sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota alkuvaiheen kasvuyritysten elinvoiman ja rahoituskelpoisuuden kohottamiseen yritysfuusion keinoin. Hallittu ja oikein ajoitettu fuusio voisi kuitenkin useasti antaa uudelle yritykselle osasiaan vankemmat menestyksen eväät.
Markkinoilla on tilaus varhaisen vaiheen yritysten neutraalille fuusio-operaattorille, joka koordinoi fuusioprosessin tasapuolisella tavalla eri osapuolien osalta ja joka tuo lisäarvonaan myös tarvittavan osaamisen ja juridisen avun fuusion toteuttamiseksi. Kenties tehokkaimmin tällainen apparaatti voisi toimia suoraan teknologiarahoittajan prosessin osana, jolloin saataisiin rahoitus kohdistumaan suoraan nykyistä merkittävästi paremmin elinvoimaisiin yrityksiin. Tällä tavalla julkinen rahoitus tuottaisi entistä enemmän rahoituskelpoisia yrityksiä myös yksityisen rahoitussektorin arvioitavaksi ja julkisen rahoituksen hävikki saataisiin pienenemään.
Nykyisin useimpien käynnistyvien teknologiayritysten ensirahoitus toteutuu Tekesin teknologian kehitysrahoituksena. Aika usein yrityksen perustamisen impulssina toimii mahdollisuus saada teknologiarahoitusta, jota ei yksityishenkilöille voida myöntää. Usein perustetaan siis yritys itse asiassa sen selvittämiseksi, kannattaako perustaa yritys.
Niin mainio asia kuin maamme toimiva julkinen teknologiarahoitus onkin, niin yritysten kehityspolkua ajatellen sillä on myös Akilleen kantapäänsä. Yrityksiä arvioidaan ja rahoitetaan varsin pitkään teknistä erinomaisuutta korostaen todellisiin liiketoimintamahdollisuuksiin paneutumisen jäädessä sivuosaan yhtä hyvin yrittäjän kuin arvioijankin kompetensseihin liittyvistä syistä.
Kun nämä teknologiarahoitetut yritysalkiot sitten kohtaavat pääomasijoittajat, niin markkinan tuntemukselle olisi käyttöä. Tämä on hyvin usein se hetki, jolloin yritystä arvioidaan ensimmäistä kertaa liiketoimintana ja avainhenkilöitä bisnesjohtajina. Huolimatta hienosta insinööriosaamisestaan suuri joukko yrityksistä paljastuu tässä vaiheessa sijoittajan mitat täyttämättömiksi ja liiketoimintatarkastelussa alikriittisiksi yrityksiksi ja rahoituslupaus jää saamatta. Tästä seuraa paljon hävikkiä julkisen teknologiarahoituksen vaikuttavuuden kannalta katsoen. Myös paljon julkisesti rahoitettua teknistä osaamista jää tuuliajolle.
Varhaisessa vaiheessa tehtävät yritysfuusiot olisi oiva lääke tämän asiantilan korjaamiseen. Fuusio voidaan toteuttaa hyvänä ennakkoon suunniteltuna keinona kasvattaa alkuvaiheen yrityksen kokoa, osaamistasoa ja uskottavuutta niin markkinoilla kuin rahoittajienkin silmissä. Fuusio voi pahimmillaan olla myös pakkokeino, kun yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on epäonnisen liiketoiminnan raunioilta.
Miksi emme kohentaisi julkista teknologiarahoitusjärjestelmäämme hyvin organisoidulla varhaisen vaiheen yritysten fuusiopalvelulla? Maaperä yrittäjien suunnalla on ymmärtääkseni tälle ajatukselle enimmäkseen suopea. Miksi yrittäjä itse ei sitten kolkuta naapurin ovea ehdottaakseen fuusiotunnusteluja? Siinäpä se jutun ydin onkin. Se joka kolkuttaa, joutuu helposti alisteiseen asemaan kahden tai useamman välisissä neuvotteluissa ja sen pelätään heijastuvan puolestaan fuusioneuvotteluiden ehtoihin ja yhtiöiden arvostuksiin fuusiotilanteessa. On siis viisaampaa olla kolkuttamatta.
Lähtökohtaisesti sijoituskelpoisiksi syntyneet yritykset ja organisoidun fuusion kautta muotoutuneet yritykset ovat menestysmahdollisuuksiltaan ja rahoituskelpoisuudeltaan yhdenvertaisia. Kansantalouden kannalta tarkasteltuna on varmasti tavoiteltavampaa luoda samasta osaamispohjasta mieluummin muutamia heti kansainvälisen markkinakynnyksen ylittäviä yrityksiä kuin parvi pelkästään pieniin kotimaan markkinoihin turvautujia.
Kysymyksessä on vain yksi askel sillä tiellä, että sijoituskelpoisten yritysten määrää voidaan lisätä julkisen toimijan immateriaalisillakin toimenpiteillä. Meillä tulisi olla rohkeutta asettaa julkiselle yritysrahoitustoiminnallemme tulostavoitteita, jotka kytkeytyvät vahvasti rahoitettavien yritysten menestykseen. Meidän tulee saada enemmän irti Suomesta ja suomalaisesta osaamisesta. Tähän tarvitaan hyvää rahan ja tiedon liittoa myös julkiselta yrityskehitysrintamalta. Pelkkä rahallinen avustustoiminta ei tuota maallemme riittävää kasvuyrityskantaa.
Tämä kirjoitus on julkaistu Kappalehden Debatissa 22.8.2011.