sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Viime keväänä Sitran koolle kutsuma Muutoksen Suomi –työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Ryhmän tehtävänä oli arvioida Suomen muutosvalmiuksia suhteessa edessä oleviin haasteisiin, kuten tuotannon siirtymiseen muualle, ikääntyvään väestöön ja meneillään olevaan talouden heilahteluun. Työryhmän mielestä Suomi seisoo vedenjakajalla, on valittava muutoksen suunta. Mikäli kansalaisten halutaan suhtautuvan muutokseen positiivisesti, on valinnat tehtävä ihmiskeskeisesti ja yhteisten arvojen pohjalta.
– Muutos on kuin tuuli meren selällä. Jos olemme huonosti varustautuneita, se kaataa laivamme tai ajaa sen karille. Jos hallitsemme tilanteen, tuuli täyttää purjeemme ja antaa meille vauhtia eteenpäin. Siksi muutos on samanaikaisesti uhka ja mahdollisuus, joka herättää pelkoa ja vastarintaa mutta myös intoa ja toiveita, sanoo ryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto.
Usein muutosvaateet kohdistetaan kansalaisiin. Työryhmän mielestä suurimmat muutostarpeet koskevat kuitenkin instituutioita, kuten koulujärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhoitoa, maahanmuuttohallintoa ja niin edelleen. Instituutiot ovat jääneet ajastaan jälkeen ja etääntyneet ihmisten arjesta ja todellisista tarpeista. Ihmisten on sopeuduttava passiivisesti instituutioiden logiikkaan. Ihmiset ovat kuitenkin yhteiskunnan keskus. Instituutioiden todellinen tehtävä on voimaannnuttaa kansalaisia. Niiden tulee vahvistaa ihmisten elämänhallintaa ja antaa heille mahdollisuuksia kehittyä ja käyttää omia voimavarojaan itsensä, perheensä ja yhteiskunnan hyväksi.
Työryhmän mukaan kilpailukyvyn kannalta ihmisten voimaantuminen on aivan ratkaisevaa. Raportin mukaan yhteiskunnan kehittämistä ohjaa nyt ajattelutapa, jota raportissa kutsutaan kilpailumalliksi. Sen mukaan kaikki voimat on keskitettävä tuottavuuden nostamiseen. Tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja huippuosaamista. Kilpailumallin ylikorostus johtaa kova ydin – periferia erotteluun, jossa vain ”parhaat” kelpuutetaan kovaan ytimeen ja muut ihmiset, yritykset ja alueet ovat ”ylijäämää”, joka mielletään vain kulueräksi.
– Kaikkia tarvitaan ja meidän on hyväksyttävä niin vahvuus kuin heikkouskin. Yhteiskunnan ja talouden kehitykselle kaikenlainen tekeminen on tuottavaa ja arvokasta. Tämä ajattelutapa perustuu ihmisarvon tunnustamiseen, resurssien oikeudenmukaiseen jakamiseen sekä kaikkien ihmisten luovuuden ja osaamisen arvostamiseen ja käyttämiseen. Yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ja voimaannutetaan kaikkia, on vahva sosiaalinen pääoma. Työryhmän viestin voi sanoa niinkin, että inhimillistä ja teollista pääomaa ei kyetä käyttämään yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen ilman vahvaa sosiaalista pääomaa, sanoo työryhmän jäsen, kirjailija Tuula-Liina Varis.
Työryhmä ei torju sinänsä kilpailukyvyn parantamista ja tuottavuuden nostamista. Kritiikki kohdistuu keinoihin, joilla näitä tavoitteita haetaan. Yhteiskunnan ylimpänä arvona on ihmisen hyvinvointi. Hyvinvointia ei voida edistää keinoilla, jotka aiheuttavat pahoinvointia.
Toinen työryhmän esiin nostama teesi on, että muuttamalla instituutiot ihmisiä voimaannuttaviksi, saamme yhteiskunnan käyttöön uskomattomat voimavarat, joiden varaan on hyvä rakentaa myös kilpailukykyä. Mikään muu maa ei ole kyennyt uudistamaan instituutioitaan tästä lähtökohdasta, Se on suuri mahdollisuus koko Suomelle.
Muutoksen Suomi -työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Työryhmän muut jäsenet olivat filosofian maisteri Pekka Ahmavaara, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, filosofian tohtori Janne Gallen-Kallela-Sirén, professori Reino Hjerppe, erikoistutkija Tuomas Kuhmonen, professori Juha Sihvola, valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara, pääsihteeri Terhi Suominen sekä kirjailija Tuula-Liina Varis. Työryhmän sihteerinä ja loppuraportin toimittajana toimi johtaja Antti Hautamäki Sitrasta.
Lisätietoja
Antti Hautamäki, johtaja, innovaatiotoiminnot, Sitra
Puh. 0294 618 232, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Elina Kiiski, tiedottaja, Sitra
Puh. 044 540 3367, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Raportin tiedot
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
ISBN 978-951-563-656-0 (nid.)
ISBN 978-951-563-632-4 (URL:http://www.sitra.fi)
Lönnberg painot 2008, Helsinki
Raportin voi tilata Sitrasta, puhelin 0294 618 991, sähköposti: julkaisut@sitra.fi.