Polkuja kohti 1,5 asteen elämäntapoja

Vaihtaisinko autoni hybridiin? Tai tuontilihan kotimaiseen kalaan? Entäpä muutto pienempään asuntoon? 1,5 asteen elämäntapoihin vie monta polkua.

Kirjoittajat

Jussi Impiö

Senior Expert, Demos Helsinki

Satu Lähteenoja

Senior Expert, Demos Helsinki

Annina Orasmaa

Senior Consultant, Demos Helsinki

Julkaistu

Tiivistelmä

Ilmastokriisi on tässä ja nyt. Siksi jokaisen meistä tulisi pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Toisinaan tuntuu kuitenkin siltä, että keskustelua käydään äärisuuntien välillä: joidenkin mielestä on olemassa vain yksi oikea kestävä elämäntapa, johon kaikkien on sopeuduttava.

Vuonna 2018 julkaistu IPCC:n raportti antoi uutta pontta ilmastokeskusteluun: Sen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan yhä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se edellyttää toimia tulevan vuosikymmenen aikana.

Vaadittavien toimenpiteiden laajuus konkretisoitui ”1,5 asteen elämäntavat”-selvityksessä, jonka Aalto-yliopisto ja Sitra yhdessä tuottivat. Selvityksessä todetaan, että 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään nykyisestä kymmenestä hiilidioksidiekvivalenttitonnista (10 tCO2e) 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Siinä korostetaan myös, että vuoteen 2050 mennessä meidän jokaisen pitäisi pienentää vuosittainen hiilijalanjälkemme 0,7 tonniin, jotta IPCC:n asettama tavoite voidaan saavuttaa.

Englanninkielisessä julkaisussa ”Pathways to 1,5 degree lifestyles by 2030” esittelemme neljä erilaista elämäntapaa, joilla voimme saavuttaa vuodelle 2030 asetetut tavoitteet. Pohdimme, miten muutokset vaikuttavat neljän fiktiivisen hahmon hyvin erilaisiin elämäntapoihin, arvoihin ja kannustimiin sekä heidän elämäntapojensa tuottamiin hiilijalanjälkiin. Emme ole laatineet kattavaa selvitystä potentiaalisista elämäntavoista, sillä elämäntapoja on yhtä monta kuin ihmistäkin.

Polut muodostuvat muutoksista yksilöiden, politiikanteon, kulutustottumusten ja teknologioiden tasolla. Kuvattuihin muutoksiin ei kannusta vain ilmastotietoisuus, vaan ne ovat oleellinen osa näiden yksilöiden elämää: muuttoa uuteen asuntoon, uusia harrastuksia, jne. Otollisissa olosuhteissa nämä muutokset voivat myös johtaa kestävälle polulle. Tämä edellyttää kuitenkin mahdollistavia toimintatapoja ja vähähiilisiä vaihtoehtoja, jotka soveltuvat eri elämäntavoille. Kutsumme näitä rajoittavia tekijöitä avainmahdollistajiksi.

Vaihtoehtoja tukevia teknologioita on jo olemassa. Niitä on kuitenkin laajennettava, valtavirtaistettava ja kaupallistettava niin nopeasti, että tarvitaan kiireellisiä julkisen sektorin panostuksia ja teollisia investointeja. Siksi tässä selvityksessä annetaan suosituksia päätöksentekijöille ja korostetaan politiikka- ja elämäntapamuutosten tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Systeemisen muutoksen mahdollistamiseksi ja välttääksemme yksilökeskeisen näkökulman (joka usein vääristää vähähiilisiä elämäntapoja koskevia tutkimustuloksia) kuvaamme yksilöiden potentiaalisia hiilikädenjälkiä. Hiilikädenjäljellä tarkoitamme myönteisiä toimia, jotka ulottuvat yksilön oman elämäntavan ulkopuolelle ja joiden avulla muut ihmiset tai koko yhteiskunta voivat päästä 1,5 asteen tavoitteeseen. Näitä ovat muun muassa kuluttaja- ja kansalaistoiminta sekä poliittinen toiminta, kuten koulussa, työssä, harrastuksissa, ostoksilla, verkossa ja kaduilla tekemämme valinnat.

Tutustu englanninkieliseen julkaisuun: Pathways to 1,5 degree lifestyles by 2030

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Pathways to 1.5-degree lifestyles by 2030

Tekijät

Jussi Impiö, Satu Lähteenoja, Annina Orasmaa

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2020

Julkaisija

Sitra

Aihe

Kestävä arki

Sillä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme, on valtavia ympäristövaikutuksia. Tehdään kestävästä arjesta entistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Kirjoittajat

Jussi Impiö

Senior Expert, Demos Helsinki

Satu Lähteenoja

Senior Expert, Demos Helsinki

Annina Orasmaa

Senior Consultant, Demos Helsinki

Julkaistu

Lue julkaisu:
Pathways to 1,5 degree lifestyles by 2030

Mistä on kyse?