Arvioitu lukuaika 3 min

Tieto käyttöön hyvinvoinnin tueksi

Tiedolla johtamisesta on tullut salapoliisityötä vaativaa datahippusten perässä juoksemista, sillä data on siellä täällä ja valitettavan usein puutteellista.

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Sari Rautio

Julkaistu

Tiedolla johtaminen on ykkösjuttu, kun talouskurimuksessa painivat kunnat tekevät valintoja seuraavaan budjettiin. Samaan aikaan tuskaillaan GDPR-tietosuoja-asetuksen kanssa, seurataan vanhaa tai vajaata tietoa, säikytään Tilastokeskuksen raportteja ja uuvutaan lukemattomien mittarien alle. Tiedolla johtamisesta on tullut datahippusten perässä juoksemista, ja pahimmillaan aiemmin sovitun agendan ajamista, usein satunnaista ja liki aina salapoliisityötä vaativaa.

Onneksi on hyviäkin esimerkkejä! Oulussa selvitettiin dataan pohjautuvalla integraatioselvityksellä kestävää tapaa järjestää ikäihmisten palvelut: ”Selvityksessä tuotettiin eri asiakassegmenttien asiakkuuksien kokonaishinta organisaatioriippumattomalla palvelukokonaisuusmallilla. Asiakkaiden segmentoinnin muuttujia olivat mm. ikä, asuinalue, diagnoosi/palvelukäyntityyppi, palvelun järjestämistapa (oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli) ja palvelurakenne (avo-, asumis- ja laitoshoito).”

Päätökset ennakoivasta työstä ja hyvinvointia edistävistä toimista tehtiin Oulussa ripeästi sen jälkeen, kun luvut ja ennusteet olivat tiedossa. Näin saatiin  lisää sekä hyvinvointia että säästöjä. (Ks. Kuntalehden uutinen 1.10.2019)

Vaikuttavuuden hankinta edellyttää dataa

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tiimi on tehnyt yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksia vaikuttavuuden osatekijöiden löytämiseksi jo reilun viiden vuoden ajan. Yhdessä kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden kanssa on rakennettu samalla aihioita tulosperusteisille rahoitussopimuksille eli SIB-hankkeille. Kun tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen kestävän systeemisen muutoksen kautta, tieto, tiedon oikeellisuus ja kokonaiskuvan löytäminen ovat aivan keskeisessä asemassa.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut tiedon saatavuus: tietosuojan ylivaroivaiset tulkinnat ja yksinkertaisesti tiedon hajanaisuus. Myös alan ammattilaiset tuskailevat saman asian kanssa, tässä surullista kertomaa lastensuojelusta. (Ks. Hämeen Sanomien uutinen 13.10.2019)

Vertasin aiemmin työtämme salapoliisin tehtävään. Salapoliisit laativat epäillystä näköiskuvia joko silminnäkijöiden muistikuvien perusteella tai aiempaa tietoa hyödyntäen:  epäiltyjen joukkoa rajataan sukupuolen, iän, koulutustason, ammattiryhmän tai jonkun muun demografisen tai muun luokittelun perusteella. Sieltä sitten vähitellen muodostuu yhteinen kokonaiskuva ja ymmärrys mysteerin ratkaisemiseksi. Olennaista on, ettei kenenkään tieto tai kokemus yksin riitä, vaan tarvitaan erilaisia tiedonjyviä ja näkemyksiä. Samankaltaista on työskentely vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Vaikuttavuuden hankinnassa, muutoksen tekemisessä, tarvitaan ensin yhteinen ymmärrys nykytilasta ja seuraavaksi toivotusta muutoksesta. Mikä on se tulostavoite, josta vaikuttavuus muodostuu? Mikä on se hyvinvoinnin, elinvoiman tai ympäristön kannalta toivottu muutos, jota tavoitellaan?

Yksilötason ongelmat ovat tulleet silmille lastensuojelun surullisen kuuluisissa tapauksissa. Väestötasolla ongelmat ovat samankaltaisia, mutta edes anonymisoitua tietoa ei saada käyttöön. Ja tässäkin erot rekisterinpitäjien välillä ovat merkittäviä.

Yhtä kaikki, datan merkitys päätöksenteossa kasvaa tulevina vuosina entisestään. Siksi data pitää laittaa tuottamaan hyvinvointia samoin kuin vaikkapa liikuntatilat ja pyörätiet.

Näitä asioita pohditaan myös Sitran reilun datatalouden IHAN-hankkeessa.

HANKKEET

SIB-rahastot

Tulosperusteiset rahoitussopimukset (SIB) mahdollistavat tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Sopimus laaditaan siten, että kaikki osapuolet – julkinen sektori, palveluntarjoajat ja sijoittajat – voittavat.

Kirjoittaja

Sari Rautio

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?