Kuva: Topias Dean

Julkaistu 09.10.2018

Ilmastonmuutoksen kustannukset Suomelle ovat vähintään miljardiluokkaa

Ensimmäiset laskut ovat jo erääntyneet. Jatkossa kustannukset voivat kasvaa kertaluokkaa suuremmiksi, mikäli emme onnistu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen varautumisessa.
Kirjoittajat
Johtava asiantuntija, Ilmastoratkaisut, Sitra
Outi ratkoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimissä ilmastopolitiikan taloudellisia kysymyksiä, kuten markkinaperusteisia päästövähennysmekanismeja ja ilmastoratkaisujen potentiaalia Suomen kansantaloudelle.

Usein ajatellaan, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät investoinnit lankeavat maksettavaksi nyt, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset realisoituvat joskus kaukana tulevaisuudessa. Näin ei kuitenkaan ole: ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt kustannuksia Suomessa, ja niiden arvioidaan nousevan merkittävästi, mikäli lämpenemistä ei saada pysäytettyä. 

Tämä käy ilmi selvityksestä, jota Gaia Consulting tekee parhaillaan Sitran toimeksiannosta. Selvityksessä ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia tarkastellaan kahdeksan esimerkin avulla, jotka koskevat hyönteisten ja myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia sähköverkkoon ja maanteihin, peltoviljelyyn liittyviä ilmastoriskejä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveyshaittoja.

Myrskytuhot maksavat useita kymmeniä ellei satoja miljoonia

Ilmastonmuutos on lisännyt myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja erityisesti vuoden 1990 jälkeen. Myrskytuhojen taloudelliset vaikutukset riippuvat myrskyn laajuudesta ja voimakkuudesta ja vaihtelevat muutamasta kymmenestä miljoonasta satoihin miljooniin euroihin. 

Lisääntyvät myrskyt aiheuttavat paineita myös sähköverkolle. Vuonna 2013 sähkömarkkinalakia muutettiin niin, että sähköverkon haltijoiden on varauduttava myrskyn ja lumikuorman aiheuttamaan verkon vikaantumiseen siten, ettei sähkönjakelu taajama-alueilla keskeydy yli kuudeksi tunniksi. Velvoitteet on täytettävä vuoteen 2028 mennessä. Arvioidaan, että sähköverkon uusimisesta aiheutuvat kustannukset (3,5–5,5 miljardia euroa) aiheuttavat noin 10 prosentin korotuspaineet sähkön hintaan. Sähkölämmitteisissä omakotitaloissa se voi pahimmillaan tarkoittaa jopa 900 euron lisäkustannusta vuodessa.

Myrskyjen lisäksi metsiä voivat piinata hyönteisten aiheuttamat tuhot, jotka laskevat puun myyntiarvoa. Lämpenevä ilmasto voi lisätä esimerkiksi kirjanpainaja- ja lehtinunna-nimisten hyönteisten yleistymistä ja aikaansaamaa vahinkoa. Vuosittaiset kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin euroihin. Varoituksena Suomelle toimivat kokemukset Pohjois-Amerikassa: Kanadassa Suomen kaltaisella alueella tuholaisten ennustetaan aiheuttavan lähes 1,5 prosentin vuotuiset tappiot alueen bruttokansantuotteelle. Tämä vastaisi Suomessa noin kolmen miljardin euron menetyksiä. Kyseistä vuoristoniluri-nimistä hyönteistä ei Suomessa tavata, mutta esimerkki antaa raamit ongelman vakavuudelle.

Suurempi lasku maaseudulle

Kustannusarvioiden taustalla on käytetty muualla maailmassa ja Suomessa jo realisoituneita tai eri organisaatioiden arvioimia kustannuksia. Esimerkkitapauksissa ei ole tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen rajojen ulkopuolella ja näiden vaikutusten heijastumisia Suomeen (esimerkiksi kuivuuksien aiheuttamaa ihmisten massaliikehdintää tai ruuan hinnan nousua).

Ensimmäiset havainnot tarkastelluista esimerkeistä korostavat sitä, että ilmastonmuutoksen kustannukset eivät jakaudu tasaisesti. Vaikutukset kohdistuvat enemmän maaseudulle kuin kaupunkiseuduille, enemmän vanhoille kuin nuorille, voimakkaammin sairaille kuin terveille. Myös tulonjakovaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan tarkempaa tutkimusta odotetuista kustannuksista ja niiden jakautumisesta yhteiskunnassa.

Ylipäätään Suomessa ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ei ole vielä arvioitu kattavasti, vaikka tiedetään, että ilmastonmuutos on laaja-alainen yhteiskunnallinen haaste, jonka vaikutukset leviävät kaikille sektoreille.  Jatkossa ilmastoskenaariot tulisi yhdistää taloudellisiin malleihin ja huomioida myös kansainvälinen kauppa, jotta kokonaiskustannuksista saataisiin parempi käsitys.

Päivitys 13.10.2018 klo 18.40: Tekstistä poistettu hellekuolemia koskeva osuus, koska alustavien tulosten tarkistus on vielä kesken. Siten johtopäätöksiä terveysvaikutusten kokonaiskustannuksista ei voi vielä tehdä.

Päivitys 16.10. 2018 klo 17.05: Lisätty linkki valmiiseen selvitykseen.

 

Ota yhteyttä
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

+358 (294) 618 210

mari.pantsar@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Ilmastoratkaisut, Sitra

+358 (294) 618 470

outi.haanpera@sitra.fi

Mistä on kyse?