sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Lähdimme kevään alussa toteuttamaan Sitran toimeksiantona kurssiprojektia, jonka tarkoituksena on ollut selvittää mikä terveydenhuollon innovointiprosessien ja innovoinnin nykytilanne on ja miten sitä voisi parantaa. Fokuksena meillä on ollut nimenomaan palveluinnovaatiot perusterveydenhuollossa. Tämä on kansallisesti hyvin tärkeä aihe, sillä terveydenhuollon kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa ja tarve säästöjä tuoville innovaatioille on kova. Meille Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoille koko kevään pituinen sukellus terveydenhuoltoalaan on ollut varsin mielenkiintoinen ja silmiä avaava.
Huomasimme että Suomessa innovaatioprosesseissa on kolme selkeää kehityskohdetta.
- Alkuvaiheen innovaatiot eivät saa tarpeeksi aikaisin rahoitusta eikä niistä siksi tule valmiita.
- Terveydenhuoltoalalla voitaisiin hyödyntää paremmin pääomasijoittajien ammattitaitoa, jotta innovaatioita osattaisiin arvioida ja rahoittaa nykyistä tuloksellisemmin.
- Terveydenhuollon eri toimijoiden pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä jotta syntyisi enemmän hyödyllisiä innovaatioita.
Yhteistyöllä merkityksellisiä ratkaisuja
Vaikka terveydenhuoltoala mielletäänkin usein julkisten ja yksityisten terveysasemien ja sairaaloiden pelikentäksi, on alalla paljon muitakin toimijoita. On yliopistoja, lääkeyhtiöitä, erilaisia potilasjärjestöjä ja valtio rahoittamassa alan toimintaa. Terveydenhuollon kentässä toimii myös erilaisia kasvuyrityksiä, jotka ovat mahdollisesti syntyneet yliopistollisen tutkimuksen jatkotuotteina tai jostain muista lähtökohdista.
Toimijoita on siis paljon, toiset tavoittelevat voittoa toiset eivät, on pieniä ja suuria organisaatioita. Kuitenkaan innovaatiotoiminnassa nämä eri toimijat eivät kohtaa kovin hyvin.
Innovaatiotoiminnassa eri toimijat eivät kohtaa kovin hyvin.
Tästä vuoropuhelun puutteesta johtuen esimerkiksi start-upit eivät useinkaan tuo esiin innovaatioita jotka vastaisivat terveyskeskusten ja sairaaloiden, eli potilasrajapinnan todellisiin tarpeisiin. Haastattelujemme mukaan terveydenhuollon organisaatioissa tuskaillaan, kun rahoitusta hakevat innovaatioprojektit eivät liity niihin ongelmiin joita organisaatioilla on päivittäisessä työssä, vaan pikemminkin tuntuvat toteutuessaankin lisäävän hoitohenkilökunnan työtaakkaa.
Tästä syystä terveydenhuolto-organisaatioiden tulisi olla avoimempia kolmansia osapuolia kohtaan ja jakaa tietoa proaktiivisesti omista haasteista ja tarpeistaan. Esimerkiksi erilaisilla terveydenhuolto-organisaatioiden ja kolmansien osapuolien yhteisillä työpajoilla voitaisiin saada aikaan sellaista dialogia, jolla on kaikkia hyödyttävä vaikutus. Hoitohenkilökunnan ja innovoivien organisaatioiden kohtaamisista voitaisiin saada todella sellaisia alkuvaiheen innovaatioita, joilla on merkitystä koko terveydenhuollon toimialan kannalta.
Portfolion hallinta on oma osaamisalueensa
Tutkimuksemme perusteella terveydenhuollon organisaatiot joutuvat resurssirajoitteiden vuoksi priorisoimaan rankasti innovaatioprojekteja joihin he lähtevät mukaan, ja tästä syystä monet lupaavat projektit jäävätkin ilman rahoitusta. Innovaatioprojektien priorisoinnista vastaa tyypillisesti terveydenhuollon ammattilaiset, siis ihmiset joilla ei ole varsinaista pääomasijoitus- tai investointiosaamista.
Tästä johtuen terveydenhuollon organisaatiot investoivatkin mielellään matalan riskin projekteihin, jotka eivät paranna päivittäisten toimintojen vaikuttavuuteen niin hyvin kuin ehkä korkeamman riskin projektit.
Terveydenhuollossa pitäisikin mielestämme hyödyntää paremmin pääomasijoittajien ammattitaitoa.
Terveydenhuollossa pitäisikin mielestämme hyödyntää paremmin pääomasijoittajien ammattitaitoa. Sijoitustoiminnassa saadaan investoinneista parhaat tuotot, kun tasapainotetaan projektiportfolio sillä tavalla että portfolion kokonaishyöty ja kokonaisriski ovat halutuilla tasoilla.
Terveydenhuollossakin varmemmat ja riskittömämmät investoinnit voisivat tasapainottaa projekteja, joissa on enemmän epävarmuutta mutta toisaalta myös paremmat hyödyt toteutuessaan. Uskomme siis että pääomasijoittajien mukanaolo innovaatioprojektien arvioinnissa ja investointiportfolion muodostamisessa olisi todella hyödyllistä alalle.
Tarvitaan alkuvaiheen investointeja
Havaitsimme kevään aikana, että terveydenhuollon piirissä on itse asiassa paljonkin alkuvaiheen innovaatioita. Oli kyse sitten terveydenhuollon organisaatioiden sisäisestä innovoinnista tai ulkopuolisten innovaattoreiden aloitteista, innovaatioprojektit tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa rahoitusta.
Terveydenhuoltoalan organisaatiot haluavat kuitenkin investoida mahdollisimman valmiisiin hankkeisiin, ei näihin alkuvaiheen projekteihin. Tämä investointien kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu tarkoittaa monia lupaavia innovaatiohankkeita, jotka jäävät kesken rahoituspulan takia.
Jotta hyötyisimme enemmän kaikista lupaavista projekteista, tarvitaan enemmän investointeja alkuvaiheen innovaatioihin. Suosittelemme ratkaisuksi pääomasijoittajien investointeja, modulaarista rahoitusyhteistyötä terveydenhuolto-organisaatioiden ja pääomasijoittajien kesken ja terveydenhuolto-organisaatioiden yhteisiä investointirahastoja.
Eri terveydenhuollon organisaatioiden yhteiset investointirahastot mahdollistaisivat suuremmat investointimahdollisuudet ja hyvien portfolioiden luomisen pääomasijoittajien ammattitaidon avulla. Näin useat terveydenhuollon palveluntarjoajat voisivat hyötyä samasta innovaatiohankkeesta.
Modulaarisessa ratkaisussa terveydenhuollon organisaatio sijoittaa pienehkön summan projektiin, ja myöhemmässä vaiheessa hanke hakee lisäinvestointeja pääomasijoittajilta. Tässä mallissa kilpailevien terveydenhuollon organisaatioiden ei tarvitsisi tehdä innovaatioyhteistyötä.
Kolmannessa mallissa, terveydenhuollon organisaatiot eivät ole mukana projektin rahoituksessa vaan rahoitus haetaan pääomasijoittajilta. Tässä mallissa riskinä on se, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät vaikuta niin paljon projektin etenemiseen, ja voi lopputulos ei välttämättä ratkaisekaan terveydenhuollon ongelmia.
Työryhmässä mukana: Abir Hossain, Anni Rissanen, Harti Hänninen, Jaakko Lehtilä ja Merit Morikawa
Tutustu julkaisuun: Enhancing Primary Healthcare Innovation: Creation and Diffusion in Finland