Ryhdy tuuppaajaksi!

Mikä on oma arjen johtamistekosi? Pieni, hiljainen teko, joka aiheutti toivomasi myönteisen käänteen lähiyhteisöösi kuuluvan henkilön tilanteessa. Pitkään haudottu tai hetken oivalluksena syntynyt teko, joka sai aikaan haluamasi vaikutuksen työryhmässä. Sitä ei löydy vanhoista johtamisen oppikirjoista, mutta olet kuullut samantapaisista ilmiöistä sosiaalipsykologian luennolla. Saatat olla tietämättäsi tuuppaaja, nudge-teorian soveltaja. http://nudges.org/

Teorian lanseeraajat käyttävät logonaan hellyttävää kuvaa norsuvanhemmasta – ehkäpä norsuäidistä tai -mummosta – joka tuuppaa pikkunorsua edellään. Pieni ja hellä, melkein huomaamaton tönäisy vanhemman ja kokeneemman haluamaan suuntaan.

Teinien äitinä olen ahkera tuuppaaja. Vetoomus, uhkaus, lahjonta, kiristys ja muut verbaalit metodit menettävät tunnetusti tehonsa päivittäin käytettynä. Arjen johtamistekoni omassa perheessäni on teinien palveluiden lopettaminen. Vaikutukset ovat olleet ilahduttavia.

Sopivana hetkenä lopetin poikien vaatehuollon. Perustin molemmille oman likavaatekorin, joihin tekstasin nimensä. Opastin pesukoneen toiminnan ja näytin tekstiilien hoito-ohjeet. Tähän tarvittiin minulta vain muutama sana. Pojilta tuli enemmän puhetta. Muistan epäuskoisen tyrmistyneet ilmeet (joista salaa nautin): ”Kukaan kavereista ei joudu pyykkäämään!”

Aluksi likavaatteita meni ”vahingossa” vanhoihin lajittelukoreihin, joista siirsin ne hiljaisesti poikien nimikoituihin koreihin. Muutamat kalsarikahinat veljesten kesken käytiin: toinen oli käynyt toisen kaapilla kalsarivarkaissa. Fyysiseltä nujakoinniltakaan ei vältytty.

Loppu on pelkkää menestystarinaa. Teinien halu tuoksua raikkaalta ja näyttää hyvältä voitti nopeasti työn vastenmielisyyden (toiminnan motiivi). Vaatehuolto on nykyisin nuorten viikonlopun rento normitoiminto (vapaaehtoisuus, ennakoivuus). Pyykkääminen saa aikaan yhteistyötä ja neuvotteluja työnjaon tasapuolisuudesta (omien sääntöjen luonti ja niiden sisäistäminen). Lähipiirissä on kiirinyt sana nuorista, jotka osaavat itse pyykätä ja hoitaa muitakin arkisia asioita (sosiaalinen arvostus).

Teinit on tuupattu kansalaistaitoisiksi, ja olen siirtynyt uusille kentille. Tuupattavia riittää, kun hoitelen omien ikääntyneiden vanhempieni asioita sosiaalipalvelujärjestelmässä.

Teko voittaa puheen työorganisaatiossakin. Ihmiset eivät jaksa enää pelata edes bull shit-bingoa johdon strategiaseminaareissa. Salin takaosassa voi rauhassa hoitaa oman arkielämänsä vapaaehtoisia tai pakollisia askareita, fudisjoukkueen joukkueenjohtajan tehtävää tai dementoituneen äidin asioita. Johdon puhe ei vieraannuta pelkästään työntekijöitä: salin takapenkeillä näkyy yhä useammin lähiesimiehiä ja keskijohtoa.

Työorganisaatio häviää joka hetki, kun henkilön vapaaehtoinen, motivoitunut ponnistelu suuntautuu organisaation toiminnan sijasta henkilökohtaisiin asioihin. Miksi työ ja henkilökohtainen arki kulkevat eri suuntiin?

Arjessa ja vapaa-ajassa on vetovoimaa, tunnetta, intohimoa. Miten arkielämään kuuluva motivoituneisuus, vapaaehtoisuus ja neuvokkuus voisivat tulla työorganisaation voimavaraksi? Miten julkisen palvelun asiakas saataisiin vapaaehtoisesti osallistumaan palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen, ei pelkästään palvelun kuluttamiseen?

http://www.streaming.fi/kunta.tv/pages/25

http://www.civicbehaviour.org.uk/

Katso myös Inno-Vointi-tutkimushankkeeseen liittyvä video!

Kun sinulle seuraavan kerran tarjoutuu mahdollisuus tehdä arjen johtamisteko, ryhdy tuuppaajaksi.

Kerro oma tuuppaamistarinasi!

Mervi Hasu

erikoistutkija
Työterveyslaitos
Inno-Vointi -projekti