uutiset
Arvioitu lukuaika 5 min

Luonnonvarat globaaleina dominonappuloina

Mitä tapahtuu, jos veden globaali saatavuus vaikeutuu ennen kuin öljyn? Miten luonnonvarojen käyttö muuttuu, jos Koillisväylä sulaa ja liikenne alkaakin suuntautua etelästä pohjoiseen? Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelussa on piirretty kuvaa mahdollisista ja mahdottomista tulevaisuuskuvista.

Julkaistu

Mitä tapahtuu, jos veden globaali saatavuus vaikeutuu ennen kuin öljyn? Miten luonnonvarojen käyttö muuttuu, jos Koillisväylä sulaa ja liikenne alkaakin suuntautua etelästä pohjoiseen? Voidaanko Saharan aurinkoenergialla tyydyttää Euroopan energiatarpeet? Mikä tekisi metsäteollisuudesta tulevaisuudesta johtavan älyvaatevalmistajan? Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelussa on piirretty kuvaa mahdollisista ja mahdottomista tulevaisuuskuvista.

Luonnonvarojen kokonaisuus on monimutkainen järjestelmä, jota voidaan kuvata dominopelin tavoin. Kun yhden luonnonvaran käytössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, ne heijastuvat välittömästi monien muiden luonnonvarojen käyttöön. Kaikkia kytkentöjä on vaikea edes kuvitella. Siksi tulevaisuuskuvien hahmottamisessa pitää paneutua sekä mahdollisiin että mahdottomilta tuntuviin skenaarioihin.

Kansallista luonnonvarastrategiaa valmistelevissa työpajoissa on marraskuussa hahmotettu luonnonvarojen käyttöön liittyvää globaalin toimintaympäristön muutosta. Osana toimintaympäristön analyysiä strategiaryhmä teki marraskuussa opintomatkan Pohjois-Amerikkaan.

–Luonnonvarojen kasvava strateginen merkitys on tiedostettu ja kokonaisvaltaisen tarkastelun tarve nähdään erittäin tärkeänä, mutta tarkasteluun ei ole juuri missään ryhdytty. Siksi Suomessa tapahtuva strategiatyö kiinnostaa. Suomalaista ryhmää puolestaan kiinnosti suuresti Kanadassa meneillään olevat bioyhteiskunta-aloitteet sekä luonnonvaraministeriön useita eri luonnonvaroja yhteen kokoava strategiatyö, Suomen kansallisen strategiatyön puheenjohtaja Sirkka Hautojärvi tiivisti opintomatkan annin.

Toimintaympäristön analyysia täydennettiin kahden tulevaisuusselvityksen avulla. Selvityksen tuloksia strategiaryhmän työpajassa esittänyt toimialajohtaja Petri Vasara Pöyry Forest Industry Consulting Oy:sta muistutti, että hyväkin asia liiallisena on haitallinen. Samoin keskittyminen vain yhteen luonnonvaroihin liittyvään aiheeseen, kuten hiileen.

–Vaikka hiilikiertoa on hallittava niin paljon kuin mahdollista, meillä olisi valitettavasti luonnonvaraongelmia ilman ilmaston lämpenemistäkin, Vasara totesi. Vesi, metallit, puhdas ilma, maa ovat myös tärkeitä – kaikki luonnonvarat tarvitsevat strategista tarkastelua, ilman ilmastonmuutoksen vaikutustakin, Vasara sanoi.

Erityisesti Vasara korosti veden merkitystä. Vaikea tilanne ihmiskunnalle voi aiheutua myös, jos veden saatavuuden lakipiste jota seuraa lasku, eli nk. vesihuippu ajoittuisi samaan aikaan kuin öljyhuippu.

–Vedenpuutteeseen kuolee nopeasti. Vesi on myös liipaisin, joka voi laukaista kaikkea sodista kokonaisten teollisuussektorien ja kansainvälisen kaupan massiivisiin häiriöihin. Vesijalanjäljen punnitseminen hiilijalanjälkeä vastaan asettaa meidät valintojen eteen.

Vasaran mukaan yksi esimerkki odotetusta ja vähemmän pelottavasta, mutta mittakaavaltaan yllättävän isosta kehityksestä on ”kiinalainen ruokakori”.

–Mikäli Kiinan keskiluokka kasvaa ennusteiden mukaan 520 miljoonaan ihmiseen, ja jokainen kerran vuodessa ostaa yhden ylimääräisen ”standardilaatuisen” ruokakorin, on CO2-vaikutus sama kuin koko Suomen vuotuiset vastaavat päästöt, Vasara arvioi.

