Julkaistu 04.05.2017

TRENDI 1: Työn ja toimeentulon arvoitus

Teknologian nopea kehitys kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, mitä työn murros lopulta tarkoittaa.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Työn murroksesta on puhuttu pitkään. Teknologian nopea kehitys kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, mitä työn murros lopulta tarkoittaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan sekä voimakkaasta töiden ja työpaikkojen katoamisesta ja toisaalta mahdollisuuksista uudenlaisen työnteon tapojen kukoistukseen ja uusien teknologian avittamien työpaikkojen syntyyn.

Todennäköisesti tiedämme tulevaisuudesta yhtä vähän kuin 1800-luvulla elänyt ihminen

1800-luvulla oli lähes mahdotonta kuvitella miten esimerkiksi henkilöauton keksiminen muuttaisi ihmisten arkea tai kaupunkeja, tai että tavalliset ihmiset voisivat lentää valtamerien yli tai nousta vaatimattomista oloista maiden johtoon. Jälkeen päin on myös helppo nähdä, miten työ on muuttunut pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi sairaanhoitajan tai kirjanpitäjän työt 1800-luvulla olivat jo perustehtävältään samanlaisia kuin nyt.

Ammattien harjoittaminen on kuitenkin tieteen ja teknologian myötä muuttunut valtavasti 1900-luvulla. Mitä lisäyksiä 2000-luku tuokaan näihin tuntemiimme ammatteihin? Esimerkiksi keinoälyn tai robottiavustajan? Syntyy myös täysin uusia ammatteja – ja vanhoja katoaa. Vossikkakuskeja ei enää 1900-luvulla juuri ollut, sen sijaan rekkakuskien ja logistiikan ala avitti globaalin maailmankaupan synnyssä. 2000-luvulla näille aloille todennäköisesti syntyy jälleen täysin uusia töitä itseajavien autojen yleistyessä ja keinoälyn tullessa mukaan logistiikan avuksi.

Elämmekö työn ja toimeentulon paussia?

Historioitsijoiden mukaan teollistumisen alkuvaiheessa uuden teknologian käyttöönotto heikensi monien ammattiryhmien toimeentuloa, mutta mahdollisti pidemmällä aikavälillä paremman elintason niin yksilöille kuin kokonaisille yhteiskunnille. Vuosikymmenten mittaiseen tulojen ja näkymien hyytymiseen viitataan termillä Engelsin paussi. Onko länsimaissa nyt syntymässä samanlainen paussi tai kuoppa?

1800-luvun alussa tuloerot nousivat, koska suurempi osuus tuloista on mennyt omistajille ja pienempi osuus työntekijöille. Omistava luokka teki suuria voittoja, muttei investointeja. 1800-luvun alussa näytti siltä, että teknologioiden vaikutukset talouteen tulisivat olemaan perinpohjaiset, mutta ei ollut täysin selvää, minkälaisia vaikutukset tulisivat tarkalleen ottaen olemaan. Tämä sama pätee nyt 2000-luvun alussa. Tulot ovat jämähtäneet, keskiluokka pienenee, tuloerot kasvavat, voittoja ei investoida ja teknologinen murros jää osittain talouden mittarien ulkopuolelle. Toisaalta saamme paljon hyödykkeitä nyt ilmaiseksi ja tehokkaammin.

Maailmanhistoriassa 50-vuotta on lyhyt aika, yhden ihmisen elämässä kuitenkin koko työuran mittainen tragedia

Mikäli elämme samankaltaista paussia, on syytä pohtia vakavasti: miten sen vaikutuksia lievennetään ja kuinka paussilta päästään uudelleen käyntiin? Tilastollisessa mittakaavassa ja maailmanhistoriassa 50-vuotta voi olla lyhyt aika, yhden ihmisen elämässä kuitenkin koko työuran ja elämän mittainen tragedia.

