Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu 02.01.2013

Minne menet vuonna 2013 Suomi?

Mitkä ovat kiinnostavimmat ilmiöt jotka ensi vuoden aikana lyövät itsensä läpi? Tai joihin pitäisi ehdottomasti tarttua?
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Mitkä ovat kiinnostavimmat ilmiöt jotka ensi vuoden aikana lyövät itsensä läpi? Tai joihin pitäisi ehdottomasti tarttua? Työssäni Sitran ennakoinnissa tehtävänäni on muun muassa päivittää Sitran trendi- ja ilmiökarttoja. Niiden tarkoituksena on auttaa meitä itseämme ja muita kenen kanssa työskentelemme saamaan kiinni sellaisista ilmiöistä jotka nyt jo kuplivat pinnan alla – voimakkaastikin – mutta eivät välttämättä ole lyöneet itseään läpi valtavirta-ajattelussa. Olen poiminut tähän blogaukseen omasta mielestäni kolme kiinnostavinta ilmiötä, joiden tiimoilla uskon tapahtuvan paljon tulevan vuoden aikana.

Vallitsevien talouskäsitysten kyseenalaistaminen

Vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin ja toisaalta kiihtyvän ilmastonmuutoksen myötä on pikkuhiljaa myös keskustelu taloudesta muuttumassa. Voimmeko kasvattaa taloutta loputtomasti ekologisen ympäristön kustannuksella? Onko niin että vuosia jatkuneen finanssikriisin päättyminen on näköpiirissä ja sen jälkeen voimme jatkaa kuin ennenkin? Useat kansalaisliikkeet ovat peräänkuuluttaneet tätä keskustelua vuosia. Talouden toimijoiden sisällä keskustelu on kuitenkin vasta alkamassa.

Tätä keskustelua tiedeyhteisön ja talouspolitiikan sisällä on aloittanut esimerkiksi globaali tutkijayhteisö Institute for New Economic Thinking, jonka puitteissa yhteen kokoontuvat uutta taloudellista ajattelua peräänkuuluttavat ihmiset aina Nobel-voittajista huippututkijoihin, opettajiin ja opiskelijoihin. INET:in missiona on luoda uusi paradigma talousajattelulle. Suomessa uutta ajattelua talouden sisältä on aloitettu Sitran Kestävä talous -foorumilla, jonka tehtävänä on monipuolisella joukolla etsiä ajatuksia siitä mitä tarkoittaa kestävä talous.

Mitä tämä uusi kestävä talous voisi sitten olla? Edellä mainittuja globaaleja ja suomalaisia keskusteluja yhteen kokoamalla voi saada kiinni ainakin seuraavanlaisista ajatuksista siitä, mitä kestävä talous voisi tarkoittaa.

Kun talous on kestävää, se on tasapainossa sekä ekologisen että sosiaalisen ulottuvuuden kanssa yhteiskunnassa. Siksi talous ei voi olla itseisarvo, vaan se on ennen kaikkea väline muiden asioiden mahdollistamiseksi ja ihmisten itse koetun hyvinvoinnin lisäämiseksi. Aikajänne siirtyy lyhyen kvartaaliajattelun sijaan pitkän aikavälin tähtäimeen.

Kestävän talouden toimijoita ovat kaikki, eivät vain julkinen sektori, pankit ja yritykset. Siksi myös yksilöillä, yrityksillä, järjestöillä, sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli. Ydintalouden käsite on myös mukana ja tähän kuuluvat ihmisten aika, kokemus, tiedot, taidot, joiden arvo kestävän talouden kokonaisuudessa tunnistetaan ja tunnustetaan. Vaihdon yksiköitä ovat rahan lisäksi myös omistus, jakaminen, aika ja ekologinen velka tai pääoma. Julkisella sektorilla on pelkkien menojen sijaan oikeastaan sosiaalisia investointeja. Luonnonvarat ovat pääoma, eivät raaka-aine. Fokus talouden volyymista siirtyy talouden joustavuuteen ja muutoskykyyn.

