Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 17.06.2016

Palvelupaketeista kansallisen sote-raportoinnin malli

Palvelupaketteihin perustuvan raportointi- ja ohjausmallin valtakunnallinen valmistelu alkaa viipymättä.

Palvelupaketteihin perustuva raportointi- ja ohjausmalli on keskeinen osa meneillään olevaa sote- ja maakuntauudistusta. Mallin valmistelu alkaa viipymättä: Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula linjasi perjantaina, että kokeilukäytössä olleet paketit otetaan valtakunnalliseen käyttöön. Palvelupakettimallin jatkokehityksestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että Sitran yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntatoimijoiden sekä satojen muiden asiantuntijoiden kanssa kehittämät palvelupaketit muodostavat vastedes rungon kansalliselle ja maakunnalliselle sote-palvelujen raportoinnille ja mahdollisesti myös järjestelmän ohjaukselle.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistutti, että palvelupakettien synty on systemaattisen ja pitkäjänteisen työn tulos ja muodostaa Sitran historian laajimman pilottikokonaisuuden. ”Tavoitteena on ollut muun muassa eriarvoisuuden poistaminen, palveluiden saatavuus ja taloudellinen kestävyys”, hän sanoi perjantaina Finlandia-talolla järjestetyssä Tiedosta tekoihin –tilaisuudessa.

”Tehty kehitystyö on alusta saakka ollut kytkettynä laajempaan kokonaisuuteen – valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen valmisteluun. Tämän kehittämistyön menestys piileekin siinä, että kokeilussa oli merkittävässä osassa henkilöstö, joka on lähellä asiakasta”, sanoo johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta.

Tietojen vertailtavuus tekee järjestelmästä läpinäkyvän

Palvelupaketit ovat työkaluja, joilla eri toimijoita voidaan vertailla kustannusten ja vaikuttavuuden osalta. Ne antavat entistä täsmällisempää ja reaaliaikaisempaa tietoa sote-palveluiden käytöstä ja tarpeesta. Aiemmin saatavilla ei ole ollut asiakasryhmittäin tuotettua tietoa, jossa eri rahoituskanavien ja palveluntuottajien tiedot on yhdistetty toisiinsa. Valtakunnallisesti yhtenäisen rakenteen vuoksi palvelukokonaisuuksia pystytään ensi kertaa vertailemaan alueittain ja käyttämään tätä tietoa myös valtakunnallisen päätöksenteon tukena.

”Tavoite on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön, kustannusten, laadun, vaikuttavuuden ja uudistumiskyvyn seurantaa”, totesi johtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä. Salon mukaan palvelupakettien muodostamalla kokonaisuudella tulee olemaan todella suuri merkitys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä ja seurannassa.

Palvelupaketteja on kaikkiaan 21. Niistä 16 on maakunnallisia ja viisi kansallista pakettia.
Talvella 2015–2016 toteutetut pilottihankkeet osoittivat, että palvelupaketit tuovat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja johtamiseen merkittävää hyötyä, kuten palvelujen valtakunnallisen vertailtavuuden, asiakasnäkökulman korostumisen, kokonaiskäsityksen kustannuksista ja mahdollisuuden asettaa palveluille mitattavia tavoitteita.

Lisätietoa palvelupaketeista sekä toteutetun laajan pilottihankekokonaisuuden tuloksista löydät täältä sekä videosta. Loppuraportti pilottihankkeista puolestaan löytyy täältä. Palvelujen tuottamisen tapoihin ja organisoimiseen palvelupakettimalli ei ota kantaa.

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra

+358 (294) 618 228

eveliina.huurre@sitra.fi

Mistä on kyse?