Vuonna 2040 haluamme hyvää työtä ja elämää

Kyse on siis myös siitä, mitä työltä haluamme ja millaista yhteiskunta tavoittelemme. Jos pystymme teknologian avulla tuottamaan asioita merkittävästi pienemmin kustannuksin kuin aiemmin, voi työ ja tekeminen olla tulevaisuudessa yhtä erilaista kuin, jos vertaamme 1800-luvun tehdastyön ja arjen muutosta siihen millaista työtä teemme ja elämää vietämme vuonna 2017.

Hyvä esimerkki on käsite teknologisesta deflaatiosta: Digitaalisten palvelujen laaja leviäminen esimerkiksi internetin ja applikaatioiden kautta ei näy tilastoissa fyysisten tavaroiden tapaan tuotannon BKT-määräisenä kasvuna. Kun sähköinen palvelu on kerran kehitetty, sen monistaminen yhä uusien käyttäjien tarpeisiin ei juurikaan lisää kokonaiskustannuksia ja -tuotantoa, mutta palvelu voi lisätä esimerkiksi hyvinvointia, jos se on sitä varten kehitetty.

Tämä ns. teknologinen deflaatio selittääkin pitkälti sitä, miksi muun muassa Japanin elintaso ja ihmisten hyvinvointi on kehittynyt positiivisesti viimeisten 20 vuoden aikana ilman BKT:ssä mitattua kasvua. Tässä valossa voi sanoa, että työn ja toimeentulon mittaristo voi tulevaisuudessa muuttua paljonkin.

Täydellisiä vastauksia ei ole kenelläkään, mutta hyvä ajatuskoe on pohtia työpäivää vuonna 2040, jossa mukana on keinoäly, virtuaalitodellisuus ja oma kokemuksesi siitä, että elät hyvää elämää. Millainen maailma mielessäsi syntyy?

Erilaiset skenaariot ovat mahdollisia

Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmoja vastauksia siihen, millainen työn tulevaisuus on. On mahdollista, että uusia työpaikkoja syntyykin runsaasti eläköitymisen myötä ja uusien taitojen omaksuminen sekä parempi kohtaanto loksauttavat työmarkkinat kohdalleen. Digitalisaatio ja keinoäly saadaan valjastettua ihmisen avuksi ja työtä tekemällä voi edelleen elää hyvää säädyllistä elämää, työtä riittää edelleen laajoille ihmisjoukoille. Sitä tehdään erilaisia määriä kuin ennen ja myös eri tavalla, voimakkaasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa tai virtuaalisesti globaaleissa tiimeissä. Tällaisessa skenaariossa työ on edelleen keskeinen osa elämää.

Toinen paljon pohdittu skenaario on se, että syntyy entistä syvempää eriarvoisuutta, jossa pieni eliitti tekee äärimmäisen tuottavaa työtä ja vielä pienempi eliitti kasaa pääomat itselleen esimerkiksi teknologian ja alustojen omistuksen kautta. Syntyy valtavaa vaurautta, mutta ei työtä. Digitalisaatio ja keinoäly korvaavat paljolti ihmistyön. Tällöin se miten syntyvää vaurautta jaetaan, on koko yhteiskunnan järjestäytymisen ytimessä.

Nämä skenaariot ovat vain mahdollisia hahmotelmia tulevaisuudesta, ja usein todellisuudessa on nähtävissä piirteitä monista erilaisista tulevaisuuskuvista.

Oli tulevaisuus millainen hyvänsä, tässä ajassa olisi tärkeää:

