Kiertotalouden työkalupaketti opettajille

Kiertotaloustaitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, mutta miten kiertotaloutta kannattaa opettaa eri koulutusasteilla? Tämä työkalupakki auttaa sinua saamaan kiertotalouden luonnolliseksi osaksi opetustasi ja koulun arkea.

BLOGEJA

Löydä uusia näkökulmia opetuksen kehittämiseen.

KIERTOTALOUS TUTUKSI

Kiertotalouden lyhyt oppimäärä.

VINKKEJÄ OPETUKSEEN

Nappaa tunneillesi testejä, pelejä ja muuta opetusmateriaalia.

KOULUTUSTA

Ota kiertotalous haltuun täydennyskoulutuksen avulla.

MISTÄ ON KYSE?

Olemme keränneet materiaalia, ideoita ja hyödyllisiä linkkejä, joita opettajana voit käyttää saadaksesi kiertotalouden luonnolliseksi osaksi opetustasi. Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. voi tarkastella monista eri näkökulmista. Siten sen voi upottaa hyvin moneen eri oppiaineeseen sekä ilmiöpohjaisiin ja laaja-alaisiin kokonaisuuksiin. Kiertotalous on hyvä tapa katsoa yli oppiainerajojen. Se konkretisoi hyvin tulevaisuuden yhteiskunnan, millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia tulee ja mihin tämän päivän koululaiset ja opiskelijat työllistyvät.

Katso video, jolla Sitran asiantuntijat Riitta ja Nani kertovat lisää kiertotaloudesta.

Katso esitys SlideSharessa

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii meiltä jokaiselta muutosta omaan ajattelutapaan. Opetuksessa on hyvä haastaa oppilaat ja opiskelijat miettimään: mitä me oikeasti tarvitsemme? Tarvitsetko autoa vai pitääkö sinun päästä kerran viikossa kotoa harjoituksiin? Automme seisovat nimittäin 95 % käyttämättä, ja autoissa matkustaa keskimäärin 1,2 ihmistä kerrallaan (HSL). Entä tarvitsetko lampun vai valoa? Tarvitseeko meidän omistaa niin paljon kuin omistamme vai voisimmeko ostaa enemmän palveluina ja tyytyä vähempään, mutta kestävämpään? Kuten eräs kuudesluokkalainen kysyi: ”Voisiko ihmisen arvo olla riippumaton hänen omistamistaan tavaroista?”

Ajatusmallin muutos ei valitettavasti yksinään riitä, vaikka se onkin hyvä lähtökohta. Ajatusmallin muutoksesta pitää siirtyä kohti kulutuskäytöksen muutosta. Moni meistä suomalaisista ilmoittaa ostavansa ympäristöystävällistä lähiruokaa, mutta kaupassa valitseekin sen halvimman vaihtoehdon (Resurssiviisas kansalainen tutkimus). Miten ajatusmalli siirtyy käyttäytymiseen?

Olisi loistavaa, jos jokainen pysähtyisi pohtimaan ennen ostamista seuraavia kysymyksiä:

  • Tarvitsenko tätä?
  • Voisinko lainata, vuokrata tai liisata tämän tuotteen, ettei minun tarvitsisi omistaa sitä?
  • Miten varmistun siitä, että ostamani tuote kestää ja sitä pystyy korjaamaan?
  • Miten varmistun siitä, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty tuhlaavasti luonnonvaroja?

Voinko siis vaikuttaa omilla valinnoillani tarjontaan? Kyllä! Jokaisella päätöksellä ja valinnalla on vaikutusta. Voitte yhdessä tutkia Sitran arjen sata fiksua tekoa listausta ja miettiä, mitkä näistä sopisivat juuri teidän luokallenne ja oppilaiden arkeen. Voitte myös keksiä lisää nuorille sopivia tekoja, joita listaan voisi lisätä.

Muista ainakin nämä kiertotaloudesta:

  1. Maapallolla on vain rajallinen määrä luonnonvaroja. Niitä tulee käyttää kestävästi.
  2. Materiaalien kiertoa tulee tehostaa.
  3. Elinkaariajattelu pitää olla aina mukana materiaalikehityksessä ja tuotesuunnittelussa.
  4. Kestävän luonnonvarojen käytön tulee olla taloudellisesti kannattavin tapa toimia.
  5. Muutokseen tarvitaan kaikki ammatit, ikäkaudet ja koulutustasot.
  6. Kestävät ratkaisut pitää olla perustoimintaa yhtieskunnassa.
  7. Jokaisella päätöksellä on merkitystä!

OTA YHTEYTTÄ

Mistä on kyse?