uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Vähenevä nuorten määrä pakottaa Suomen valitsemaan tarkemmin koulutuksen järjestämisen tavat ja sisällöt

Sitran selvityksen mukaan eri alueiden koulutustarpeet eriytyvät yhä voimakkaammin. Erot kärjistyvät suurten opiskelukaupunkien ja muun maan välillä, mutta myös maan eri osien sisällä.

Kirjoittajat

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Suomen alueiden elinvoimaisuutta kohtaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ennennäkemätön haaste: Miten järjestetään pieneneville ikäluokille koulutustarjonta ja taataan se, että huoltosuhteen heiketessä alueilla riittää osaajia takaamaan kilpailukykyä ja hyvinvointia?

2010-luvun syntyvyyden raju lasku näkyy alueilla yhä pienempinä nuorten määrinä, ikääntyvän väestön osuus kasvaa ja muuttoliike keskittää asukkaat entistä harvempiin kaupunkeihin. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestön määrää kasvattava tekijä.

Millainen osaamisjärjestelmä sopii muuttuvaan tilanteeseen?

Elinikäisen oppimisen teemoihin keskittyvän Sitran Osaamisen aika -projektin Mille väestölle? on ensimmäinen selvitys, joka tarkastelee koulutusjärjestelmän suuntaa huomioiden paitsi väestönkehityksen, myös muuttoliikkeen.

Selvitys ja sen kattava taustaraportti vastaavat kysymykseen, mitä muutos tarkoittaa kullakin alueella opiskelijamäärissä. Taustaraportin on laatinut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Ennuste uusien opiskelijoiden määristä vuoteen 2040 kattaa kaikki kolme koulutusastetta aina kuntatasolle asti.

Selvitys osoittaa, että 2010-luvun heikko syntyvyys heijastuu 2030-luvulla niin, että toisen asteen koulutuksen tarve vähenee ja hieman myöhemmin sama kehityskulku nähdään korkea-asteen koulutuksessa.

Voit tarkastella uusien opiskelijoiden määriä ja ennustetta 2010-2040 kunta-, seutukunta- tai maakuntatasoilla.

You need to accept all cookies to display content from Microsoft Power BI

Open cookie settings

Verkkopalvelu aineiston yksityiskohtaiseen tarkasteluun

Jos haluat tarkastella aineistoa yksityiskohtaisemmin, siirry laajempaan verkkonäkymään: Mille väestölle? -verkkopalvelu.

Mikäli koulutusvalinnat sekä kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen peruspiirteet pysyvät ennallaan, Suomessa alueiden erilaistuminen koulutustarpeiden suhteen kiihtyy. Muutos korostuu kaikilla koulutusasteilla etenkin kaupunkiseutujen ja muun maan välillä, ja maakuntatasolla suurten maakuntien ja muiden maakuntien välillä.

”Kehityskulku nostaa erityisesti esille kysymykset, miten koulutusjärjestelmässä varmistetaan koulutuksen saavutettavuus ja miten tarjontaa kehitetään vastaamaan eriytyvien alueiden tarpeita huomioiden myös koronakevään tuoma etäopetuksen osaaminen”, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitran Osaamisen aika -tiimistä sanoo.

Maakuntien pienille seuduille ei riitä toisen asteen opiskelijoita

Toisen asteen koulutuksen tarve vähenee huomattavasti jo 2020-luvun aikana maakuntien pienillä seuduilla, kun taas maakuntien keskuskaupungeissa koulutuksen tarve kasvaa tai koulutuksen tarve vähenee suhteellisesti mitattuna muuta maakuntaa vähemmän. Jo nyt nähdään tilanteita, etteivät nykyiset koulutuspaikat täyty – siten koulutuspaikkojen pitäminen nykytasolla koulutuksen tarpeen vähentyessä ei ratkaise koulutuksen kysynnän ja tarpeen epätasapainoa.

Korkeakoulutuksen tarve kasvaa jo tällä vuosikymmenellä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta vähenee esimerkiksi Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Pienemmissä korkeakoulutusmaakunnissa koulutustarve vähenee enemmän, mutta vaihtelu on maakuntien välillä suurta. 2030-luvun alkupuolella korkeakouluihin hakeutuvien nuorten ikäryhmän koot supistuvat voimakkaasti ja supistuminen jatkuu koko vuosikymmenen ajan.

Miten koulutuksen järjestäminen vastaa kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteeseen?

Sitran alkuvuodesta julkistamat 2020-luvun megatrendit nostavat keskeisimmäksi tulevaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi sen, mikä on vastauksemme ekologiseen kestävyyskriisiin – ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien ylikulutukseen ja jäteongelmaan.

Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme yhteiskunnan jälleenrakentamisessa kestäväksi ja palautumiskykyiseksi sekä toisaalta sopeutumaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tuomiin muutoksiin. Samalla muun muassa teknologia sulautuu kaikkeen ja se vaikuttaa toimintatapoihin – kuten ikäihmisten hoivan osaamiseen ja seniorien kykyyn osallistua yhteiskuntaan.

Yhdessä edellä mainitut kehityskulut haastavat tapamme ajatella oppimisesta, osaamisesta, niistä syntyvästä kilpailukyvystä ja edelleen hyvinvoinnista. Tämä uudelleenajattelu näkyy paitsi talouspolitiikassa, mutta myös koulutuspolitiikassa.

”Väestökehityksen vaikutusten ymmärtäminen koulutustarpeeseen johtaa myös kysymykseen: mitä vähenevillä koulutuspaikoilla opetetaan? Koulutammeko tekijöitä vanhaan maailmaan vai pystyykö Suomi kasvattamaan edelläkävijöitä, jotka oppivat oppimaan läpi elämän ja vastaavat näin tulevaisuuden haasteisiin sekä takaavat hyvinvointia ja kilpailukykyä koko yhteiskunnalle?” Tapio Huttula jatkaa.

Kolme keskustelutilaisuutta alkusyksyllä koulutusasteittain

Sitra järjestää elo-syyskuussa kolme avointa, syventävää keskustelutilaisuutta koulutustarpeiden tulevaisuudesta. Elokuun lopussa perusopetuksesta ja syyskuussa toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta. Tavoitteena on yhdessä ymmärtää, millaisia johtopäätöksiä selvityksestä tulisi tehdä ja löytää yhteistä suuntaa kimpulle ratkaisuja. Seuraa tapahtumakutsuja!

 

 

Mistä on kyse?