  1. Helpottaa niiden hätää jotka ovat työelämän muutoksen väliinputoajia ja mahdollisen työn ja toimeentulon pidemmän paussin vaikutukset elämässään tuntevia. Esimerkiksi Sitrassa on tehty paljon töitä viime vuosina työelämän taitekohtien parissa, selvittäen, kehittäen ja kokeillen keinoja, jotka edistävät työn ja tekijän kohtaamisia ja uusien työelämätaitojen kehittymistä. Uusia toimintamalleja on kehitetty esimerkiksi työllistämispalveluihin, ihmisten osaamisen uudistamiseen ja tunnistamiseen sekä tulevaisuuden työn markkinan rakentamiseen.
  2. Tulevaisuuden vauraudenjaon ja toimeentulon pohtimisen tulisi olla politiikan tulevaisuuspohdintojen ytimessä. Riippuen siitä mihin suuntaan yhteiskunta ja työ kehittyvät, olisi fiksua, että politiikan ydintoimijoilla kuten puolueilla ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöillä olisi erilaisia strategioita liittyen erilaisiin tulevaisuusskenaarioihin. Jos näyttää että yhteiskunnat eriarvoistuvat työn suhteen hurjaa vauhtia, miten toimitaan? Suomessa on jo tähän liittyen meneillään globaalissa mittakaavassa kiinnostava kokeilu liittyen perustuloon, joka monissa tulevaisuuskeskusteluissa liitetään yhteen tulevaisuuden työn kanssa.
  3. Teknologia mahdollistaa meille todennäköisesti sekä eriarvoistuvan tai vaihtoehtoisesti erinomaisen tulevaisuuden riippuen siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Jos ajatellaan että teollinen aika loi työväenluokan, mikä luokka nyt syntyy? Hyvinvoiva työtä yhdessä digitaalisten apujen kanssa kevyemmin tekevä luokka vai syrjään työnnetty luokka? Digitalisaatio voi mahdollistaa meille molemmat. Mitä valitsemme ja kuljemme kohti valittua tulevaisuutta?
  4. Myös elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän perusasetus kun tulevaisuudessa eliniät pitenevät entisestään. Mikrotutkinnot tai opintotilit voisivat auttaa tässä. Kun aiemmin mittasimme työelämässä tuottavuutta, niin ehkäpä tulevaisuudessa kaiken ytimessä on motivaatio sekä kyky oppia uutta ja hyödyntää teknologiaa.

Syvennä ymmärrystäsi työn ja toimeentulon muutoksesta osoitteessa osoitteessa seuraavaerä.fi

Pohjoinen päivitys

Megatrendit 2017

Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Tutustu trendeihin osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit

Lopuksi: Pääsevätkö mustat joutsenet yllättämään?

Työn, demokratian ja talouden megatrendit ja tulevaisuuden näkymät Pohjoismaissa kiertyvät näkyvällä tavalla ihmisten arkielämään. Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että samaan aikaan maailmassa on meneillään useita sekä rinnakkaisia että vastakkaisia kehityskulkuja. Trendi ja tulevaisuus voivat näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, kenen näkökulmasta niitä tarkastellaan.

Tällä hetkellä esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen epävarma ja lähes jokaisella mantereella painitaan epäjatkuvuuksien ja mahdollisten yllättävien tapahtumien aiheuttamien ”mustien joutsenten” kanssa. Euroopassa epävarma poliittinen tilanne heijastuu esimerkiksi EU:n tulevaisuuden epävarmuuteen. Lähi-itä painii alueellisten konfliktien ja sisällissotien kanssa, Afrikassa poliittista epävarmuutta lisäävät paheneva kuivuus ja nälänhädät samalla, kun voimakkaasti kasvava nuori väestö siirtää myös maailman painopistettä ja huomiota kohti valtavaa mannerta. Venäjän pinnan alla kytevät ristiriidat suhteessa Putinin autoritaariseen hallintoon, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan arvaamattomuus ja jännitteet Aasiassa Pohjois-Korean, Etelä-Korean, Kiinan ja Japanin välillä ovat erittäin huolestuttavia.

Silti uhkakuvien alla on visioitava myös tulevaisuutta niistä näkökulmista, joihin voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ja hyväksyttävä, että epävarmassa maailmassa suunta voi myös nopeasti muuttua. Ennakoinnin ei olekaan tarkoitus antaa varmoja vastauksia, vaan avata ajatteluemme huomaamaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja niitä tulevaisuuksia, joita kohti haluamme monimutkaisessa maailmassa kulkea.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?