Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 25.10.2019

Tieto käyttöön hyvinvoinnin tueksi

Tiedolla johtamisesta on tullut salapoliisityötä vaativaa datahippusten perässä juoksemista, sillä data on siellä täällä ja valitettavan usein puutteellista.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Sari Rautio
Vanhempi neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
Sari Rautio on verkostoitumisen ja yhteisten tavoitteiden mestari, joka vastaa julkisen sektorin yhteistyöstä Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella.

Tiedolla johtaminen on ykkösjuttu, kun talouskurimuksessa painivat kunnat tekevät valintoja seuraavaan budjettiin. Samaan aikaan tuskaillaan GDPR-tietosuoja-asetuksen kanssa, seurataan vanhaa tai vajaata tietoa, säikytään Tilastokeskuksen raportteja ja uuvutaan lukemattomien mittarien alle. Tiedolla johtamisesta on tullut datahippusten perässä juoksemista, ja pahimmillaan aiemmin sovitun agendan ajamista, usein satunnaista ja liki aina salapoliisityötä vaativaa.

Onneksi on hyviäkin esimerkkejä! Oulussa selvitettiin dataan pohjautuvalla integraatioselvityksellä kestävää tapaa järjestää ikäihmisten palvelut: ”Selvityksessä tuotettiin eri asiakassegmenttien asiakkuuksien kokonaishinta organisaatioriippumattomalla palvelukokonaisuusmallilla. Asiakkaiden segmentoinnin muuttujia olivat mm. ikä, asuinalue, diagnoosi/palvelukäyntityyppi, palvelun järjestämistapa (oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli) ja palvelurakenne (avo-, asumis- ja laitoshoito).”

Päätökset ennakoivasta työstä ja hyvinvointia edistävistä toimista tehtiin Oulussa ripeästi sen jälkeen, kun luvut ja ennusteet olivat tiedossa. Näin saatiin  lisää sekä hyvinvointia että säästöjä. (Ks. Kuntalehden uutinen 1.10.2019)

Vaikuttavuuden hankinta edellyttää dataa

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tiimi on tehnyt yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksia vaikuttavuuden osatekijöiden löytämiseksi jo reilun viiden vuoden ajan. Yhdessä kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden kanssa on rakennettu samalla aihioita tulosperusteisille rahoitussopimuksille eli SIB-hankkeille. Kun tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen kestävän systeemisen muutoksen kautta, tieto, tiedon oikeellisuus ja kokonaiskuvan löytäminen ovat aivan keskeisessä asemassa.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut tiedon saatavuus: tietosuojan ylivaroivaiset tulkinnat ja yksinkertaisesti tiedon hajanaisuus. Myös alan ammattilaiset tuskailevat saman asian kanssa, tässä surullista kertomaa lastensuojelusta. (Ks. Hämeen Sanomien uutinen 13.10.2019)

Vertasin aiemmin työtämme salapoliisin tehtävään. Salapoliisit laativat epäillystä näköiskuvia joko silminnäkijöiden muistikuvien perusteella tai aiempaa tietoa hyödyntäen:  epäiltyjen joukkoa rajataan sukupuolen, iän, koulutustason, ammattiryhmän tai jonkun muun demografisen tai muun luokittelun perusteella. Sieltä sitten vähitellen muodostuu yhteinen kokonaiskuva ja ymmärrys mysteerin ratkaisemiseksi. Olennaista on, ettei kenenkään tieto tai kokemus yksin riitä, vaan tarvitaan erilaisia tiedonjyviä ja näkemyksiä. Samankaltaista on työskentely vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Vaikuttavuuden hankinnassa, muutoksen tekemisessä, tarvitaan ensin yhteinen ymmärrys nykytilasta ja seuraavaksi toivotusta muutoksesta. Mikä on se tulostavoite, josta vaikuttavuus muodostuu? Mikä on se hyvinvoinnin, elinvoiman tai ympäristön kannalta toivottu muutos, jota tavoitellaan?

Yksilötason ongelmat ovat tulleet silmille lastensuojelun surullisen kuuluisissa tapauksissa. Väestötasolla ongelmat ovat samankaltaisia, mutta edes anonymisoitua tietoa ei saada käyttöön. Ja tässäkin erot rekisterinpitäjien välillä ovat merkittäviä.

Yhtä kaikki, datan merkitys päätöksenteossa kasvaa tulevina vuosina entisestään. Siksi data pitää laittaa tuottamaan hyvinvointia samoin kuin vaikkapa liikuntatilat ja pyörätiet.

Tiedolla johtaminen

Tsekkauslista rekisterinpitäjille

  1. Vahvista yhteistoimintaa
    Kaikki keskeinen, strategisten tavoitteiden vuoksi kerätty tieto on saatava yhteisiin tietojärjestelmiin. Liian usein organisaatioiden rajapinnat hukkaavat ihmisen. Työllisyysdata on tästä yksi esimerkki.
  2. Ohjeista käyttölupaprosessi
    Laatikaa selkeät ohjeet datan käyttölupaprosessiin. Milloin ja miten voidaan tietoa toisiokäyttää, ja miten sujuva prosessi rakentuu.
  3. Ylläpidä laadukasta dataa
    Usein kerätty data on heikkolaatuista ja huonosti kirjattua. Yhtenä syynä voi olla turhauttava kirjaamistyö: mikäli dataa ei hyödynnetä, tai mikäli datasta ei ole hyötyä omassa työssä, ei sen merkitystä nähdä. Tehdään siis näkyväksi hyvän datan merkitys ja opetellaan yhdessä pelisäännöt. Ja hyödynnetään tietoa arjen työssä, valinnoissa ja päätöksenteossa.

Kiitos kolmen pointin hahmottelusta, Steamlane ja Hannu Pahkala! Yhteiskehittäminen kannattaa!

Näitä asioita pohditaan myös Sitran reilun datatalouden IHAN-hankkeessa.

Mistä on kyse?