Arvioitu lukuaika 2 min

Uudenvuodenlupaus, joka piti

Jukka Vahti kertoo blogissaan elämäntapakokeilusta, jonka hän aloitti uuden vuoden lupauksena tammikuussa 2014.

Kuva: Joanna Moorhouse

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Verikokeen tulokset sen kertoivat: muutos oli isompi kuin olin odottanut.

Melkein vuosi sitten tammikuun alussa aloitin uuden vuoden lupauksen hengessä elämäntapakokeilun. Jätin lihan pois ruokavaliostani ja päätin keskittyä alkoholipitoisten juomien kohdalla entistäkin enemmän maisteluun.

Tilastojen mukaan suomalaiset syövät lihaa keskimäärin huomattavasti nykyisiä ravintosuosituksia enemmän. Kaltaiseni, 35-vuotiaat nuorehkot miehet, myös juovat aika paljon viinaa muihin väestöryhmiin verrattuna. Päätin haastaa tilastot.

Olin toki elänyt viime tammikuuhunkin asti perusterveellistä elämää. Olin ja olen normaalipainoinen aktiiviliikkuja. Kuten monia muitakin suomalaisia, minua kuitenkin uhkaavat sukurasitteiden vuoksi paitsi sydän- ja verisuonisairaudet ja korkea verenpaine, myös aikuisiän diabetes. Näiden tautien kohdalla elämäntavat ja erityisesti säännöllinen liikunta vaikuttavat huimasti sairastumisriskeihin.

Ihminen on keskimäärin hyvin huono tekemään itsensä kannalta pitkällä aikavälillä järkeviä ja kannattavia valintoja. Nopea tyydytys, olipa kyse rasvasta, sokerista tai alkoholista, ohittaa helposti ajatukset terveestä keski-iästä tai vanhuudesta. Itse en ole tämän suhteen poikkeus.

Kokeiluvuottani motivoi pitkän aikavälin hyötyjen ohella halu olla energisempi, nukkua paremmin ja tätä kautta myös treenata ja palautua harjoittelusta laadukkaammin tässä ja nyt.

Erilaiset ruokatrendit tulevat ja menevät. Esimerkiksi lihan terveysvaikutuksista kiistellään. Varmaksi voi sanoa, että lihan syönti on pahasta ainakin ilmastolle sekä eläimille, joita järsimme ja että kokemani hyvinvointi ja veriarvoni paranivat lihattoman vuoteni aikana.

Niin, ne veriarvot. Tiivistetysti sanottuna vertailu viime tammikuussa ja nyt joulukuun alussa otettujen verikokeiden välillä kertoo, että eläinrasvojen välttäminen on saanut hyvän kolesterolin selvään nousuun ja pahan kolesterolin putoamaan yllättävän paljon. Kaikki muutkin mitatut arvot muuttuivat myönteiseen suuntaan, vaikka lähtötasotkin olivat kohtuullisen hyvät.

Painostani lähti vuoden aikana viitisen kiloa. Maratonaikaani paransin tänä syksynä vuoden takaiseen verrattuna vartilla, vaikka harjoitusmäärät pysyivät suurin piirtein ennallaan. Kuten sanottua, muutokset ovat isompia kuin olisin vajaan vuoden testijaksolta odottanut.

Kuluvan joulukuun alusta alkaen olen hiljalleen opetellut syömään lihaa uudelleen, koska jo tammikuussa lupasin itselleni oikeuden perinteisiin jouluruokiin tänäkin jouluna, ja ajattelin kokeilun alunperinkin väliaikaiseksi.

Pidän kuitenkin todennäköisenä, että lihansyöntini tulee jäämän pysyvästi paljon vähäisemmäksi kuin ennen tätä vuotta.

Uusi vuosi lähestyy, samoin uuden vuoden lupaukset. Tammikuussa aloitetaan perinteisesti uusi, uljas elämä, joka tosin tuppaa usein unohtumaan viimeistään kevääseen mennessä.

Uuden vuoden lupaukset ovat silti hyvästä. On hyvä asettaa tavoitteita ja miettiä omia tottumuksiaan, vaikka kaikki lupaukset eivät pitäisikään. Ihmisen terveys ja hyvinvointi luodaan pitkälti terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella, ja arkiset päätökset ovat kivijalka, jolle hyvinvointia rakennetaan.

Elintasosairauksien yleistyessä terveydenhoitojärjestelmän on hankala pelastaa ketään omilta tavoiltaan. Sen sijaan järjestelmältä voidaan kyllä edellyttää apua, tukea ja neuvontaa ihmisen itsensä haluamaan ja toteuttamaan muutokseen.

Iso kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelut ja vaikkapa kunnat tai työ- ja lähiyhteisöt, voisivat kannustaa tavallista ihmistä ottamaan vastuuta omasta terveydestään?

Millaiset porkkanat tai kepit ruokkisivat ihmisten aitoa motivaatiota muuttaa elintapojaan kestävään suuntaan?

Mitä sinä ajattelit luvata, kun vuosi vaihtuu uuteen?

Aihe

Sote-rahoitus

Terveydenhuollon ongelmina pidetään muun muassa palvelujen käyttäjien keskinäistä epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?