Suomalaiset päättäjät ja asiantuntijat haluavat Suomesta energiatehokkaan rakentamisen kärkimaan

Yli 80 prosenttia rakennetun ympäristön asiantuntijoista ja päättäjistä kannattaa Suomen pyrkimistä energiatehokkaan rakentamisen kärkimaaksi. Samalla sen tiellä nähdään kuitenkin paljon sekä rakenteellisia että käytännön esteitä. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä teettämästä sidosryhmäkyselystä, johon vastasi 268 päättäjää tai asiantuntijaa julkishallinnosta, yrityksistä ja järjestöistä.

Neljä viidestä rakennetun ympäristön asiantuntijasta ja päättäjästä katsoo, että rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat lähivuosien merkittävimpiä haasteita. Muutosta energiaviisaampaan elämään vauhdittavat lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä mahdollisuus säästää rahaa ja luoda uutta liiketoimintaa.

Yli 60 prosenttia vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia ei Suomessa ymmärretä riittävän hyvin. Rakennetussa ympäristössä käytetään 42 prosenttia kaikesta energiasta ja siitä aiheutuu 38 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

– Voimme hillitä ilmastonmuutosta tehokkaasti vain pureutumalla näiden lukujen takana oleviin tekijöihin. On tärkeää, että rakentamisen, kaavoituksen ja rakennusten käytön ilmastovaikutukset tiedostetaan nykyistä paremmin ja ryhdytään näillä sektoreilla pikaisiin toimenpiteisiin, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Kyselyyn vastanneiden mukaan kaikilla rakennetun ympäristön sektoreilla on parantamisen varaa energiatehokkuudessa. Organisaatioissa myös suunnitellaan ja on jo tehty paljon asioita energiatehokkuuden parantamiseksi. Esimerkiksi useassa kunnassa rakennusvalvonnan toimintaa on kehitetty neuvovaksi ja maankäytön suunnittelussa on entistä tarkemmin otettu huomioon energiataloudellisuus. Asenneilmaston myönteisyydestä viestii sekin, että lähes neljä viidestä vastaajasta kertoo energiatehokkuuden olevan osa oman organisaation toimintastrategiaa.

Erityisesti julkisella puolella toimivat katsovat, että päättäjillä ja heidän toimillaan on keskeinen rooli muutoksen edistäjinä tai estäjinä. Päätöksenteon lyhytjänteisyys sekä energiatehokkuuteen tehtyjen investointien pitkän takaisinmaksuaika asettavat esteitä kehitykselle.

Lokakuun lopussa julkistettavan ERA17-toimintaohjelman valmistelun yhteydessä tehty kysely toteutettiin syyskuussa kohdennettuna sähköpostikyselynä. Vastausprosentti oli 23.

Lisätietoja

Riikka Lamminmäki, tiedottaja, Ympäristöministeriö, 
puh. 050 524 5269, etunimi.sukunimi @ ymparisto.fi

Tuula Laitinen, asiantuntija, viestintä ja verkostot, Sitran Energiaohjelma, puh. 050 3738 601, etunimi.sukunimi @ www.sitra.fi

Eero Lukin, verkkopäätoimittaja, Tekes, 
puh. 050 5577 715, etunimi.sukunimi @ tekes.fi 

Poimintoja vastauksista kyselyn avokysymyksiin

• Kestävä rakentaminen edellyttää vanhan rakentamistalousajattelun heittämistä romukoppaan. Suunnittelussa tarvitaan kaikkien osa-alueiden saumatonta ja samanaikaista yhteistyötä.
• Aluerakenteita ei oikeasti suunnitella julkisen liikenteen ja palvelurakenteen näkökulmasta. Nyt tehdään nollaenergiataloja metsään, josta liikutaan päivittäin useita kertoja henkilöautolla ja talvella talon kokoisella traktorilla lingotaan tie auki. 
• Energiaviisauden esteenä on energiatyhmä verotus. 
• Energiantuotannossa olisi suuren uudistuksen paikka. Paikallisten energiayhtiöiden toimintamalleja pitäisi muuttaa huomattavasti, jotta ne pystyisivät tarjoamaan energiatehokkaaseen yhdyskuntaan sopivampia palveluja. 
• Suomi on jo edelläkävijä energian käytön tehokkuudessa. Tehkäämme osaamisestamme vientituote! 
• Oleellista on, että yhdyskuntasuunnittelussa energiatehokkuus ei ole yksittäinen asia vaan edellyttää esim. joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käytön lisäämiseksi parannuksia liikenneympäristössä. 
• Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus on tuottanut tulosta, olemme kehittäneet ja kehitämme edelleen ns. ”Oulun mallin” mukaista energiatehokkuuden ohjaustyötä uudis- ja korjausrakentamisessa.
• Yritykseemme on perustettu energia- ja ympäristöosasto vuoden alusta konsultoimaan asiakkaitamme kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa.”
• Olemme puolittaneet käyttämämme tilat ja pienentäneet ympäristöpäästöjämme tämän avulla 30 %. 
• Kuluvana vuonna uudistimme järjestömme toimintastrategian seuraavalle viidelle vuodelle. Yhdeksi pääteemaksi asetimme ympäristöstä huolehtimisen. Tätä asiaa ei aiemmin ollut strategiassa mukana lainkaan. 
• Rakensimme kiinteistöömme älykaton, joka kerää energiaa ja toisaalta myös jäähdyttää.

Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin kokoama 40-henkinen asiantuntijaryhmä on kartoittanut keinoja energiaviisaan rakennetun ympäristön saavuttamiseksi. Työryhmän laatima ERA17-toimintaohjelma julkistetaan Helsingissä pidettävässä asiantuntijaseminaarissa tiistaina 26.10.2010. ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä asetetut päästötavoitteet etuajassa, Suomen juhlavuonna 2017.