sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Demokratia ja polarisaatio
Suomen hyvinvoinnin vahvistuminen edellyttää toimivaa demokratiaa. Mistä löydämme ratkaisuja demokratian uudistamiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja polarisaation ehkäisemiseen?
Kuusi kuntaa otti asukkaat mukaan talouden suunnitteluun: Kansalaispaneelit tukivat päättäjiä viisaiden valintojen tekemisessä
Mistä on kyse?
Maailmanlaajuisesti katsoen demokratian tila on heikentynyt viimeiset 15 vuotta. Vuonna 2020, osin koronapandemian vauhdittamana, tasapaino demokratian ja autoritääristen järjestelmien välillä kallistui tutkimuslaitos Freedom Housen vuosittaisen Freedom in the World -katsauksen mukaan ”tyrannian voitoksi”. Demokratian heikkenevä kehitys eteni nopeammin kuin positiivinen kehitys suurimmalla marginaalilla sitten 2006, jolloin demokratian taantuma alkoi.
Globaali pandemia on osaltaan vauhdittanut demokraattisen kehityksen rapautumista. Pandemian varjolla autoritääriset hallintojärjestelmät ovat rajanneet yksilön ja median vapauksia. Samaan aikaan systemaattisten disinformaatiokampanjoiden määrä sekä valtioiden sisällä että niiden välillä on viime vuosina kasvanut nopeasti.
Suomi ei ole isojen muutostrendien ulottumattomissa. Vaikka olemme kansainvälisten luottamusmittarien mukaan vahvan luottamuksen maa, suomalaistenkin luottamus julkisiin instituutioihin, hallintoon ja poliittiseen järjestelmään on laskevalla uralla. Näin arvioi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD keväällä 2021 luottamustutkimuksessaan.
OECD:n selvitys paljasti myös ”suomalaisen yhteiskunnallisen osallistumisen paradoksin”, eli vaikka luottamus ja tyytyväisyys julkisiin instituutioihin on korkealla tasolla, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää. Jos erot luottamuksessa syvenevät, Suomen mahdollisuudet selviytyä tulevaisuuden suurista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta, väestön ikääntymisestä johtuvasta kestävyysvajeesta taikka työn murroksesta heikentyvät.
Mitä teemme?
Demokratiaa tarkasteltiin Demokratia ja osallisuus -teemassa kesästä 2021 kesään 2024, jolloin Sitran strategia uudistui. Teeman tavoitteena oli uudistaa ja vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen. Syksystä 2024 lähtien työ jatkuu uuden Sitran strategian mukaisesti demokratian ja polarisaation tarkasteluna.
Teema tuki esimerkiksi demokratian rakenteiden, toimintatapojen ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinojen uudistamista ja kehittämistä. Keskityimme erityisesti myös siihen, miten verkostomaiset toimintatavat ja algoritmi- ja datapohjaisen toiminnan ja vaikuttamisen keinot voidaan valjastaa demokratian, osallisuuden ja yhteistoiminnan tueksi.
Tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen.
Verkostojen valta yhdistettynä datan, informaation ja tiedon merkityksen kasvuun keskeisinä tuotannontekijöinä vaikuttavat talousjärjestelmien ja jopa yhteiskuntajärjestelmien muutoksiin tavalla, jota on vaikeaa ennakoida.
Jännite vanhan vallan toimintamallien (hierarkiat ja instituutiot) ja uuden vallan (verkostot) toimintatapojen ja hallintomallien välillä kasvaa. Meneillään oleva siirtymä analogisen ajan demokratiasta digitaaliseen edellyttää demokratian toimintatapojen uudistamista. Se edellyttää myös varautumista uusiin ja yllättäviinkin uhkiin, kuten verkostojen ja yksilöiden manipulointiin, informaatiovaikuttamiseen ja hämmentämiseen perustuviin kampanjoihin.
Demokratia- ja osallisuus -teema tuotti tietoa siitä, miten digitaalinen murros muokkaa valtaa ja instituutioita ja etsii keinoja, joilla murroksen suuntaan ja vaikutuksiin voidaan vaikuttaa. Teema pyrki edistämään uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja (esim. kansalaisraati, kansalaisaloite, osallistuva budjetointi) kokeilujen ja digitaalisten/teknologisten innovaatioiden avulla.
Keitä mukana?
Demokratian uudistaminen on mahdollista vain laajan yhteistyön kautta. Yhteistyötä tarvitaan niin horisontaalisesti, eli yli siilorajojen, kuin vertikaalisesti instituutioiden, julkisten ja yksityisten organisaatioiden, mediatoimijoiden, päättäjien, viranhaltijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten välillä. Samaan tapaan kuin nykyisessä mediaympäristössä vaikuttajan ja vaikutettavan rajat hämärtyvät, demokratian näkökulmasta meillä kaikilla on useita eri rooleja eri tilanteissa.
Yksittäisten uudistushankkeiden ja -projektien kautta Demokratia ja osallisuus -teema pyrki saamaan aikaan demokratian uudistamisliikkeen, johon osallistuminen erilaisista näkökulmista ja rooleista olisi mahdollisimman helppoa niin ihmisille kuin instituutioillekin.
Demokratiatyön perustukset Sitrassa
Vuosina 2021–2024 toimineen Demokratia ja osallisuus -teeman työ rakentui Sitrassa aiemmin tehdyn demokratiatyön luomille perustuksille.
Vuosina 2018–2021 tätä työtä demokratian parissa tehtiin erityisesti Kansanvallan peruskorjaus -projektin puitteissa tehdyissä hankkeissa ja hankekokonaisuuksissa. Myös Sitran ennakointi on luodannut liberaalin demokratian tulevaisuutta ja arvioinut koronan vaikutuksia demokratiaan.
Aiempaa Sitran tekemää demokratiatyötä edustavat esimerkiksi rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko, tietopohjaisen päätöksenteon tukemiseksi toteutetut hankkeet sekä vuonna 2017 julkistettu Seuraava Erä -visio.
Projektit ja hankkeet
Näiden parissa olemme työskennelleet.
Julkaisut
Kirjastollinen asiaa demokratiasta.
Ota yhteyttä
Aina valmiita keskusteluun.
Ajankohtaista