreettinen yhteys toimiemme ja sähköntuotannon välillä vaikuttaa hämärältä.

Vaikuttaako oikeasti, jos laitan tiskikoneen päälle mieluummin aamuyöllä kuin keskellä päivää? Ei yksi tiskikone vaikuta juuri mitään. Mutta jos 100 000 suomalaiskotia muuttaa sähkönkulutuksen ajankohtaa, sillä on jo vaikutusta. Vaikutus voi tarkoittaa, että vältymme käyttämästä fossiilisia energianlähteitä juuri sen kulutuspiikin kattamiseksi. Pienillä teoilla on väliä, kun ne kertautuvat isossa joukossa.

Älysähköverkko ja energiakansalaisten energiayhteisöt

Suomen ja EU:n energiastrategiat tähtäävät kattavien älysähköverkkojen rakentamiseen ja mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän mukaan älyverkko on ”laaja toiminnallinen kokonaisuus – palvelualusta – joka kattaa sähkön fyysisen siirron ja jakelun lisäksi muun muassa tuotannon, hajautetut energiaresurssit, sähköjärjestelmän joustot ja erilaiset älyverkkosovellukset ja joka yhdistää fyysisen sähkönsiirron tukku- ja vähittäismarkkinoihin”.

Mitä älysähköverkko tarkoittaa tavallisessa suomalaisessa kodissa? Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saamme tarkempaa tietoa sähkön kulutuksestamme. Tiedämme myös paremmin, miten sähkön hinta vaihtelee, ja voimme kohdistaa sähkönkäyttöämme halvan sähkön aikoihin. Ehkä myymme tätä niin sanottua sähkönkysynnän joustoa sähköyhtiölle tai -verkolle. Voimme myydä tuottamaamme sähköä muillekin kuin paikallisille sähköyhtiölle ja ostaa sähköä vaikkapa yksityishenkilöltä. Ehkä osallistumme aurinkopaneeliosuuskuntaan ja saamme osan sähköstämme sieltä. Tällaisiin tilanteisiin on tarpeen miettiä erilaisia palveluita ja automatisointia, ja miettimisen aika on juuri nyt.

Tutkimus on osa Iin kunnan, Iin Energian ja Sitran yhteistä Iisisti energinen -hanketta. Tutkimuksella selvitetään energiankulutuksen ohjausjärjestelmien käyttäjäkokemusta kodeissa, kotien arkielämän käytäntöjä, joihin energiankulutus liittyy sekä asukkaiden asenteita yhteisöllisiin energiapalveluihin. Tuloksista kerrotaan enemmän keväällä 2019.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tämän blogauksen kirjoittanut Sanna Tuomela työskentelee projektitutkijana Oulun yliopiston BCDC Energia -hankkeessa ja Iisisti Energinen Ii -hankkeessa.

Mistä on kyse?