Arvioitu lukuaika 2 min

Nuorten osaamiseen on taloudellisestikin kannattavaa panostaa nykyistä enemmän

Julkiselle taloudelle aiheutuu vuosittain jopa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Suomen kannattaakin panostaa osaamiseen nykyistä enemmän. Selvitys osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksista tarjoaa eväitä niin kehysriihen valintoihin kuin kuntavaaleihin.

Kuva: Topias Dean, Sitra.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän varoja. Esimerkiksi jokainen euro nuoriin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin.

Panostukset osaamisen kehittämiseen nähdään yhä helposti kuluina, vaikka niitä tulisi tarkastella investointeina. Sitra selvitti, mitä maksaa, jos osaamisen kehittämiseen jätetään panostamatta. Tuloksiin voi tutustua julkaisusta Millä hinnalla? – Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset.

Uusien tietojen ja taitojen tarve koskee myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Julkisen sektorin näkökulmasta heikkenevä huoltosuhde ja matala työllisyysaste korostavat osaamisen merkitystä entisestään. Osaaminen on myös avain työn tuottavuuden parantamiseen.

Katso keskeisimmät nostot videosta, 1 min

Vahva suositus päätöksentekijöille lisätä panostuksia osaamiseen

Laskelmat vaihtoehtoiskustannuksista osoittavat, että kustannukset työn ulkopuolelle jäämisestä olivat julkiselle taloudelle vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Summaan päästään, kun tarkastelu ulotetaan suoria kustannuksia laajemmalle, ja se on moninkertainen, jos tarkastelujakso ulotetaan vuoden sijaan useamman vuoden päähän.Pitkällä aikavälillä investointien tuotot kasvavat ja korjaavat kustannukset vähenevät. Lyhyellä aikavälillä joudutaan sekä investoimaan että huolehtimaan korjaavista kustannuksista.

Selvityksessä on tarkastelu erikseen työttömien, eläkeläisten, työkyvyttömyyseläkeläisten sekä opiskelun ja työn ulkopuolella olevien nuorten osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia.

”Tarkastelu osoittaa, että osaamisen kehittäminen on yhteiskunnalle kannattava investointi, vaikka vaihtoehtoiskustannuksiin sisältyykin oletuksia”, Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo.

Kaikkein kannattavinta on työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostaminen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa.

”Työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostamisen hintalappu voi olla melkein miten suuri hyvänsä, ja se on silti yhä taloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa. Tällaisia nuoria on noin 38 000, ja koronapandemian seurauksena nuorten syrjäytymisen riski on kasvanut. Eurojen lisäksi tulee kasvaneen hyvinvoinnin vaikutus”, selvityksen laskelmat tehnyt ekonomisti Ralf Sund sanoo.

Kun nuorten osaamiseen investoidaan lisää varoja nyt, julkiset menot toki kasvavat lyhyellä aikaväillä, mutta pitkällä aikavälillä yhteiskunta säästää korjaavista kustannuksista ja saa lisää verotuloja. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osaamisen lisäämisessä on suuria mahdollisuuksia.

Yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa panostaa nykyistä enemmän osaamisen kehittämiseen.

”Suomella ei ole varaa olla investoimatta tulevaisuuden osaamiseen. Kustannuksia on tarkasteltava nykyistä laajemmin ja pitkällä aikavälillä. Samalla on varmistettava, että osaamisen kehittäminen on tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa”, projektijohtaja Helena Mustikainen sanoo.

Miksi kannattavaksi todettuja investointeja osaamiseen ei kuitenkaan tehdä? Yhdeksi syyksi ekonomisti Ralf Sund näkee julkisen talouden siilomaisen toiminnan. Kunnat, eläkejärjestelmän toimijat ja valtio katsovat kukin omia menojaan, eivätkä julkisten kustannusten kokonaisuutta.

”Siilojen purkaminen on alkanut oikeansuuntaisesti, mutta siihen tarvitaan lisää vauhtia”, Ranki painottaa.

Selvityksen julkistustilaisuus pe 9.4.

Tervetuloa Millä hinnalla? -selvityksen julkistustilaisuuteen pe 9.4. klo 8.30 – 10.00. Tilaisuudessa puhuvat Sitran asiantuntijoiden lisäksi laskelmat tehnyt ekonomisti Ralf Sund, välityömarkkinoiden näkökulmasta pääekonomisti Jussi Ahokas, ja selvitystä kommentoivat kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Elina Lepomäki (kok) ja Inka Hopsu (vihr.).

Lue lähemmin selvityksestä Millä hinnalla? – Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset.

AIHE

Osaamisen aika

Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä Suomeen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?