sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Tutkimuslähtöisiä yrityksiä perustetaan paljon, mutta menestystarinat puuttuvat
Tiedote 8.5.2007
Yliopistoille on sälytetty suuri vastuu tietopohjaisen talouden kehittämisessä Suomessa. Yliopistot menestyvät tässä tehtävässään hyvin, mutta tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvät toiveet ja odotukset jäävät kuitenkin kvantitatiivisten tulosten valossa toteutumatta. Tutkimuslähtöisiä yrityksiä perustetaan Suomessa suunnilleen samaan tahtiin kuin muuallakin maailmassa, mutta niiden taloudellinen menestys on varsin vaatimatonta ja jää jälkeen muista.
Tämä selviää tuoreesta Sitran raportista Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen. Ensimmäistä kertaa Suomessa on onnistuttu kaivamaan yliopistokohtaiset kaupallistamistulokset ja vertaamaan niitä USA:n ja Ison-Britannian vastaaviin tietoihin.
– Suomalaisten yliopistojen tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvä neuvontatoiminta on lukujen valossa hyvää kansainvälistä tasoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nykytilanteeseen tulisi tyytyä. Etenkin kun kaupallistamiseen liittyvät taloudelliset luvut: lisensointitulot, perustettujen yritysten liikevaihto ja tuloksen kehittyminen ovat vaatimattomia, kirjoittaja Kari Kankaala toteaa.
Yliopistot tuottivat keskimäärin 40 keksintöilmoitusta per sata miljoonaa tutkimuseuroa, kun vastaava luku Isossa-Britanniassa on 28 ja Yhdysvalloissa 87. Vastaavasti suomalaisille yliopistoille myönnettiin keskimäärin seitsemän patenttia per sata miljoonaa tutkimuseuroa, kun vastaava luku Isossa-Britanniassa on 15 ja Yhdysvalloissa 11.
Yliopistojen saamien lisenssitulojen keskiarvo per sata miljoonaa tutkimuseuroa oli Suomessa noin 250 000 euroa vuonna 2005, kun vastaava luku Isossa-Britanniassa oli 1,6 miljoonaa euroa (v. 2004) ja Yhdysvalloissa 7 miljoonaa euroa (v.2004). Suomen yliopistoista syntyi viisi spin-out-yritystä per sata miljoonaa tutkimuseuroa, kun vastaava luku Isossa-Britanniassa oli kuusi ja Yhdysvalloissa yksi.
Merkittävä havainto oli, että selvityksen kaikista vuosina 2000–2005 perustetuista suomalaisista tutkimuspohjaisista yrityksistä (171 kappaletta) vain yksi oli ylittänyt 2 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2005. Kaikkiaan vain viisitoista yritystä oli ylittänyt 400 000 euron liikevaihdon. Näistä seitsemän perustuu tamperelaiseen teknologiaan, kaksi oululaiseen, kaksi espoolaiseen, kaksi helsinkiläiseen, yksi kuopiolaiseen ja yksi jyväskyläläiseen teknologiaan.
Tavoite ja linjaukset puuttuvat
Suomessa ei ole edelleenkään tehty selkää linjausta yliopistojen roolista tutkimustulosten kaupallistamisessa. Tutkimuspalveluyksikköjen resursointi ja osaaminen on kasvanut, mutta haasteena on edelleen niiden roolin selkiyttäminen kaupallistamisessa sekä johtamiskäytäntöjen kehittäminen.
– Tiukemmalle linjaukselle on tarvetta siksi, että on vaikeaa ohjata toimintaa, jonka tavoitteita ei ole selkeästi määritelty. Lisäksi sellaisen toiminnan arviointi on varsin hankalaa. Onko 300 000 euron tutkimussopimus tavoiteltavampi kuin samanarvoinen lisenssisopimus?, Kankaala kysyy.
Tutkimuspanosten hyödyntämisen seuranta on tällä hetkellä Suomessa melko heikkotasoista ja puutteellista, varsinkin suhteessa maamme merkittäviin tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin. Korjausliikkeet ovat kuitenkin melko helposti toteutettavissa.