Luonnonvarojen käyttö voi muuttua myös mullistusten kautta. Esimerkiksi käy Etelä-Afrikka, jossa mullistukset voisivat johtaa platinakierron vakavaan toimintaongelmaan, mikä voisi elektroniikkateollisuuden kautta häiritä koko maailmantaloutta.

–Metsän ja energian liitto voisi puolestaan mullistavan uuden kaasutusteknologian muodossa tuottaa jälkeläisen joka on erilainen kuin kummatkin vanhempansa ja mullistaa metsäsektorin, Vasara muistutti.

–Yritys ajatella mahdottomia, thinking unthinkable, voi maksaa itsensä takaisin uusina ideoina ja varautumisena kehityskulkuihin, jotka jonain päivänä saattavat toteutua, pohjusti Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy:stä strategiaryhmälle esittämiään mahdollisia, vaikkakin epätodennäköisiä tulevaisuuden kehityskulkuja, jotka voisivat vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön.

Ilmastonmuutoksen jatkuessa maapallon lämpötila jatkaa nousuaan ja sen seurauksena Jäämeri sulaa, mikä johtaa Koillisväylän aukeamiseen. Tällöin huomattava osa Pohjois-Euroopasta Aasiaan kulkevasta tavaraliikenteestä siirtyisi pohjoisiin satamiin.

–Suomi suuntautuisi enemmän etelästä pohjoiseen: Lappiin syntyisi lisää teollisuutta, työpaikkoja ja infrastruktuuria ja sinne muuttaisi asukkaita muualta Suomesta, Ahvenharju visioi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös luonnonvarojen tuotanto-olosuhteisiin. Esimerkiksi puuvillan tuotannon romahtaminen veden saatavuuden heikentyessä mahdollistaa viskoosikuidun ja hampun laajemman ja kannattavan hyödyntämisen vaateteollisuudessa. Sen seurauksena Suomeen voi syntyä huomattavaa puuselluloosa-pohjaisen kuidun teollista tuotantoa.

–Selluloosakuituvaatteiden tuotekehityksen yhdistyessä nanoteknologian ja älyvaateteknologian osaamiseen Suomesta voi kehittyä johtava biopohjaisten älyvaatteiden valmistaja, Ahvenharju toteaa.

–Entä jos öljyntuotannon vähentyessä EU sekä Lähi-idän öljyvaltiot investoisivat yhdessä aurinkovoimaan ja perustaisivat valtavan aurinkovoimalan Saharaan? Ahvenharju kysyi. Saharasta johdettaisiin sähköä tasajännitejohdoilla Eurooppaan, ja tuotannolla pystyttäisiin kattamaan lähes kaikki sähkönkulutus Euroopassa. Edullisen ja hiilidioksidipäästöttömän energian runsas saatavuus voisi lisätä Suomessa investointeja esimerkiksi uusiin energiakuluttaviin turistikohteisiin: hiihtoputkiin, laskettelukupoleihin sekä kylpylöihin, Ahvenharju arvioi.

Päätelminään sekä Vasara että Ahvenharju korostivat tarvetta dynaamiselle luonnonvarastrategialle, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin.

–Yllättävät muutokset ja kehityskulut edellyttävät joustavaa tuotantorakennetta. Kuinka Suomen luonnonvaroja käyttävän teollisuuden innovatiivisuutta pidetään yllä, on keskeinen strateginen kysymys, Ahvenharju totesi.

–On kuitenkin eroa sillä, miten dynaaminen luonnonvarastrategia määritellään. Onko se yritys pitää äärimmäisen kompleksinen kokonaisuus vakiouralla, vai ennakoiva ja sopeutuva kokonaisstrategia? Ainoastaan jälkimmäinen voi onnistua, Vasara ennusti.

Suomessa käynnistettyä kansallisen luonnonvarastrategian valmistelua voidaan pitää kansainvälisenä pioneerityönä. ­

–Kokonaisnäkemykseen pohjaava luonnonvarastrategia, joka kattaa kaiken tutkimuksesta vahvuuksien kautta viestintään ja kansainväliseen vaikuttamiseen on mahdollinen valttikortti Suomelle tulevina vuosina. Meillä on kaikki edellytykset olla edelläkävijä, mutta meidän on toimittava nopeasti, näkyvästi ja päättäväisesti, Vasara totesi.

Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu tavoitteiden ja keinojen määrittelyllä. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen, järjestöjen sekä median kanssa. Sitran roolina strategiatyössä on työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. Työn tulokset luovutetaan pääministeri Matti Vanhaselle keväällä 2009.

Lisää hankkeesta»

Mistä on kyse?