Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 03.06.2010

Sitran Uusi terveydenhoidon rahoitus- ja ohjausjärjestelmä -raportti: Kaikille suomalaisille työterveyshuollon tasoinen perusterveydenhuolto

Sitran Kuntaohjelman julkaisema raportti esittelee vaihtoehtoisen tavan uudistaa terveydenhoitojärjestelmä ja ratkaista nykyiseen järjestelmään liittyvät monimuotoiset haasteet. Uuden terveydenhoidon rahoitus- ja ohjausjärjestelmämallin tavoitteena on taata kansalaisille tasa-arvoinen perusterveydenhuolto, joka vastaisi nykyisen työterveyshuollon tasoa.
Kirjoittaja
Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Sitran Kuntaohjelman julkaisema raportti esittelee vaihtoehtoisen tavan uudistaa terveydenhoitojärjestelmä ja ratkaista nykyiseen järjestelmään liittyvät monimuotoiset haasteet.  Uuden terveydenhoidon rahoitus- ja ohjausjärjestelmämallin tavoitteena on taata kansalaisille tasa-arvoinen perusterveydenhuolto, joka vastaisi nykyisen työterveyshuollon tasoa.

− Murrosvaihetta elävän Suomen haasteena on siirtyä tuotantolähtöisestä toiminta- ja ajattelutavasta ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistuminen on yksi keskeisistä kansalaisten hyvinvointia ja Suomen kestävää kehitystä edistävistä tekijöistä.  Nykyinen tuotantolähtöinen järjestelmämme ei palvele enää monimuotoista ja -arvoista yhteiskuntaamme, toteaa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

− Hyvinvointia edistääkseen kansalaiset edellyttävät julkiselta terveydenhoidolta yksilöllisempiä ja laadukkaampia palveluita, toisaalta väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikentyminen tuovat oman paineensa taloudelle. Siirryttäessä terveydenhoidon ihmiskeskeiseen ohjaukseen kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy, toisaalta heidän halutaan aktiivisemmin osallistuvan oman terveytensä edistämiseen, Mikko Kosonen jatkaa.

Uudistumisen hetki

− Julkaisemamme raportin myötä haluamme edistää uudistumista yhteiskunnallisella keskustelulla ja esitellä vaihtoehtoisen tavan terveydenhuollon organisointiin. Suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän ongelmat kulminoituvat rahoituksen monikanavaisuuteen, sillä suurin osa rahoitusvastuuta on hajautettu yli kolmelle sadalle kunnalle. Kunnat tuottavat terveyspalveluita talousarvio-ohjauksella, mikä ei kannusta niitä kehittämään palvelutuotantoaan kustannustehokkaasti ja vastamaan kansalaisten kysyntää, toteaa Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.

Kannustimilla ja rakennemuutoksilla kustannustehokkuutta

− Uuden mallin tavoitteena on taata koko kansalle yhtä hyvä perusterveydenhuolto kuin mitä työterveyshuolto tarjoaa tällä hetkellä työssäkäyville. Alussa terveyspalveluiden tason nouseminen lisää kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä rakennemuutos laskee kustannuksia ja vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Kustannustehokkuutta tuovat malliin rakennettavat kannustimet ja tuottajakentän rakenteen muutos. Myös kansallisesta tilaamisesta ja rahoituksesta vastaavan valtakunnallisen KATIRAn osaaminen ja neuvotteluvoima suhteessa tuottajiin laskevat kustannuksia, kertoo tutkimusprofessori Aki Kangasharju.

Koko kansan terveystarpeiden tasa-arvoisen huolehtimisen lisäksi ehdotetulla uudistuksella halutaan lisätä kansalaisten valinnanvapautta. Uudistuksen myötä rakennettaisiin eri osa-puolille kannustimia terveyden edistämiseen ja kustannusvaikuttavien hoitojen kehittämiseen.

Järjestelmän tavoitteena on myös poistaa nykyistä tarjontavetoisuutta ja rahoituksen monikanavaisuutta.  Lisäksi uudistuksen uskotaan selkeyttävän järjestelmän eri osapuolten vastuita ja murentavan nykyisen järjestelmän sisälle syntyneitä raja-aitoja.

Lisätietoja

Antti Kivelä, johtaja, Sitra, +358 (294) 618 265
Sitran viestintä 040 548 0794 (arkisin klo 9-16)

Julkaisun tiedot 

Uusi terveydenhoidon rahoitus- ja ohjausjärjestelmä -raportti
Tekijät: Timo Aronkytö, Aatos Hallipelto, Aki Kangasharju
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
ISBN 978-951-563-711-6
ISSN 1796-7112

Mistä on kyse?