Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä

Julkaistu 06.02.2019

Mitä ovat soten myytit – ja miten ne murretaan?

Sote-palvelujen tulee olla vaikuttavia ja helposti saatavilla. Uudistuksia estävät asenteet ja vakiintuneet rakenteet eivät saa hidastaa kehittämistä.
Kirjoittaja
Liiketoimintakonsultti, HNY Groupin perustajaosakas

Asenteet ovat olleet iso este asiakaslähtöisten palvelumallien käyttöönotolle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ne ovat kuitenkin alkaneet muuttua nopeasti, ja hyvä niin, sillä aidosti asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä tukee ihmisen voimaantumista oman terveyden ja sairauden hoidon asiantuntijaksi.

Mitä paremmin ihmiset hallitsevat ja hoitavat omaa sairauttaan, sitä vähemmän on tarvetta terveydenhuollon ammattilaisten tuelle. Terveydenhuollossa tulisi siis tunnistaa asiakkaat, jotka pärjäävät itse, ja keskittää ammattihenkilöstön resurssit asiakkaisiin, jotka tarvitsevat tukea ja opastusta.

Asenteet ja vuosien ja vuosikymmenten aikana vakiintuneet rakenteet muodostavat helposti itseään vahvistavia ajattelutapoja, joita on hyödyllistä silloin tällöin hieman tökkiä – uudistumiskyvyn edistämisen nimissä.

Alta löydät kokoamamme esimerkinomaiset viisi sote-myyttiä sekä kertomukset siitä, miten niitä on pyritty murtamaan Sitran vauhdittamissa projekteissa viime vuosien aikana.

Myytti 1: ”Nuorten ongelmiin on mahdotonta puuttua ajoissa.”

Liian moni päätöksentekijä ajattelee lannistuneesti, että syrjäytyneitä tulee aina olemaan eikä asialle oikeastaan mitään voi. Teot syrjäytymisen estämiseksi ovatkin jääneet liian vähäisiksi.

Ennen vanhaan koko kylä kasvatti lapsia ja nuoria. Kaikki tiesivät, kenen lapset ovat hulttioita ja ketkä taas vetäytyviä. Yhteisöstä löytyi rooli jokaiselle. Noista ajoista yhteiskunta on muuttunut ja syrjäytymisestä on tullut – monestakin syystä – helpompaa.

Syrjäytymiselle ei ole vakiintunutta määritelmää. Se saa alkunsa, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu ja alkaa heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä.

Matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä. Niiden lisäksi syrjäytymiseen vaikuttavat elämänhallintaan liittyvät ja terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta.

Vaikka tietoa on valtavasti eri tietojärjestelmissä, yhteiskunta ei havaitse syrjäytymisen uhassa olevia nuoria ajoissa. He häviävät johonkin, ja nuoren ongelmat ehtivät pahentua ennen kuin kukaan todella ryhtyy auttamaan.

”Iso ongelma on viranomaisten siiloutuminen.”

Jos nuori ehtii syrjäytyä, auttaminen on vaikeaa. Tarvitaan raskaita toimia, joilla heistä kasvaa yhteiskunnan näkökulmasta ”hyviä kansalaisia”, jotka maksavat verot, elävät siivosti ja vaikkapa tekevät lapsia.

On vastuutonta ajatella, että nuorten ongelmiin ei voisi puuttua ajoissa. Niihin nimenomaan kannattaa puuttua varhain ja keskittää voimat syrjäytymisuhan alla olevien nuorien auttamiseen. Heidän löytämisessään etsivä nuorisotyö voi toimia tehokkaasti. Tietoverkkojen ja datan parempi hyödyntäminen auttaa myös avun tarpeessa olevien nuorten etsimisessä.

Perinteisesti on ajateltu, että ihmistä ei saa auttaa vastoin hänen omaa tahtoaan. Jos hän haluaa syrjäytyä, häntä ei voi estää vaan täytyy odottaa, että hän haluaa tulla autetuksi. Nuorten kohdalla näin ei saisi toimia.

