YHTEISÖLLISYYS

Pitää yhteiskunnat koossa.

AJANKOHTAISTA

archived

Kestävä kilpailu

artikkelit

Luokkaretki laitakaupungille

Poiminnat

Yle Näkökulma: Helsingin aurinkovoimala – ryöstö päivänvalossa vai reilua sähkökauppaa?

Vaatteita ripustettuna puuhun - Siivouspäivä
artikkelit

Sitran trendit: Voimaantuvat yhteisöt haastavat vanhat instituutiot

archived

Vastuulla – Kannattaa ottaa kantaa

Poiminnat

HS: Aurinkoenergia on ehkä johtava energianlähde 2050

archived

Sosiaalisen intranetin neljä lupausta

uutiset

Vastuullisuus yhdistää kaivosalaa ja sen sidosryhmiä

Kittilän kaivoksen avolouhos
Poiminnat

Yle: Kaivosteollisuus ja luonnonsuojelijat löysivät toisensa

Poiminnat

Lawrence Susskindin haastattelu

Miehet rannalla
archived

Vastuulla – Konflikteja ratkaistaan kuuntelemalla

Yleisöleikki
uutiset

Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen tuo mittavat hyödyt kunnille

Poiminnat

Yle: Ympäristökiistojen sovittelusta uusi yrityskenttä

uutiset

Verkoston perustamiskokouksessa oli hyvä henki

AEF-yhteistyöryhmän kokous
archived

Vastuulla – Vuoropuhelua Kittilässä

Poiminnat

HS: Energiakäänteellä on saksalaisten laaja tuki

Yhteisöllisyys ruokkii uusia toimintatapoja

Yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde pohjautuu yhteisyyden tunteelle. Se pitää yhteiskunnat koossa. Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovatkin välttämättömiä ihmisen olemassaololle ja toiminnalle.

Perinteisesti ihmiset mieltävät yhteisöksi perheen, suvun, kylän ja heimon. Yhteisöllisyys voi siis liittyä paikkaan tai aiheeseen. Kaupungistuminen on kuitenkin lisännyt persoonattomuutta, ja monet ovat kadottaneet yhteisöllisyyden tunteen. Nykyajan heimoja syntyy esimerkiksi yhteisen harrastuksen, ajattelutavan tai toiminnan pariin netin virtuaaliyhteisöissä.

Jotta kestävyyttä voidaan edistää yhteisöissä, pitää ymmärtää, miten ne toimivat. Osana yhteisöä me ihmiset toimimme eri rooleissa, jotka kaikki vaikuttavat päätöksentekoomme ja suhtautumiseemme eri asioihin.

Avoin päätöksentekokulttuuri

Yhteisöjen suurin haaste on yhteinen päätöksenteko. Tämä koskee etenkin päätöksiä, joiden seurauksena syntyy monenlaisia vaikutuksia ympäristölliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen pääomaan. Eräs syy päätöksenteon ongelmiin on niin sanottu NIMBY-ajattelu (Not In My Backyard, ei minun takapihalleni). Päätöksentekoon osallistumisesta pitäisikin saada entistä helpompaa. Tämä parantaisi sekä ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia että myös yritysten toimintaympäristöä.

Yhteiseen päätöksentekoon liittyy myös muita näkökulmia. Jotta paikalliset asukkaat näkevät asioiden hyödyn omalla kohdallaan, tarvitaan avointa vuorovaikutusta – jo valmisteluvaiheessa. Uudet asiat, joista saa tietoa ja joista keskustellaan, hyväksytään helpommin.

Malleja hyödyn jakamiseen

Hyödynjakomallit voivat omalta osaltaan edistää asioiden hyväksyttävyyttä. Siksi niistä kannattaa keskustella ja niitä kannattaa kehittää. Jos esimerkiksi paikkakunnalle perustetaan tuulimylly, olisi reilua sen lähipiirissä asuvia asukkaita kohtaan, että yhteisö hyötyisi siitä jollain tapaa. Tähän on jo olemassa erilaisia malleja:

Lisää vaikutusmahdollisuuksia ihmisille

Sitra on toteuttanut lukuisia hankkeita, jotka pyrkivät lisäämään yhteisöllisyyttä ja parantamaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällaisia ovat mm. Uudistuva kylä kaupungissa, joka on etsinyt tapoja kehittää lasten ja nuorten palveluja, sekä Brickstarter, joka on ideoinut teknologista alustaa oman yhteisön kestävään kehitykseen liittyvien ideoiden edistämiseen. Jokapäiväiset teknologiset ratkaisut ja toimintatavat, kuten sosiaalinen media ja mobiilisovellukset, auttavat luomaan uudenlaisia yhteyksiä ihmisten ja hallinnon sekä yritysten välille.

 

JULKAISUT

julkaisut

Avoin Kotka

Ota yhteyttä

ihmiset
Pia Mero
Asiantuntija, Ennakointi ja strategia
ihmiset
Tuula Sjöstedt
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Mistä on kyse?