Arvioitu lukuaika 2 min

Yksityisestä pääomasta vastavoima leikkauksille

Leikkauslistojen vastapainoksi tarvitaan uusia tapoja rahoittaa suomalaista hyvinvointia, kirjoittavat Timo Lindholm ja Mika Pyykkö.

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu

Kansalaisten palvelutarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin käytettävissä olevat varat. Apua haetaan leikkauksista ja juustohöylästä, vaikka ne eivät ole kaikilta osin kestäviä ratkaisuja. Olisiko uusia tapoja rahoittaa suomalaista hyvinvointia?

Maailmalla suosiotaan kasvattaa malli, joka voisi tuoda Suomessakin helpotusta julkisen sektorin talousahdinkoon. Tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond eli SIB) mahdollistaa yksityisen pääoman käytön yhteisen hyvän edistämiseen tavoitteellisesti ja tuottoisasti.

Kansainvälisesti mallia on hyödynnetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien lisäämisessä sekä vapautuvien vankien tukemisessa.

Toimintamallissa institutionaaliset tai yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävän palvelun ja kantavat siihen liittyvän taloudellisen riskin. Kunta tai valtio palvelun tilaajana maksaa vain todennetuista tuloksista. Jos tavoitteita ei saavuteta, kunta ei maksa mitään.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on selvittänyt noin vuoden ajan SIB-mallin ja laajemmin vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuuksia Suomessa. Asiaa on esitelty sijoittajille, hyvinvointipalveluja tarjoaville järjestöille ja yrityksille sekä valtion ja kuntien päättäjille. Kiinnostusta on ilmassa, mutta uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen ei tapahdu hetkessä.

Edistävä ja ehkäisevä toiminta on valitettavan usein leikkauslistojen kärkipäässä. Siitä syntyvät lyhyen aikavälin säästöt poikivat kuitenkin ongelmia ja kasvavia kustannuksia. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi lasten ja perheiden palveluissa. Koululaisten terveystarkastuksista, perhevalmennuksista ja lapsiperheiden kotipalveluista on karsittu 1990-luvun laman jälkeen sillä seurauksella, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on lähes kaksinkertaistunut yli 18 000:een – ja määrä kasvaa yhä.

Jos syihin huostaanottojen taustalla pystyttäisiin vaikuttamaan nykyistä tehokkaammin, yhä useampi lapsi voisi asua kotonaan ja julkisia varoja säästyisi. Yhden lapsen huostaanotto voi maksaa yhteiskunnalle jopa 130 000 euroa vuodessa.

SIB-malli lasten huostaanottojen vähentämiseksi toimisi yksinkertaistetusti näin: yksityinen sijoittaja investoi puoli miljoonaa euroa huostaanottoja ehkäisevään toimintaan, jonka tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi kymmenen huostaanoton vähennys. Jos tähän päästään, kunta säästää kuluissa vuosittain 1,3 miljoonaa euroa. Tästä säästöstä sijoittajalle palautetaan pääoma ja sille kohtuullinen tuotto. Loppu säästö ja hyvinvointi jäävät kuntaan.

Suomen ensimmäinen SIB-hanke käynnistyy syksyllä. Siinä edistetään julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvointia uudenlaisen palvelumallin avulla. Tuloksia mitataan sairauspoissaolopäivissä. Kun ne vähenevät, syntyy taloudellista säästöä, josta maksetaan tulospalkkio. Pari sopimusta on jo tehty, ja neuvotteluja käydään useiden julkisten tahojen kanssa. Hankkeeseen haetaan parhaillaan sijoittajia. Sitra on jo päättänyt omasta 1,5 miljoonan euron sijoituksestaan.

Tyypillisesti muutaman vuoden pituinen SIB-hanke tarjoaa kunnalle tilaisuuden kokeilla uudenlaisia palvelukonsepteja. Toiminnalle asetetaan yksityiskohtaiset hyvinvointi- ja tuottotavoitteet sekä määritellään mittarit, joilla tuloksellisuutta arvioidaan. Vaikuttavuuden mittaaminen lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa kuntia kanavoimaan niukkoja resurssejaan tehokkaasti.

Mikä sitten saa yksityisen sijoittajan kiinnostumaan tällaisesta toiminnasta? Syitä on monia. On suuri määrä instituutioita, säätiöitä ja sukuja, joiden varallisuudenhoidon motivaatioksi ei enää riitä pelkkä tuotto – tuoton rinnalle halutaan myös missio. Unohtaa ei pidä sitäkään, että tulosperusteiset rahoitussopimukset tarjoavat sijoittajan salkkuun yhden uuden ja varsin kiinnostavan yhdistelmän.

Tulosperusteinen rahoitussopimus ansaitsee mahdollisuuden. Julkisella sektorilla ei ole tässä mallissa kuin voitettavaa. Sijoittajille se taas on uudenlainen keino osallistua suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 21.8.2015

Aihe

Sote-rahoitus

Terveydenhuollon ongelmina pidetään muun muassa palvelujen käyttäjien keskinäistä epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?