Kun aiemmin olemme mitanneet lähinnä talouden suorituskykyä, mitataan uudessa ajattelussa kestävyyttä kokonaisuutena, niin talouden, sosiaalisen kuin ekologisen ulottuvuuden näkökulmista. Matemaattisiin malleihin perustuvista talousteorioista siirrytään kompleksisuus- ja adaptiivisuusteorioihin jotka sopivat paremmin monimutkaisen järjestelmän tarkastelemiseen. Kasvun ja kilpailukyvyn sijaan tärkeimmiksi käsitteiksi ja mittareiksi tulevat luonnonvarojen irtikytkennän vaikutukset talouskasvusta sekä materiaalien kiertoon takaisin palautumisen vaikutukset kestävän talouden lähteinä. Irtikytkennällä viitataan ajatukseen siitä, että ihmisten koettu hyvinvointi kasvaa, mutta luonnonvarojen kulutus ja päästöt vähenevät.

Tämän tyyppistä ajattelua valtiotasolla on nähtävissä jo Etelä-Koreassa ja Tanskassa, jossa kestävä kasvuun on satsattu huikeilla tavoilla älykkään rakentamisen, kaupunkisuunnittelun, älykkäiden sähköverkkojen ja materiaalikiertojen mahdollistamisen kautta. Tällaisesta ajattelusta pyritään näissä maissa saamaan aikaan maan toimintatapojen perusasetus, ei poikkeus.

Kiinnostava blogaus aiheesta Johanna Kirkiseltä löytyy Sitran sivuilta Resurssiviisaus-teeman alta. Tällaiseen ajattelunmuutokseen liittyy valtavia kasvun ja koetun hyvinvoinnin lisäämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi myös OECD on aloittanut sekä keskustelun talousparadigman muutoksesta että vihreän kasvun välttämättömyydestä.

Tämä keskustelu kytee ja jään mielenkiinnolla odottamaan valtavirtaistuuko se talouspoliittisessa keskustelussa vuonna 2013 ja löydetäänkö uuden ajattelun valtavat mahdollisuudet myös politiikassa.

Mitä on uusi demokratia?

Mielestäni on perusteltua väittää, että demokratia on kriisissä. Menneen vuoden kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,8 ja presidentinvaalien 68,9. Samalla Eurooppa kuohuu, Kreikan kohdalla yhteiskuntarauha natisee, päätöksiä Euroopan unionin tiivistämisestä tehdään, mutta demokraattisten rakenteiden luominen yli kansallisten rajojen tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa.

Samalla ihmiset ovat ryhtyneet toimimaan ohi perinteisten demokratian kanavien täydentäen ja muuttaen osallistumisen muotoja omaksi katsomallaan tavalla. Teknologian nopea muutos ja mahdollisuus toimia yhdessä välittämättä fyysisestä olinpaikasta ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana luoneet täysin uudenlaista osallistumista, yhteisöjä sekä demokraattisen valvonnan välineitä.

Vastattavana on kuitenkin vielä suurempia kysymyksiä. Mitkä ovat 2010-luvun ongelmat joiden ympärille puolueet voisivat ryhmittyä? Millainen olisi digiajan perustuslaki? Missä ovat ne 2010-luvun ”kosket” joiden ympärille asutus ja uudet demokratian tekemisen tavat voivat asettua, kuten tehtaat tekivät aikoinaan ja suomalaiset kunnat syntyivät?

Joitakin ajatuksia siitä mitä uusi demokratia voisi esimerkiksi olla löydät alla olevasta videosta


Kokeilukulttuuri

Ehdottomasti vuoden 2012 nousija uudenlaisessa tekemisen tavassa on ollut kokeilukulttuuri ja uskon että nopea tapa testata ratkaisuja ja sitä kautta saada asioita tehtyä lähtee nousuun vuoden 2013 aikana. Kokeilukulttuurissa on kyse idean testaamisesta kevyesti ja hyvinkin pienellä budjetilla jo suunnitteluvaiheessa. Näin ideaa voidaan kehittää ja jalostaa jo yhdessä niiden kanssa joita idea koskee. Raporttien luvatussa maassa Suomessa on meneillään myös raporttiähky. Uskon että jokainen raportteja kahlaava tietää että ratkaisuja aikamme isoihin ja pieniin haasteisiin on tarjolla pilvin pimein. Vain niiden toteuttaminen tuntuu tahmealta. Tässä kokeiluista liikkeelle lähteminen voi olla merkittävä apu hyvien ratkaisujen toimeenpanossa.

 

Voisin toivoa että muutoksen tuulet puhaltaisivat meille suotuisasti. Toive kuitenkaan yksin auttaa harvoin, toimeen tarttuminen ja mielen avaaminen uudelle sitäkin useammin. Tervetuloa 2013!

Mistä on kyse?