Arvioitu lukuaika 2 min

Ilmastonmuutos ja huoli ruoan riittävyydestä haastaa koko ruokaketjun

Ilmastonmuutos ja elintarvikkeiden hinnan vaihtelut puhuttavat nyt kaikkialla maailmassa. Puheet ylituotannosta ovat muuttuneet huoleksi ruoan riittävyydestä. Uusia ruokastrategioita hiotaan niin EU:ssa kuin Suomessakin. Maailmalla biotekniikan parempi hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena tulevaisuuden ruokapulasta selviytymiseen. Myös Suomessa biotekniikan hyödyntämisestä pitää uskaltaa puhua.

Julkaistu

Ilmastonmuutos ja elintarvikkeiden hinnan vaihtelut puhuttavat nyt kaikkialla maailmassa.  Puheet ylituotannosta ovat muuttuneet huoleksi ruoan riittävyydestä. Uusia ruokastrategioita hiotaan niin EU:ssa kuin Suomessakin. Maailmalla biotekniikan parempi hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena tulevaisuuden ruokapulasta selviytymiseen. Myös Suomessa biotekniikan hyödyntämisestä pitää uskaltaa puhua.

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn päätösseminaari Ruokamuutos kokosi 4.11. elintarvikealan vaikuttajat yhteen pohtimaan välttämättömiä muutoksia, joilla voidaan vaikuttaa ruokaketjun toimivuuteen ja ruoan riittävyyteen tulevaisuudessa.

Maataloudesta suurin biotekniikan hyödyntäjä

EU on jäänyt jälkeen biotekniikan hyödyntämisessä maataloussektorilla. OECD ennustaa, että maatalous tulee olemaan suurin biotekniikan hyödyntäjätulevina vuosikymmeninä.  Ruoan puute muuttuvissa ilmasto- sekä kysynnän ja tarjonnan – olosuhteissa nähdään yhtenä suurimmista uhista.
 
– Jälkeenjääneisyys johtuu muun muassa siitä, että EU:n hyväksyntäprosessit ovat raskaammat ja kalliimmat uusille bioteknisin menetelmin jalostetuille viljelykasveille kuin perinteisen jalostuksen tuloksille, analyytikko David Sawaya sanoi esitellessään valmistumassa olevaa OECD-raporttia The Bioeconomy to 2030; Designing a Policy Agenda.

Sawaya kokosi OECD-raportissa yhteen muun muassa biotekniikan soveltamisen tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet maataloudessa. Geenimuuntelu on yksi kehittyneen biotekniikan tuoma uusi mahdollisuus, johon EU:ssa on toistaiseksi pelätty tarttua.

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn johtaja Anu Harkki oli mukanaraporttia tehneen, OECD-maista kootun asiantuntijajoukon ohjausryhmässä. Hän peräänkuulutti sitä, että Suomessakin pitää aloittaa avoin ja oikeaan tietoon perustuva keskustelu aiheesta.

– Biotekniikan hyödyntämistä pitää analysoida maltillisesti, mutta systemaattisesti. Erityisen tärkeää on antaa kuluttajille eri vaihtoehdoista laadukasta tietoa. Suomessa pitää uskaltaa myös puhua viljelyvaihtoehdoista: luomusta, perinteisestä viljelystä ja biotekniikasta.  Kaikki vaihtoehdot on tutkittava ja hyödynnettävä tuotannon tehostamiseksi luonnonvaroja järkevästi käyttäen, Anu Harkki sanoi.

EU:n ruokastrategiassa korostuvat turvallisuus ja tieto 

EU:ssa on tekeillä uusi ruokastrategia, jolla halutaan varmistaa ruoan riittävyys väestömäärän kasvaessa. Ruokaturvallisuuden varmistaminen kaikissa oloissa on yksi tärkeä tavoite.

EU:n kuluttajansuoja-asioista vastaava komissaari Meglena Kuneva kertoi, miten kuluttajan turvallisuutta pyritään EU:ssa parantamaan.

– Elintarvikkeiden turvallisuus, saatavuus ja hinta ovat kuluttajille ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ruokaketjun ja vähittäismarkkinoiden tehokas toiminta tulee taata. Ruokaketjun eri vaiheissa pitää taata kuluttajalle oikeaa tietoa elintarvikkeiden laadusta. Meidän pitää ymmärtää miten markkinat toimivat, mitkä asiat kuluttajaa huolestuttavat – ja miksi – ja aktivoida keskustelua näistä kysymyksistä.

Suomesta terveellisen ravitsemuksen mallimaa 

Kolme vuotta sitten Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn puitteissa luotiin yhteinen strategia ravitsemuksen mallimaan rakentamiseksi.

Ravitsemusosaaminen on edelleen suomalaisen elintarvikealan vahvuus. Sitä voidaan hyödyntää vain silloin, kun keskeisten raaka-aineiden saatavuus on varmistettu.  Ravitsemusosaamisen lisäksi pitää ymmärtää toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutus alan kilpailukykyyn.

– Suomen uudessa ruokastrategiassa pitää myös pohtia ruoan ilmastovaikutuksia, maataloustuotannon tehostamista biotekniikkaa hyödyntämällä sekä tietysti pitää kuunnella kuluttajan toiveita. Kaikissa toimissa on olennaista muistaa, että pieni maa pärjää kehittämällä erikoisosaamistaan hyvässä yhteistyössä, Anu Harkki tiivisti ERA-ohjelman opit.

Lisätietoja

Seminaari katsottavissa verkossa 4.11. klo klo 19 alkaen »

Anu Harkki, ohjelmajohtaja
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA
puh. 09 6189 9458, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Seija Kurunmäki,
viestintäkonsultti, Kuule Oy 
puh. 0400 460 894, etunimi.sukunimi@kuule.fi

David Sawaya
Analyytikko, OECD
puh. +33 (0) 1 45 24 95 92
etunimi.sukunimi@oecd.org

Julkaistu