archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Teolliset symbioosit rantautuivat Jyväskylään

Julkaistu

Suomen toinen NISP-työpaja tuotti yli 160 uutta resurssiyhteistyömahdollisuutta keskisuomalaisille yrityksille. Reilut 60 yritysten ja organisaatioiden edustajaa tutustui Sitran työpajassa teolliset symbioosit -toimintatapaan. Sen ytimessä on resurssiviisas ajatus siitä, että toisen jäte on toiselle arvokasta ja hyödyllistä raaka-ainetta.

Kaikki kiteytyy oikeastaan valokuvaan krokotiilista ja pikkulinnusta: jättiläismäinen vihreä peto pitää kitansa auki, jotta pikkulintu voi nokkia roskat sen hampaiden välistä. Lintu saa ravintoa ja krokotiili puhtaat hampaat.

”Luonnossa symbiooseja on ollut aina. Samasta asiasta on kyse teollisissa symbiooseissa. Krokotiili on kuin iso yritys, jonka ympärillä on muuta liiketoimintaa – ja kaikki osapuolet hyötyvät”, sanoi johtava asiantuntija Jyri Arponen Uutta liiketoimintaa teollisilla symbiooseilla -työpajassa Jyväskylässä 15. toukokuuta.

Yrityksille hyödyt ovat säästöjä raaka-ainekustannuksissa ja jätteenkäsittelykuluissa, kuljetuksissa sekä uusia myyntituotteita, innovaatioita ja sitä kautta uusia bisnesmahdollisuuksia. Symbiooseja voi syntyä myös alikäytettyjen koneistojen, tuotantotilojen, hukkaenergian tai osaamisen jakamisen ympärille.

Pääosin Jyväskylän seudulta paikalle saapuneet yritykset saivat teollisista symbiooseista hyvin kiinni: vihreisiin lappuihin työpajan osallistujat kirjoittivat, mitä yritykseltä jää yli ja keltaisiin lappuihin sen, mitä he tarvitsevat. Laput kiersivät pöydästä pöytään ja tuloksena syntyi 161 resurssiyhteistyömahdollisuutta, eli potentiaalista teollista symbioosia.

Työmenetelmä oli omaksuttu brittiläisestä NISP-mallista (National Industrial Symbiosis Programme), jonka soveltuvuutta Sitra kokeilee Suomessa: Helsingissä ja Jyväskylässä.

”Olemme tulleet tilanteeseen, jossa luonnonvarat eivät enää riitä. Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, meillä pitäisi olla käytössä yli kolme maapalloa – ja niitä meillä ei ole. Tarvitsemme muutosta kohti kestävyyttä, uusia toimintamalleja, jotta pystymme elämään niiden luonnonvarojen puitteissa, jotka meillä on”, sanoi työpajaa vetänyt johtava asiantuntija Lari Rajantie Sitrasta.

”Kysymys on siitä, kuinka voimavaroja käytetään säästävästi ja samalla luodaan hyvinvointia”, hän jatkoi.

Arposen mukaan teollisten symbioosien luomisessa on kyse isosta kuvasta: kasvun luomisesta ilman lisääntyvää kulutusta, jopa koko Suomen tulevaisuudesta.

”Suomi on nykyään läpivirtaustalous: merkittävä osa raaka-aineista tuodaan, niitä jalostetaan täällä alhaisella jalostusarvolla, ja se tarkoittaa bulkkituotantoa. Suomessa on iso tarve teolliselle muutokselle! Meillä puhutaan vielä paljon raaka-aineiden ja energian ’turvaamisesta’, vaikka pitäisi puhua tulevaisuuden uusista liiketoimintamahdollisuuksista, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys lyövät kättä.”

Britanniassa teollisia symbiooseja luovassa NISP-verkostossa on mukana jo 15 000 yritystä. Brittiläinen James Woodcock antoikin jyväskyläläisyleisölle maailmalta lukuisia esimerkkejä, joissa teollisilla symbiooseilla on saatu aikaan säästöjä, luotu uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Niiden joukossa esimerkiksi lannoitetehdas, jonka jätelämpöä ja hiilidioksidia käytetään viereen rakennetussa kasvihuoneessa, simpukoiden kuorien käyttäminen teiden rakennusaineena ja teurasjätteen jalostaminen sementtiteollisuuteen ja bioenergiantuotantoon.

On Jyväskylässä jo paljon tehtykin, muistutti Marika Ryyppö Jyväskylä Innovationista. Biokaasun tuottaja Metener tekee elintarviketeollisuuden jätteestä biokaasua, Hikinoro puolestaan valmistaa selluloosasta kengänpohjia ja BioGTS jalostaa ravintoloiden käytettyjä paistorasvoja biodieseliksi.

”Jo 2005-2006 loimme teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi Materiaalipankin. Silloin taisimme kyllä olla aikaamme edellä”, Ryyppö nauroi.

Työpajan päätteeksi Timo Taskinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta muistutti, että teollisten symbioosien rakentamiseen voi hakea ELY-keskukselta valmistelurahaa.

Työpajan jälkeen pallo teollisista symbiooseista siirtyy materiaali- ja energiatehokkuuspalveluja tarjoavalle Motivalle, joka pitää yhteyttä työpajaan osallistuneisiin yrityksiin ja auttaa teollisten symbioosien toteuttamisessa.

 

Yle Suora linjan lähetyksessä 17.5.2013 käsiteltiin Jyväskylän työpajaa. Katso lähetys Yle Areenasta (Teollisten symbioosien osuus alkaa kohdasta 4:40).

Uutinen Teollisista symbiooseista Ylen sivuilla.

Mistä on kyse?