Iso ongelma on viranomaisten siiloutuminen. Nuori tarvitsee ympärilleen turvaverkon, jossa ovat mukana kaikki. Samalla kun viranomaiset muuttavat toimintaansa, myös vanhemmuutta pitää määritellä uudelleen. Vastuu lapsista ja nuorista on ensisijaisesti vanhemmilla, ei esimerkiksi koululla.

Sitra on lähtenyt ratkaisemaan syrjäytymisen ongelmaa Tajua mut! -hankkeella. Tajua mut! On toimintamalli, jossa kunnan etsivä nuorisotyöyksikkö toimii solmukohtana ja rakentaa nuoren ympärille tukiverkon.

Siinä pääasia on ollut tarjota nuorelle kokonaisvaltaisesti neuvoa ja ohjeita ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Nykyisin Suomessa on 13 Tajua mut! -kuntaa.

Myytti 2: ”Ei kannata kehittää ennen kuin jotain tapahtuu”

Totta kai terveydenhuoltoa kannattaa – ja täytyykin – kehittää aina. Jos mitään ei tehdä, seuraukset ovat karut: hoitoonpääsy vaikeutuu entisestään ja kansakunta tulee sairaammaksi. Samalla kustannukset kohoavat.

Turha luulla, että ongelmat katoavat itsestään tai että edes sote-uudistus ratkaisisi niitä kaikkia. Odottamalla tilanne pahenee. Tämä on jo nähty.

Ongelmien taustalla vaikuttaa valtava korjausvelka, joka on vuosien saatossa syntynyt julkisen sektorin perusterveydenhuoltoon.

Erikoissairaanhoitoa on kehitetty, mutta perusterveydenhuollon asiointikokemusta ja hoitoonpääsyä ei. Näin on päädytty tilanteeseen, jossa hoitokokemus julkisella sektorilla ja erityisesti erikoissairaanhoidossa on usein hyvä, mutta vain, jos sinne sattuu pääsemään.

Näin ei pitäisi olla, sillä asiakaslähtöisyys on keskeinen terveyspolitiikan tavoite. Potilaan aktiivinen rooli pitäisi ottaa huomioon. Terveydenhuollon painopiste on siirtynyt kroonisten tautien ja niiden riskitekijöiden hallintaan.

”Asiakaskokemus lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Se syntyy useissa eri kohtaamisissa kasvokkain, verkossa ja puhelinpalvelussa.”

Ihmisten odotukset ovat muuttuneet ja tieto on lisääntynyt. Lisäksi valinnanvapaus laajenee, sähköiset palvelut yleistyvät ja yksilön vastuu terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä kasvaa. Tämä kaikki korostaa asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Asiakaskokemus lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Se syntyy useissa eri kohtaamisissa kasvokkain, verkossa ja puhelinpalvelussa. Kaikki vaikuttaa siihen, miten asiakas kokee terveydenhuollon kokonaisuutena.

Sitra on mukana laittamassa terveyskeskusten kehitystyötä alulle. Sen käynnistämä Huomisen terveyskeskus –valmennusliiga yhdistää kuntataustaiset terveyskeskukset alueellisiin valmennusohjelmiin. Tavoitteena on auttaa terveyskeskuksia edistämään asiakaslähtöistä ja kilpailukykyistä toimintaa.

Mukana on viisi maakuntaa, joiden työ kohdistuu aluksi yhteensä 25 terveyskeskukseen. Parhaimmillaan valmennus voi ulottua yli sataan perusterveydenhuollon pisteeseen. Se tarkoittaa jo viidennestä Suomen 500 perusterveydenhuollon toimipisteestä.

Uudistukset kannattaa aloittaa heti. Mitä pikemmin työ alkaa, sen terveempinä ihmiset pysyvät, ja se on kaikkien edun mukaista.

Myytti 3: ”Matalan kynnyksen palvelumalli aiheuttaa turhia käyntejä terveydenhuoltoon”

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten monet terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät ajattelivat näin: Jos terveydenhoidon yksikköön on helppo päästä, ihmiset tulevat sinne huvin vuoksi.

