Vaikuttavuuden rakennustöissä, meillä ja maailmalla

Sitra käynnisti Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueen kesällä 2014. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin rakentaminen Suomeen yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Laadimme suunnitelman, joka sisälsi kymmenisen toiminnallista tavoitetta.

Muutamien kuukausien kuluttua päätimme nostaa yhden toiminnallisen tavoitteen eli SIB-mallin pilotoinnin muita tärkeämmäksi ja keskittyä siinä ainakin aluksi hyvinvoinnin edistämisen.

SIB-mallissa yksityinen pääoma mahdollistaa toiminnan ja palvelut, joiden toteuttaminen julkisin varoin on eri syistä vaikeaa. Pääoman takaisinmaksu, taloudellinen tuotto mukaan lukien, perustuu tuloksellisen toiminnan julkiselle sektorille mahdollistamaan säästöön tai muuhun taloudelliseen hyötyyn.

Uskomme edelleen, että hyvin suunniteltuna SIB-malli tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten (tulosten) hankkimiseen, mikä puolestaan mahdollistaa yhteiskunnallisen hyödyn – vaikuttavuuden – saavuttamisen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

SIB-malli on systeemisen muutoksen työväline

SIB-malli soveltuu erityisen hyvin ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan mahdollistamiseen eli ”ennaltaehkäisyyn” ja se on myös systeemisen muutoksen työväline. Päättelimme, että mallin avulla voimme kehittää toimintatapoja, jotka vastaisivat esimerkiksi valtion budjetin kestävyysvajeen, kuntien talousvaikeuksien ja voimakkaan ikärakennemuutoksen mukaan tuomiin haasteisiin.

Projektin aluksi tutustuimme parhaamme mukaan kaikkeen vastaavasta tekemisestä kertovaan aineistoon eri puolilta maailmaa. Tuolloin se tarkoitti lähinnä Isoa-Britanniaa ja Yhdysvaltoja, joiden keskeisiä toimijoita kävimme myös tapaamassa. Samalla, kun tietomme muiden kokemuksista lisääntyi, vahvistui oma näkemyksemme siitä, ettei mitään toteuttamistapaa voida kopioida sellaisenaan Suomeen. Jotta onnistuisimme, meidän tulisi hyödyntää sopivasti muiden jo testaamaa SIB-mallia, mutta kehittää siitä kuitenkin oma kotimainen sovellus.

Keskeiseksi lähtökohdaksi valitsimme siis ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan. SIB mahdollistaa paljon toivotut etupainotteiset investoinnit eri väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja estää näin ei-välttämättömien sote-asiakkuuksien syntyä.

Ennakoivasta ja ehkäisevästä toiminnasta puhuttaessa lähes aina ensimmäinen kysymys on, miten voimme tietää onnistuneemme siinä. Tämä tarkoittaa sitä, että haluttujen vaikutusten (tulosten) ja vaikuttavuuden aikaansaamisen mahdollisuudet on voitava todentaa etukäteen. Ja luonnollisesti myös toteutetun toiminnan tuloksellisuutta on mitattava. Näistä lähtökohdista syntyi sitralainen SIB-hankkeiden mallinnustapa.

Mallintaminen tarkoittaa meille keinoa rakentaa verovarojen käytöstä vastaavalle taholle ja sen yhteistyökumppaneille yhteinen ymmärrys niistä taloudellisista ja toiminnallisista lähtökohdista, jotka luovat raamin tavoitteena olevien vaikutusten ja pidemmän aikajänteen vaikuttavuuden saavuttamiselle. Mallinnus sisältää lähtökohtaisesti kolme kiinteästi toisiinsa liittyvää vaihetta, jotka ovat 1) yhteiskunnallisen hyödyn 2) vaikutusten (tulosten) syntymisen ja 3) interventioiden toteuttamisen mallinnus.

Sitra tunnetaan maailmalla vaikutusten hankinnan ja SIB-mallin asiantuntijana

Suomessa kohtuullisen nopeasti kasvanut SIB-markkina ja kyseisten hankkeiden taustalla oleva mallinnusosaaminen on kääntänyt kansainvälisen yhteistyön painopistettä kokemusten keräämisestä oman osaamisen jakamiseen. Ja totta kai, osaamisen jakaminen ja siihen liittyvä kansainvälinen vuorovaikutus palvelee myös kotimaista tekemistä, joka on tiimillemme ensisijaista. Säännöllinen kansainvälinen vuorovaikutus voi kuitenkin olla jopa yksi syy siihen, että olemme onnistuneet kehittämään vaikutusten hankinta- ja SIB-markkinaa vauhdilla, jota kansainväliset kollegamme usein ihmettelevät.

Ensimmäinen hyvin konkreettinen kansainvälisen yhteistyön avaus oli vuonna 2016 alkanut ja yhä jatkuva yhteistyö YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa. Tuohon yhteistyöhön liittyen Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimin osaamista on hyödynnetty mm. Nuoret-SIBin rakentamiseen Serbiassa. Lisäksi järjestimme viime vuonna viidelle itäisen Euroopan maalle neljän päivän SIB-suunnittelutyöpajan Sitrassa. Tuossa työpajassa alkaneet prosessit näyttäisivät synnyttävän ensimmäiset SIB-hankkeet ainakin kolmessa eri maassa.

Nykyisin kansainvälisen yhteistyön pääpaino on 21 maan ja EU:n yhteisessä Vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisessä ohjausryhmässä (Global Steering Group for Impact Investment) ja Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvässä yhteistyössä, jota koordinoi Euroopan investointipankki.

Lisäksi Sitra koordinoi yhdessä Research Institutes of Sweden (RISE) -organisaation kanssa pohjoismaista vaikuttavuusinvestoimisen kehittämisverkostoa.

Sitra tunnetaan vaikuttavuusinvestoimisen yhteisöissä ennen kaikkea vaikutusten (tulosten) hankinnan ja SIB-mallin hyödyntämisen vahvana asiantuntijana eli aiheista, jotka ovat myös kansainvälisen yhteistyön keskiössä. Tätä osaamista haluttaisiin hyödyntää niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella, jopa enemmän kuin mitä Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimin resurssit mahdollistavat.

Teemme kuitenkin parhaamme, jotta asemamme kansainvälisessä ekosysteemissä pysyy vähintään nykyisenlaisena. Uskomme ja toivomme, että näin varmistamme parhaiten myönteisen kansallisen kehityksen ja avaamme samalla ovia vaikuttavuusinvestoimisen osaamisen viennille.

P.S. Suomeen on syntymässä seitsemän SIB-rahaston kokonaisuus. Kesällä 2017 työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Kotouttamisen SIBin, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Sitä varten kerätty SIB-rahasto on kooltaan 14,2 miljoonaa euroa ja pääomiltaan Euroopan suurin.

Äskettäin liikkeelle lähti FIM:in hallinnoima lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävä Lapset SIB ja seuraavaksi vuorossa on TEM:n johdolla valmisteltu pitkäaikaistyöttömyyteen pureutuva SIB.