Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 27.05.2019

Jatkuva oppiminen haastaa rakenteet kaikissa maissa

Eri maat ovat kehittäneet elinikäisen oppimisen tueksi omanlaisiaan ratkaisuja, joiden taustat selittyvät usein historiallisilla tai kulttuurisilla tekijöillä. Mitä Suomi voisi oppia muiden esimerkeistä?

Elinikäinen oppiminen on ajankohtainen aihe niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Valtioneuvoston kanslia (VNK) julkisti helmikuussa englanninkielisen selvityksen Jatkuvan oppimisen kansainvälisistä rakenteista. Kansainvälisen vertailun verrokkimaat olivat Tanska, Irlanti, Korea, Hollanti ja Singapore. Selvityksestä on nyt saatavilla suomenkielinen tiivistelmä, johon on lisätty havaintoja myös Ranskan kehittämistä ratkaisuista.

Eri maiden lähestymistavoissa elinikäiseen oppimiseen on samantyyppisiä trendejä, joiden pohdinta on hyödyllistä Suomenkin kannalta. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Jaettu rahoitusvastuu ja resurssien kiinnittäminen oppijaan

Jokainen selvityksen kohteena ollut maa on joutunut ratkaisemaan jatkuvan oppisen rahoitusvastuita. Käytössä on monenlaisia instrumentteja ja niiden tueksi erilaisia rahoitusmalleja. Myös hyvinvointiin liittyvät kokonaisinvestoinnit sekä koulutusjärjestelmän rahoitus vaikuttavat siihen, millaisia instrumentteja maat ovat kehittäneet. Moninainen rahoitus sekä rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen ovat keskeisiä trendejä.

Koulutusseteli- ja tilimallien avulla on pyritty tukemaan monikanavaisten rahoitusjärjestelmien syntyä sekä motivoimaan yksilöitä osaamisen kehittämiseen. Tällaisiin malleihin liittyy sekä teknisiä että periaatteellisia haasteita. Useimmiten ne vaativat tuekseen selkeän kytkennän olemassa olevaan koulutusjärjestelmään ja lainsäädäntöön, jotta ne saadaan toimimaan. Ranska tarjoaa tästä yhden esimerkin.

Onnistuessaan koulutusseteli- ja tilimallit voivat motivoida myös sellaisia ihmisiä täydennyskoulutukseen, joilla se muuten jäisi väliin. Ranskan tapauksessa koulutustilijärjestelmän käyttöä on edistetty muun muassa kytkemällä se lainsäädännöllä yritysten osaamisen kehittämisen velvoitteisiin.

2. Pitkäjänteinen strategia ja sitä tukeva toimeenpano avainasemassa

Monissa maissa on laadittu viime vuosina (tai on parhaillaan tekeillä) strateginen tahtotila siitä, miten elinikäisen oppimisen haasteita tulisi ratkaista. Tärkeään asemaan nousee usein toimenpiteiden yhteensovittaminen ja koordinointi sekä hallinnollisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Strategiasta ja suunnitelmista ei sinänsä ole puutetta, vaan keskeistä on niiden toimeenpano. Onnistuneet maat ovat kehittäneet jatkuvan oppimisen uudistustensa tueksi toimeenpanorakenteita, kuten tilapäisiä organisaatioita tai rahastoja ja näitä hallinnoivia tahoja (esim. Ranska, Singapore, Korea).

3. Sosiaaliturva on kriittinen piste, kun pohdintaan uusia keinoja

Sosiaaliturvan uudistamisessa jatkuvan oppimisen kysymyksiä on huomoitu vain harvoin. Ranskan koulutustilijärjestelmä on poikkeus: sen osalta on mietitty myös kytkeytyminen olemassa olevaan sosiaaliturvajärjestelmään sekä esimerkiksi opintovapaajärjestelmään.  Suomessa on keskusteltu muun muassa osaamisturvasta, joka on yksi näkökulma kohti laajempaa keskustelua sosiaaliturvan ja kouluttautumisen merkityksestä.

4. Verokannusteiden kirjo on kattava – näyttö puuttuu

Jatkuvaa oppimista on maailmalla tuettu erilaisilla verokannusteilla. Näyttö niiden vaikuttavuudesta on kuitenkin puutteellista. Jotkut maat ovat suunnitelleet luopuvansa koulutuskulujen vähennysoikeuksista ja kokeilevansa tästä säästyvillä varoilla tietyille kohderyhmille suunnattuja koulutusseteleitä.

Monissa maissa kehitetään lisäksi jatkuvan oppimisen tarjooman innovaatioita. Näissäkin avainsanat ovat yllättävän samanlaisia: joustavuus, modulaarisuus, osa-aikainen opintotarjonta tai omaehtoista opiskelua tukevien alustojen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ovat kaikkien agendalla. Näitä Suomessakin kehitetään kattavasti.

Aiheen ajankohtaisuudesta huolimatta tiedämme erilaisten aikuis- ja täydennyskoulutusinterventioiden vaikuttavuudesta yllättävän vähän. Tutkimusta siis tarvitaan lisää!

Lue myös!

Jatkuvan oppimisen rakenteita maailmalla
Tiivistelmä kansainvälisestä vertailusta
Sitra, 2019

Mistä on kyse?