Terveyskeskukseen täytyy varata aika ja useimmiten käynnistä kannattaa periä myös maksu, jotta turhat käynnit jäävät tekemättä.

Terveyskeskusten jonot olivat kasvaneet kuukasien mittaisiksi. Moni potilas ehti sairastua vakavasti ennen kuin pääsi hoitoon. Lopulta valtiovalta asetti sanktiot kunnille hoitoonpääsyn varmistamiseksi ja jonojen lyhentämiseksi.

”Terveyskioski oli yksi ensimmäisistä hankkeista, jolla Sitra lähti taklaamaan hoitoonpääsyn haastetta.”

Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat kärsivät lääkäripulasta ja paikkasivat tilannetta vuokralääkäreillä. Samalla työterveyshuolto kukoisti. Tämä laittoi suomalaiset eriarvoiseen asemaan: työssäkäyvät saivat hoidon saman tien, mutta esimerkiksi työttömät ja vanhukset jonottivat perusterveydenhuollossa.

Myös yksityisten terveysvakuutusten määrä kääntyi kasvuun. Esimerkiksi monet vanhemmat ryhtyivät vakuuttamaan lapsensa, jotta he pääsivät yksityisen lääkärin vastaanotolle tarvittaessa.

Terveyskioski oli yksi ensimmäisistä hankkeista, jolla Sitra lähti taklaamaan hoitoonpääsyn haastetta. Tarkoituksena oli tarjota nopea pääsy terveydenhuollon palveluun.

Se oli helpommin sanottu kuin tehty: vastustus oli käsin kosketeltavaa. Moni lääkäri ajatteli, että terveyspalvelujen kysyntä on rajatonta, joten niihin pääsy ei voi olla vapaata.

Epäilijöistä ja vastustuksesta huolimatta ensimmäinen Terveyskioski alkoi tarjota hoitajatasoisia palveluita uudenlaisessa ympäristössä Ylöjärven kauppakeskus Elossa kesällä 2009 eivätkä pahimmat ennustukset toteutuneet.

Joskus kioskilla oli jonoa, mutta se pysyi maltillisena. Valtaosa ihmisistä ei rampannut myötäänsä hakemassa apua, vaan useimmat tulivat tarpeeseen.

Sittemmin ajattelu on muuttunut, mutta käytännössä tekemistä riittää edelleen. Perusterveydenhuollon jonot ovat monissa kunnissa edelleen pitkät.

Tiukasti määriteltynä matalan kynnyksen palveluilla pyritään saavuttamaan asiakkaita, jotka ovat jäänet palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Nimen mukaisesti tavoitteena on, että kynnys hakeutua palveluihin olisi mahdollisimman alhainen. Tavoitteena on, että ihmisen ongelmat eivät pääse kasautumaan.

Tulevaisuudessa uudet teknologiset ratkaisut alentavat hoitoonpääsyn kynnystä. Lisäksi syntyy malleja, jotka helpottavat terveyden ylläpitämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä.

Myytti 4: ”Vain ammattilaisilla tulee olla käyttöoikeus terveystietoon.”

Sähköiset palvelut ovat mullistaneet maailman niin, että ajatus yksinoikeudesta tietoon on vanhentunut. Kenelläkään ei enää voi olla yksinoikeutta terveystietoon.

Jokaisella tulee olla vähintäänkin käyttöoikeus itseään koskevaan tietoon ja näkymä siihen, mitä itseä koskevalla tiedolla tehdään.

Maailma on muuttunut tiedonhallinnan suhteen valtavan paljon ja nopeasti.

”Nämä kaikki nykyisin aika arkipäiväiseltä tuntuvat asiat olisivat tuntuneet vain muutama vuosikymmen sitten suorastaan utopistisilta.”

Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kaikki etsivät internetistä tietoa sairauksista ja niiden oireista. Lähteitä riittää: viranomaisten tarjoamia sivustoja, blogeja, vlogeja, keskustelupalstoja, viralliselta näyttäviä sivustoja ja mainoksia.

