uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

Pohjoismaat yhteistyöhön vaikuttavuusinvestoimisessa

Vaikuttavuusinvestoimisen pohjoismaisia ammattilaisia kokoontui jakamaan tietoa eri maiden SIB-hankkeista.

Julkaistu

Pohjoismaisia vaikuttavuusinvestoimisen ammattilaisia kokoontui ensimmäistä kertaa maaliskuun lopulla Tukholmassa. Tapaamisessa jaettiin tietoa eri maissa suunnitteilla olevista Social Impact Bond (SIB) -hankkeista ja kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia.

Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä sijoittaja kantaa kokonaan hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. SIB-malli onkin kunnille ja valtiolle uudenlainen mahdollisuus ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tulosten ostamiseen suoritteiden sijasta. 

Asiantuntijoiden mukaan tärkein yhteinen tavoite on Pohjoismaiden ensimmäisten SIB-hankkeiden vauhdittaminen kohti käytännön toteutusta sekä julkisen sektorin sitouttaminen ja innostaminen uusien rahoitusmallien kokeiluun. 

SIB-hankkeisiin liittyvät haasteet ovat nekin yhteisiä: julkisen sektorin budjettikauden asettamat rajoitteet ja lyhyt suunnitteluhorisontti ja se, että hankkeiden vaikutukset realisoituvat vasta pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi julkisten hankkeiden läpinäkyvyydessä ja tiedonsaannissa yleisesti on toivomisen varaa ja paikalliset markkinat ovat pienet kaikissa maissa.

Yhteistä on myös tarve yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisen kehittämiselle. Tilaisuudessa keskusteltiinkin mahdollisuudesta luoda yhteinen pohjoismainen mittaristo tai mahdollisimman yksiselitteinen yksikkökustannusmittari. Ruotsissa on käynnissä projekti, jossa muutama kunta laskee yhteiskunnallisten haasteiden ja ongelmien, esimerkiksi koulun kesken jättämisen, kunnille aiheuttamia kustannuksia. Niitä selvittämällä ja julkaisemalla pyritään kiinnittämään huomiota muutostarpeisiin ja ruokkimaan yhteiskunnallisia innovaatioita.

SIB-rahoitussopimus: missä mennään eri Pohjoismaissa?

  • Ruotsissa on rakenteilla kaksi SIB-sopimusta. Molempien yhteiskunnallinen tavoite liittyy nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja molemmissa vetovastuu mallin rakentamisesta on ollut palveluntarjoajilla. Ruotsissa on toiminut jo vuodesta 2010 vaikuttavuusinvestoimisen rahasto (Sociala Investeringsfonder), jolla mahdollistetaan ennakoivien palvelutoimenpiteiden rahoitus kunnan varoista yli budjettikausien. 
  • Sekä Tanskassa että Norjassa SIB-hankkeet liittyvät vapautuvien vankien uusintatuomioiden ehkäisyyn.
  • Suomessa on rakenteilla SIB-malli, jolla edistetään julkisen sektorin työhyvinvointia. Hanke on lähdössä liikkeelle vielä tämän kevään aikana.

Mistä on kyse?