archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Strategisen ketteryyden mahdollisuuksia julkisen sektorin kehittämisessä arvioitiin kansainvälisessä työpajassa

Työpaja kokosi merkittävän joukon maailmanluokan tiedemiehiä, OECD:n, Sitran ja INSEADin edustajia sekä jäsenvaltioiden ministeriöiden ylintä johtoa pohtimaan ratkaisuja julkisen hallinnon haasteisiin. Sitra, OECD ja INSEAD (The Business School for the World) järjestivät työpajan Pariisissa 10. marraskuuta.

Julkaistu

Strategic agility for strong societies and economies -työpajassa keskityttiin pohtimaan strategisen ketteryyden mahdollisuuksia ja soveltuvuutta julkisen hallinnon johtamiseen ja uudistamiseen. Työpaja kokosi merkittävän joukon maailmanluokan tiedemiehiä, OECD:n, Sitran ja INSEADin edustajia sekä jäsenvaltioiden ministeriöiden ylintä johtoa pohtimaan ratkaisuja julkisen hallinnon haasteisiin. Sitra, OECD ja INSEAD (The Business School for the World) järjestivät työpajan Pariisissa 10. marraskuuta.  

Viime aikoina julkisesta hallinnosta käytävään keskusteluun on tullut uusia käsitteitä, kuten strateginen ketteryys. Esimerkiksi OECD:n Suomen julkisen hallinnon maa-arvioinnissa (v. 2010) todettiin, että nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa julkisen sektorin tulee kyetä nopeisiin ja vaikutuksiltaan tehokkaisiin toimintapolitiikkojen suunnanmuutoksiin. Tämä edellyttää hallitukselta ja julkiselta sektorilta strategista ketteryyttä, joka merkitsee entistä monimuotoisempien haasteiden ennakointia ja kykyä vastata niihin oikealla tasolla. Vastaavia haasteita on myös muissa maissa. 

Mitä strateginen ketteryys antaa julkisen hallinnon kehittämiselle?

Julkisen hallinnon muutoskyvyn kannalta on tärkeää vahvistaa ja kehittää strategista herkkyyttä, johdon yhteneväisyyttä ja resurssien liikkuvuutta. Strateginen herkkyys ilmenee mm. hallinnon ennakointi- ja reagointivalmiudessa sekä strategisessa uusiutumisessa. Johdon yhtenäisyys ilmenee johdon kollektiivisessa sitoutumisessa ja yhteistyökyvyssä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Resurssien liikkuvuus ilmenee kyvyssä kohdentaa resursseja tarvittaessa uudelleen nopeasti ja riittävässä mittakaavassa.

Työpajassa keskustelun innoittajana oli strategisen ketteryyden teoriaa kuvaava julkaisu Fast Strategy, jonka ovat kirjoittaneet professori Yves L. Doz ja yliasiamies Mikko Kosonen.

Lisäksi työpajassa keskusteltiin julkisen sektorin kehittämisen haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Työpajassa arvioitiin myös tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon kehittämistä, talouden kasvualueita sekä uudistuvan johtajuuden mahdollisuuksia ja roolia julkisen sektorin muutoskyvyn varmistamisessa.

Strategisen ketteryyden tarjoamat mahdollisuudet julkisen sektorin uudistamisessa herättivät paljon myönteistä kiinnostusta työpajassa. Suomi yleisemminkin julkisen sektorin innovatiivisena uudistajana ja edelläkävijänä nostettiin erittäin myönteisesti esille. Strategisen ketteryyden käsite nähtiin lupaavana erityisesti julkisen sektorin vaikuttavuuden varmistamisessa. Myös joitakin kriittisiä akateemisia näkökulmia tuotiin esille liittyen erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin johtamisen eroihin. ”Kuinka paljon riskejä hallitukset voivat ottaa?” oli yksi esimerkki työpajassa heränneistä kriittisistä kysymyksistä. Lataa aineistot  

Työpajan puheenjohtajina toimivat johtaja Rolf Alter, OECD Public Governance and Territorial Development Directorate, yliasiamies Mikko Kosonen, Sitra ja ohjelmajohtaja Caroline Varley, OECD Public Governance Reviews, Public Governance and Territorial Development Directorate.

Työpajan ohjelma (pdf-tiedosto)
 
Strategic Agility in Public Management – New Perspectives from INSEAD-Sitra Cooperation (pdf-tiedosto)
Timo Hämäläinen, Mikko Kosonen, Yves L. Doz Faculty & Research, Working Paper, INSEAD – The Business School for the World, 2011/110/ST  

Teksti ja kuvat: Sari Heinonen, Sitra, Julkishallinnon johtamisohjelma