Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 29.11.2019

Talouden tulevaisuus: Näkymätön sydän näkymättömän käden työpariksi

Rahan liikkeet ja maailman kehitystarpeet eivät kohtaa ihanteellisesti nykyisessä talousjärjestelmässä. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi on vaikuttavuusinvestoiminen.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Maailmanpankin vuosi sitten syksyllä julkistama kehitysraportti on karua luettavaa. Vaikka iso joukko maailman köyhiä lapsia on autettu viime vuosikymmeninä suurella vaivalla kouluun, moni heistä ei osaa vuosienkaan koulunkäynnin jälkeen lukea tai laskea. Syyt tähän ovat moninaiset lähtien siitä, ettei kouluissa ole riittävästi tai osaavia opettajia.

Koulua käyvien lasten lukumäärä on siis vain numero, ei kehityksen mittari.

Onneksi on rohkaiseviakin esimerkkejä. Vuosina 2015–2018 Educate Girls -projekti auttoi Intiassa yli 7 000 köyhää lasta paitsi koulun penkille myös opin tielle. Järjestö vastasi lasten opetuksesta ja sveitsiläisen UBS-pankin säätiö tarjosi sijoituksin varat toimintaan, joka toteutettiin yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.

Projekti on esimerkki vaikuttavuusinvestoimiseen lukeutuvasta tulosperusteisesta rahoitussopimuksesta kehitysmaihin sovellettuna.

Halutuille muutoksille valittiin mittarit, joita oli kaksi: oppimistulokset ja tyttöjen osuus oppilaista. Näille asetettiin numeeriset tavoitteet. Molemmat tavoitteet ylittyivät reippaasti, oppimistulokset peräti 160 prosenttia. Luku- ja laskutaidoissa lapset ohittivat kirkkaasti oman ikäluokkansa tason.

Hyvät tulokset eivät syntyneet vahingossa. Projektia johdettiin ammattimaisesti, oppimistuloksia seurattiin ja toimintaa ohjattiin tavoitelähtöisesti. Opettajille tarjottiin koulutusta ja lapsille yksilöllistä tukea. Myös eri kouluissa toimineiden luokkien tuloksia verrattiin keskenään parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja niitä jaettiin koulujen kesken.

Kohti vaikuttavuustaloutta!

Esimerkkejä toimimattomista käytännöistä, vääränlaisista mittareista, polttavista tarpeista ja muutokseen tarvittavien varojen puutteesta löytyy maailman joka kolkasta, Suomestakin.

Varallisuuttahan maapallolta ei tunnetusti puutu, mutta se on keskittynyt liian harvoihin osoitteisiin. Miten varat saataisiin tuottamaan myös yhteistä hyvää? Tähän kysymykseen kansainvälinen yhteisö, johtavat G8-teollistusmaat ja sijoittajat etujoukoissa, lähti kehittämään ratkaisuja 2010-luvun vaihteessa.

Maailmalla on sittemmin virinnyt vahva usko vaikuttavuusinvestoimisen muutosvoimaan. Ideana on tavoitella yhtä aikaa mitattavaa ja myönteistä yhteiskunnallista hyvää ja taloudellista tuottoa.

”Kapitalismi on palvellut meitä hyvin viimeiset 250 vuotta, mutta nykyisessä muodossaan siitä on tullut kestämätöntä. On radikaalin muutoksen aika”, vaatii pääomasijoittamisen ja vaikuttavuusinvestoimisen isäksi kutsuttu Sir Ronald Cohen pamfletissaan On Impact – Guide to Impact Revolution.

Sir Ronaldin kynästä on myös otsikon viittaus siihen, että tarvitaan näkymätön sydän kuuluisan näkymättömän käden rinnalle.  Sama mies luotsaa vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälistä kattojärjestöä (GSG), jonka jäsen Suomikin on. (Lue lisää: Ronald Cohenin viesti suomalaisille sijoittajille.)

Korjausliikkeenä nykymenoon GSG ehdottaa siirtymää vaikuttavuustalouteen, jossa joka ikistä päätöstä arvioidaan tasapuolisesti sekä taloudellisen kestävyyden että toivottujen yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmista. Tähän päästään, jos kaikki toimijat, niin yritykset, sijoittajat, päättäjät ja kuluttajat sitoutuvat muutokseen.

Askelmerkit, tiekartta ja tämänhetkinen tilanne eri maissa on kuvattu GSG:n uunituoreessa raportissa Transition to Impact Economies – Global Overview. Suomen maakatsaus löytyy raportin sivuilta 31–35.