– Tutkimustulosten kaupallistamisen organisointi nykyistä tiiviimmin yliopistojen hallintoon ja normaaliin toimintaan vähentäisi toiminnasta aiheutuvaa lisätyötä ja edesauttaisi kaupallistamisen tuloksia. Opetusministeriön tulisi myös linjata, mikä sen mielestä on tutkimustulosten kaupallistamisen tarkoitus ja se, mitä toiminnalla tavoitellaan, Kankaala sanoo.
Kansainvälistyminen ja kaupallistaminen haasteena
Selvityksen mukaan tutkimuslähtöisiä yrityksiä auttavat teknologiahautomot ovat pääsääntöisesti onnistuneet erittäin hyvin uusien osaamispohjaisten yritysten synnyttämisessä alueillaan. Kasvuhaluisten yritysten löytäminen, arviointi ja kehittäminen teknologiahautomoiden esihautomopalvelun ja valmennuksen avulla on onnistunut hyvin. Kansainvälistymishaluisten uusien kasvuyritysten määrä on noussut 13 prosentista 25 prosenttiin vuosina 2005–2006. Myös uusien hautomoyritysten määrän arvioidaan jatkavan kasvuaan, mikäli hautomoiden rahoitus turvataan myös tämän vuoden jälkeen. Vuonna 2003 hautomoyrityksiä oli 98, vuonna 2006 161 ja tänä vuonna tavoite on 200.
– Voidaksemme nopeasti auttaa yritykset kansainvälisille markkinoille tarvitsemme kuitenkin lisää kansainvälisiä markkinoita tuntevia sekä rahoitusta ja liiketoimintaa osaavia koti- ja ulkomaisia konsultteja ja mentoreita kasvuyritysten kansainvälistämiseen. Yliopistojen ja teknologiahautomoiden tulisi etsiä strategisia kumppaneita tällaisista osaajista, Kankaala ehdottaa.
Kankaalan, Kutinlahden ja Törmälän mukaan kaupallistamisreitin valinta on yksi suurimpia haasteita. Nykyisellään päätös siitä, mikä reitti idean kaupallistamiselle valitaan, jää hyvin pitkälti tutkijan yksin päätettäväksi.
– Suomi elää vahvasta osaamisesta, joten osaamisen hyödyntämiseen tulisi investoida vastaavasti kuin osaamisen synnyttämiseen. Vaarana on, että jäämme aidosti jälkeen muista maista, ellei myös julkinen sektori osaltaan pysty edesauttamaan omalla toimillaan tehokkaiden, kannustavien, tavoitteellisten ja tuloksellisten toimintatapojen luomista T&K-panostusten hyödyntämiseksi, Kankaala kiteyttää.
Lisätietoja
Kari Kankaala, puh. 050 351 3020
Anu Nokso-Koivisto, puh. 050 563 6997, anu.nokso-koivisto@sitra.fi
Julkistamistilaisuuden valokuvat ovat saatavilla tiistain 8.5. aikana osoitteesta www.peterforsgard.com/sitra. Lisätietoja kuvista Sitran viestinnästä (09) 618 991 tai Netprofile Oy:n Susanna Pensaalta 040 560 4849 tai susanna@netprofile.fi.
Kari Kankaalan, Pirjo Kutinlahden ja Timo Törmälän julkaisemaan tutkimukseen Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen osallistuivat Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, VTT ja Kansanterveyslaitos.
Julkaisun tiedot
Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen – Kvantitatiivisia tuloksia
Kari Kankaala, Pirjo Kutinlahti ja Timo Törmälä.
Sitran raportteja 72, ISBN 978-951-563-590-7 (nid.), ISSN 1457-571X (nid.), ISBN 978-951-563-591-4 (URL:http://www.sitra.fi), ISSN 1457-5728 (URL:http://www.sitra.fi).
Raportin voi myös tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti julkaisut@sitra.fi.
Raportti pdf-muodossa »