Internetistä on tullut tärkeä terveystiedon lähde. Tiedon lisäksi sairastuneet ihmiset saavat sen kautta myös vertaistukea.

Nämä kaikki nykyisin aika arkipäiväiseltä tuntuvat asiat olisivat tuntuneet vain muutama vuosikymmen sitten suorastaan utopistisilta.

Nyt tavallisen ihmisen haasteena on kuitenkin erottaa luotettava tieto ja humpuuki toisistaan. Googlatessa päätyy helposti lukemaan ohjeita, joilla ei ole tieteellistä pohjaa ja joiden noudattaminen voi pilata terveyttä.

Niinpä luotettavien lähteiden ja luotettavan tiedon jakamisesta on tullut entistä tärkeämpää. Sitra lähti Duodecimin kanssa taklaamaan ongelmaan rakentamalla kaikille kansalaisille tarkoitetun Terveyskirjaston.

Muutos oli suuri, sillä aiemmin lääketieteellinen tieto oli tiukasti lääkäreiden hallussa.

Ajatuksena oli, että ihmisen on helpompi ottaa vastuuta omasta terveydestään, jos hänellä on riittävästi luotettavaa tietoa käytössään.

Kun tiedosta tulee avoimempaa, myös terveydenhuollon rooli muuttuu. Jo nyt kansalaiset pääsevät käsiksi itseään koskeviin terveystietoihin Kelan ylläpitämän Omakannan kautta. Seuraava askel on, että he pääsevät täydentämään rekisteriin itse omasta terveydentilastaan keräämiään tietoja.

Oikein hyödynnettynä se johtaa kokonaisvaltaisempaan hoitoon ja mahdollistaa sekä terveyden ylläpitämistä että sairauksien ennaltaehkäisyä.

Myytti 5: ”Ikääntyneet ihmiset eivät osaa tai halua ottaa vastuuta omasta elämästään.”

Ihmisten elinikä on pidentynyt. Se ei kuitenkaan tarkoita entistä heikkokuntoisempia ja passiivisempia ihmisiä, vaan ihmisiä, jotka ovat entistä pitempään toimintakykyisiä.

Vanheneminen ei siis enää tarkoita vain luopumista.

Valtaosa ikääntyneistä ihmisistä haluaa kantaa vastuun itsestään ja toimia itsenäisesti niin kauan kuin se on mahdollista. Harva haluaa eläkkeelle jäätyään siirtyä vanhuuden lepoon odottamaan kuolemaa.

Ikääntyneet ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. He ovat joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri-ikäisiä ihmisiä 63-vuotiaista 100-vuotiaisiin. Valtaosa heistä on terveitä ja hyvässä kunnossa. He kuitenkin tarvitsevat erilaisia palveluita enemmän kuin muu väestö, koska iän myötä ihmisen toimintakyky ja tarpeet muuttuvat.

”Ikääntyneet ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä.”

Aktiivinen ikääntyminen merkitsee pidempiä työuria, eläkkeellä olevien aktiivisuuden lisäämistä ja terveen elämän ja turvallisen elinympäristön luomista. Se on myös kustannustehokasta: Ihminen voi elää elämän niin, että hän pärjää vanhanakin vähällä avulla. Yhteiskunnan tavoitteena on, että ihmiset asuvat kotona mahdollisimman pitkään ja aika laitoshoidossa jää mahdollisimman lyhyeksi.

Sitran Palvelutori-hanke on ollut yksi tapa lisätä ikääntyvien ihmisten vaikutusvaltaa omassa elämässään. Malli pohjautuu Tampereen kaupungin kohtaamiin haasteisiin vanhusten palveluissa ja niihin kehitettyihin ratkaisuihin palveluiden uudelleen järjestämiseksi.

Palvelutori yhdistää palvelut, tekijät ja asiakkaat. Se toimii kanavana kaikkiin palveluihin, jotka auttavat kotona asuvaa ikääntyvää ihmistä. Tarkoituksena on ollut lisätä asiakaslähtöisyyttä ja asiakasymmärrystä.

Mistä on kyse?