SIB-hankkeita globaalisti 170 – Suomessa nyt neljä

Siinä missä julkisen sektorin näkökulmasta on kyse vaikuttavuusinvestoinneista, sijoittajat puhuvat vaikuttavuussijoituksista. Ne voidaan nähdä vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona.

Yksinkertaisimmillaan vaikuttavuussijoitus on laina tai pääomasijoitus, johon sisältyy mitattavissa olevia yhteiskunnallisia muutostavoitteita. Kehittyneimmillään se on tulosperusteinen rahoitussopimus, SIB-sopimus, joka yhdistää julkisen sektorin, sijoittajat ja palveluntuottajat saman tulostavoitteen taakse.

”Suoritteiden sijasta julkinen sektori ostaa tuloksia.”

Maailmanlaajuisesti kymmenen viime vuoden aikana on laitettu liikkeelle noin 170 SIB-hanketta. Malli taipuu niin työllisyyden, hyvinvoinnin, terveyden kuin koulutuksenkin edistämiseen. (Lisätietoja Brookings-instituutin sivuilta) Suomessa Sitra on auttanut liikkeelle neljä SIBiä ja useita uusia on rakenteilla.

Koska hankkeet kestävät tyypillisesti useita vuosia, tuloksia ja oppeja on kansainvälisestikin tarjolla vielä niukasti. Pohjoismaiden ja Suomen ensimmäisestä hankkeesta, Työhyvinvointi-SIBistä, valmistui äskettäin Työterveyslaitoksen virallinen arviointi.

Vaikuttavuusinvestoimisesta uuden talouden soihdunkantaja?

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen vahvuuksista liittyy siihen, että eri toimijat yrityksistä sijoittajiin ja päätöksentekijöihin rakentavat yhteistä tilannekuvaa ja hakevat uudenlaisia ratkaisuja maapallon ja sen asukkaiden haasteisiin, tavoitteellisesti ja vaikuttavuuden kautta.

Julkisen sektorin näkökulmasta SIB-mallista on moneksi: hankintakäytäntöjen uudistamiseen siten, että suoritteiden sijasta ostetaan tuloksia, rahoituksen hankkimiseen uusille innovaatioille sekä tiiviimmän yhteistyön rakentamiseen yksityisen sektorin kanssa.

Yritysten ja järjestöjen haastavana ja innostavana tehtävänä vaikuttavuustaloudessa on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja kokeilu, joiden tulokset voidaan todentaa.

”Tuotot ja yhteinen hyvä tukevat toisiaan, eikä kummastakaan tarvitse tinkiä.”

Etenkin rahaston- ja varainhoitajat painottavat sitä, ettei vaikuttavuussijoittamisessa ole kyse hyväntekeväisyydestä, vaan sijoitustoiminnasta. Perinteisen tuotto- ja riskitarkastelun rinnalle nousee vaikuttavuuden tavoittelu. Tuotot ja yhteinen hyvä tukevat toisiaan, eikä kummastakaan tarvitse tinkiä. Kapitalismin kritiikin ytimessä olevaan varallisuuden kasautumiseen vaikuttavuussijoittaminen ei siten suoranaisesti tarjoa ratkaisua, vaan siihen, miten ja mihin varallisuutta hyödynnetään.

Potentiaali ainakin on valtava. Viime viikolla YK:n kehitysohjelma UNDP ja vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälinen verkosto GSG allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä. Järjestöjen yhteisenä tavoitteena on mobilisoida lisää yksityisiä varoja ja uusia ratkaisuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

”Luvun perässä on 12 nollaa.”

Valtioiden ja muiden rahoittajien panostukset eivät tähän nykyisellään riitä, vaan lisävarojen tarve on arviolta 30 biljoonaa dollaria. Luvun perässä on 12 nollaa.

Tällä hetkellä vaikuttavuussijoitusten osuus maailman sijoitusvarallisuudesta on noin yksi prosentti. Jos osuus vaikka vain tuplaantuisi, moni elämä ja asia voisi saada uuden, valoisamman suunnan.

Ehkä myös yhä harvempi lapsi viettäisi päivänsä koulussa tyhjän panttina.

Talouden tulevaisuus -blogisarjassa esitellään ratkaisuja talouden rakenteiden ja taloutta koskevien ajattelutapojemme uudistamiseksi. Kapitalistisen talousjärjestelmän uudistustarpeista on käyty syksyn aikana laajaa keskustelua eri foorumeilla niin Suomessa kuin maailmalla. Sytykkeenä talouden perusteiden tarkasteluun toimi syyskuussa 2019 julkaistu Financial Times -lehden ohjelmajulistus.

Mistä on kyse?